Mitä 3v. neuvolakäynnillä tapahtuu?

Lapsen täyttäessä kolme vuotta voidaan perheen tapaaminen järjestää joko

terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa tai yksinomaan terveydenhoitajan kanssa.

Tarkastus voidaan tehdä myös kotikäynnillä tai osa käynnistä voidaan korvata

ryhmäneuvolalla, jolloin yksilötapaamiseen tarvitaan vähemmän aikaa.

Perinteisesti tässä iässä on suositeltu myös lääkärin tarkastusta. Kaikkien

lasten suuntaamaton 3-vuotislääkärintarkastus voidaan jättää pois, jos

paikkakunnalla on jostain karsittava niukkojen lääkäriresurssien vuoksi.

Lääkärin neuvolatyö pitää kuitenkin mitoittaa niin, että terveydenhoitajan on

mahdollista ohjata tarkastuksensa perusteella lapsi herkästi lääkärin

vastaanotolle. Kehitysseulontojen laajuudesta voidaan päättää paikallisesti:

Joissakin neuvoloissa on käytössä neuvolan ja päiväkodin yhteinen

Kolmevuotiaan lapsen kehityksen arviointilomake. Lomakkeeseen on päiväkodissa

kirjattu tietyt huomiot lapsesta ja tieto kulkee vanhempien mukana neuvolaan.

Neuvolatarkastuksen perusteella terveydenhoitaja tai lääkäri kirjaa siihen

omat huomionsa päiväkodin tiedoksi mahdollisin jatkotoimenpide-ehdotuksin.

Terveen kolmevuotiaan lapsen kehitysvaihe. Lapsi osaa hyppiä tasajalkaa

ainakin yhden hypyn verran. Hän osaa myös seisoa sekunnin yhdellä jalalla,

esimerkiksi silloin kun hän potkaisee tai yrittää potkaista palloa. Hän

pystyy heittämään palloa molemmilla käsillä niin, että pallo lähtee

tarkoitettuun suuntaan. Hän osaa kävellä varpaillaan (jotkut jopa koko ajan.

Se on normaalia, jos seistessä kantapää on maassa.) Pihtipolvet ovat

pahimmillaan. Lapsi osaa sanoa useita sanoja selvästi ja ymmärrettävästi ja

hän puhuu lyhyitä lauseita. Puhe voi olla takeltelevaa ja toistavaa.

3-vuotias kyselee paljon ¿miksi, missä¿ -kysymyksiä. Yleensä tämänikäinen

kykenee keskittymään n. 15 minuutin ajaksi, kun hän esimerkiksi leikkii

yksin. Lapsi matkii usein aikuisten arkitoimintoja esim. syöttämällä nukkea.

Hän pitää luetuista kertomuksista, kun hän voi itse seurata tarinaa kuvia

katsomalla. Hänen tulisi reagoida musiikkiin tavalla tai toisella. Hän on

omistushaluinen ja itsenäinen, utelias ja kokeilee leluja: tunnustelee,

taputtaa, kaataa ja tyhjentää, puristelee ja täyttää. Yksinkertaisesta

rakentelemisesta hän yleensä pitää, mutta piirtäminen on vielä töhertelyä.

Tavallisesti 3-vuotias lapsi kykenee ajamaan kolmipyöräistä pyörää, ja leikit

kiinnostavat sekä ulkona että sisällä. Kolmevuotias on jo oivaltanut, että

hän pystyy omalla tahdollaan vaikuttamaan ympäristöönsä. Lapsi myös hakee

eroa itsensä ja muiden välille ja haluaa konkreettisesti kokea, että hänestä

pidetään huolta. Käytännössä nämä piirteet tarkoittavat, että lapsi on usein

varsin uhmakas ja vaativa. Monet vanhemmat ovat jo väsyneitä yhä jatkuviin

kiukkukohtauksiin. Kieltoja ja sääntöjä pitäisi jaksaa noudattaa

johdonmukaisesti. Toisten lasten kanssa leikki sujuu vielä vaihtelevasti,

vaikka lapsi nauttiikin toisista lapsista. Useimmat leikit käydään rinnan

toisten lasten kanssa. Varsinaiseen yhteisleikkiin 3-vuotias ei vielä kykene.

Kolmevuotias osaa riisua itse ja pystyy pukemaan helppoja vaatteita päälleen

tai nuken päälle. Monet 3-vuotiaat tutkivat innokkaasti sukupuolielimiään ja

leikkivät niillä. Lähes kaikilta kakkaaminen ja pissaaminen onnistuvat

pottaan. (Vasta yli 4-vuotiaan katsotaan tuhrivan.) Noin puolet 3-vuotiaista

lapsista on myös yökuivia. Tutista pitäisi olla päästy jo eroon.

