Mitä riitelevä ihminen ajaa takaa? Kertokaa te riidan haastajat?
Miksi haluaa riitaa? Ei heillä ainakaan asiat riitele. Mikä ajaa niin kovasti haastamaan riitaa? Onko se alemmuuden tunne vai joku muu asia?
Kommentit (22)
Elä sie kuule miulle ala! Jos siulla on jotain sanottavaa niin tuu tänne sanomaan vaan! Vai etkö uskalla, häh?
En tiedä. Olen hiljattain eronnut, enkä pysty käsittämään, miksi exäni on minulle edelleen niin valtavan vihainen ja ihan jokaisen lauseen jälkeen haluaa päästä jotenkin nälväisemään, vaikka sanon vain päivää. Hän oli kuitenkin se, joka minut jätti joten, minunhan tässä pitäisi olla vihainen ja katkera.
En siedä riitelyä.
Mutta minulle on tullut käsitys, että ainakin osa kiistelijöistä nauttii draamasta, osa on oppinut mallin kotoa, ja osan mielestä pitää olla räväkkä, että muut ei kyllästy.
Ei kaikilla ole sama syy. Onhan jotkut vain vallanhaluisia, ja haluavat päättää kaikesta.
Voi olla semmoinen luonne, että aina pitää saada sanoa viimeinen sana vaikka olisi väärässä, tai tuntee jotain vallan makua kun "pistää toisen matalaksi" tai jotain. Kukapa sen tietäisi ellei itsellä ole sellaista ylemmyydentunteen tarvetta. Täytyisi olla psykologi vastaamassa.
Riitely on joka tapauksessa inhottavaa. Minä luovutan mieluiten kun näen että olen ns juoksemassa kilpaa hullun vasikan kanssa, kuten kirjailija Juhani Aho sen ilmaisi.
Naiset on vähän tollasia, antaa niiden riehua
Oma paha olo (turhautuminen, kiukku, suru, viha, epävarmuus, trauma jne.) tulevat esiin, eikä niitä osaa sanoittaa tai edes tunnistaa mistä on kyse, on vaan niin paha olla ja toisella on kivaa ja huoletonta. Toisen ihmisen läsnäolo ja huomio helpottaa omaa tuskaa. Jos sitä ei tule riittävästi, täytyy haastaa, jotta toisen huomio keskittyy minuun. Voi olla myös testi: rakastatko minua etkä hylkää vaikka olen näin kauhea, tätä etenkin vanhempiensa hylkäämillä. Lisäksi adrenaliini, riehumiseen ja riitelyyn jää kemiallisesti koukkuun. Sen jälkeen on voimakas ja energinen olo. Riita pitää myös voittaa, koska silloin voi osoittaa itselleen ja toiselle, ettei olekaan luuseri kuten hänelle on aiemmin joku sanonut. Tuttu henkilö on turvallinen kohde, jonka kanssa mitellä.
Terv. entinen riitelijä N34
Vierailija kirjoitti:
Oma paha olo (turhautuminen, kiukku, suru, viha, epävarmuus, trauma jne.) tulevat esiin, eikä niitä osaa sanoittaa tai edes tunnistaa mistä on kyse, on vaan niin paha olla ja toisella on kivaa ja huoletonta. Toisen ihmisen läsnäolo ja huomio helpottaa omaa tuskaa. Jos sitä ei tule riittävästi, täytyy haastaa, jotta toisen huomio keskittyy minuun. Voi olla myös testi: rakastatko minua etkä hylkää vaikka olen näin kauhea, tätä etenkin vanhempiensa hylkäämillä. Lisäksi adrenaliini, riehumiseen ja riitelyyn jää kemiallisesti koukkuun. Sen jälkeen on voimakas ja energinen olo. Riita pitää myös voittaa, koska silloin voi osoittaa itselleen ja toiselle, ettei olekaan luuseri kuten hänelle on aiemmin joku sanonut. Tuttu henkilö on turvallinen kohde, jonka kanssa mitellä.