Vanhempien voimavarojen ja huolien tunnistaminen ks sivu X Yksivuotias lapsi

neuvolassa. Lisäksi

- vanhempien käsitys lapsen puhetaidoista, keskittymiskyvystä, arkitoimintojen

matkimisesta, kertomuksien kuuntelemisesta ,( musiikkiin reagoimisesta)



- oman tahdon edelleen kehittyminen ja miten vanhemmat jaksavat sen kanssa

- lapsen omatoimisuus päivittäisissä asioissa

- päivävaipan tarve, tutin käyttö

- miten lapsi leikkii toisten lasten kanssa



Terveysneuvonta ks sivu X Yksivuotias lapsi neuvolassa. Lisäksi otetaan esiin

- 3-vuotiaan kehitysvaihe: 3-vuotias on mallioppija. Perheen yhteinen puuhailu

ja arkitoiminnoista oppiminen. Vanhempia kannattaa ohjata kiittämään ja

kannustamaan lastaan, keskustelemaan lapsen kanssa, vastailemaan lapsen

loputtoman tuntuisiin kysymyksiin ja lukemaan satuja lapselleen;

- D-vitamiinilisä (loka-maaliskuussa); lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja

ksylitolin käyttö

- television ja videoiden katselun rajoittaminen ja mahdolliseen

tietokoneeseen suhtautuminen (ks. Lapset ja tietotekniikka)



Kolmivuotiaalta lapselta tutkitaan:

- yleisvaikutelma

- pituuden painon ja päänympäryksen kehitys

- lapsen yläetuhampaiden puhtaus (jos hampaat ovat plakin peittämät, lapsi

lähetetään suun terveydenhuoltoon)

- kasvojen symmetria (jos selkeää epäsymmetriaa, lapsi lähetetään suun

terveydenhuoltoon)

- psykososiaalinen kehitys: Lapsen tulisi olla kiinnostunut muista lapsista,

kyetä odottamaan hetken aikaa ja kestää vanhemman lyhyt poissaolo

- karkea motoriikka: kävely, varpailla kävely, yhdellä jalalla seisominen,

hyppääminen ja pallon heittäminen (ks. kuvaus edellä). Kävelyn tulee olla

suuntatietoista, rytmikästä, joustavaa, rentoa. Suuntatietoisuuden pitäisi

säilyä siitä huolimatta että lapsi katselee ympärilleen.

- puheen ymmärtäminen: noudattaa yksinkertaisia ohjeita, näyttää raajat ja

kasvojen osat

- puheen tuottaminen: vähintään 3 sanan lauseet, käyttää monikkomuotoja

- puheen ymmärtäminen ja hahmotus: ymmärtää suuren ja pienen eron

kuvatehtävässä, pystyy luokittelemaan eri väriset palikat eri paikkoihin.

Lapsen tulisi myös ymmärtää sukupuolten ero.

- kuullun hahmotus: erottaa samantyyppiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa

- silmä-käsi yhteistyö: pystyy rakentamaan 7 palikan tornin, jäljentää

ympyrän, pysty- ja vaakaviivan, pystyy kiertämään korkin auki

- näköhavainto: lähi- ja kaukonäöntarkkuus esim. LH-tauluilla (jos lapsi on

ko-operatiivinen), karsastus silmämääräisesti, peittokokeella ja Hirschbergin

kokeella. Stereonäkö tutkitaan esim. TNO-testillä.

- jos puheen ymmärtämisessä tai tuotossa on ongelmia, on varmistettava, että

lapsen kuulo on normaali. Audiometritutkimus saattaa onnistua, jos lapsi on

ko-operatiivinen.





Mikäli vähintään kolmessa karkeamotoriikkaa tutkivassa osatehtävässä on

poikkeavuutta, lapsi on lähetettävä lisätutkimuksiin fysioterapeutille tai

lastenneurologian poliklinikalle paikallisen hoito-ohjelman mukaisesti.

Kahdessa osatehtävässä epäonnistunut lapsi kannattaa tutkia uudelleen jonkin

ajan kuluttua. Vastaavalla tavalla tehdään kokonaisarvio myös muista

osa-alueista.

Näöntarkkuuden tutkiminen ei aina onnistu puuttuvan ko-operaation vuoksi.

Ellei ole erityistä syytä epäillä heikkonäköisyyttä, tutkimusta voidaan

lykätä näissä tilanteissa myöhemmäksi. Lisätutkimuksiin on aihetta, jos

näöntarkkuus on 05 tai huonompi tai silmien välillä on 2 rivin ero tai

stereonäön testi on poikkeava.

Lapsi lähetetään puheterapeutin arvioon, jos hänen puheensa on epäselvää tai

niukkaa, jos lyhyiden ohjeiden ja/tai kysymysten ymmärtäminen tuottaa

vaikeuksia, jos lapsi vastaa asian vierestä tai ei anna ymmärrettävää

vastausta tai vaihtaa puheenaihetta tai ei kykene keskittymään

kuuntelemiseen, ei esimerkiksi reagoi kysymykseen tai ohjeeseen.

Mikäli sekä terveydenhoitaja että lääkäri osallistuvat tarkastuksen

tekemiseen, heidän keskinäisestä työnjaostaan pitää sopia niin, että se on

tarkoituksenmukainen ja sujuva.

Meillä oli perinteiset pituus, paino jne. Sitten tarkastettiin näkö. Palapelien tekoa. Varpaillaan kävelyä, hyppimistä jne. Ihan " peruskamaa" , mistä normaali 3v suoriutuu leikiten.