Terv. entinen riitelijä N34
Tuollaisilla syillä riiteleminen on tappion myöntämistä.
"Täytyisi olla psykologi vastaamassa."
Jep! Vain ympäristö voi tuollaiset häiriöt määritellä. Itse on liian lähellä omaa olotilaansa.
Haluaa että joku nirhaa kun ei tykkää elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma paha olo (turhautuminen, kiukku, suru, viha, epävarmuus, trauma jne.) tulevat esiin, eikä niitä osaa sanoittaa tai edes tunnistaa mistä on kyse, on vaan niin paha olla ja toisella on kivaa ja huoletonta. Toisen ihmisen läsnäolo ja huomio helpottaa omaa tuskaa. Jos sitä ei tule riittävästi, täytyy haastaa, jotta toisen huomio keskittyy minuun. Voi olla myös testi: rakastatko minua etkä hylkää vaikka olen näin kauhea, tätä etenkin vanhempiensa hylkäämillä. Lisäksi adrenaliini, riehumiseen ja riitelyyn jää kemiallisesti koukkuun. Sen jälkeen on voimakas ja energinen olo. Riita pitää myös voittaa, koska silloin voi osoittaa itselleen ja toiselle, ettei olekaan luuseri kuten hänelle on aiemmin joku sanonut. Tuttu henkilö on turvallinen kohde, jonka kanssa mitellä.
Terv. entinen riitelijä N34
Tuollaisilla syillä riiteleminen on tappion myöntämistä.
En tiedä, mutta tässä olivat omat syyni riidellä. Ymmärsin aloituksesta että haetaan rehellisiä vastauksia.
Mainittu pelon, avuttomuuden ja arvottomuuden tunne on myös suuressa roolissa, miksi joku haastaa tahallaan riitaa.
En osaa käsitellä tunteita. Usein joku harmittaa, pelottaa tai surettaa, mutta en osaa pukea sitä sanoiksi. Lapsuudenkodissani riideltiin jatkuvasti, joten en muita keinoja oppinut. Haen reaktiota ja että joku kuuntelisi minua. Tiedän itsekin miten järjetöntä se on, miksi en voisi vain normaalisti sanoa mikä on vialla?
Tyytymätön elämä. Täytyy hankkia riita vaikka mistä.
Inhoan riitelyä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Olen hiljattain eronnut, enkä pysty käsittämään, miksi exäni on minulle edelleen niin valtavan vihainen ja ihan jokaisen lauseen jälkeen haluaa päästä jotenkin nälväisemään, vaikka sanon vain päivää. Hän oli kuitenkin se, joka minut jätti joten, minunhan tässä pitäisi olla vihainen ja katkera.
Voisiko hänkin olla pettynyt suhteen ”epäonnistumisesta”, vaikka itse jättikin.
Ainakin itselleni näin on yhden ihmissuhteen kohdalla käynyt. Halusin itse lopettaa, mutta olin silti valtavan pettynyt ja vihainen, ettei suhde ollutkaan sitä mitä olin toivonut.
Nälviminen ei kuitenkaan ole oikein exältäsi, eikä sitä tarvitse kuunnella ja sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Olen hiljattain eronnut, enkä pysty käsittämään, miksi exäni on minulle edelleen niin valtavan vihainen ja ihan jokaisen lauseen jälkeen haluaa päästä jotenkin nälväisemään, vaikka sanon vain päivää. Hän oli kuitenkin se, joka minut jätti joten, minunhan tässä pitäisi olla vihainen ja katkera.
Voisiko hänkin olla pettynyt suhteen ”epäonnistumisesta”, vaikka itse jättikin.
Ainakin itselleni näin on yhden ihmissuhteen kohdalla käynyt. Halusin itse lopettaa, mutta olin silti valtavan pettynyt ja vihainen, ettei suhde ollutkaan sitä mitä olin toivonut.
Nälviminen ei kuitenkaan ole oikein exältäsi, eikä sitä tarvitse kuunnella ja sietää.
Saattaa olla näinkin, mutta voisi pikkuhiljaa alkaa ottamaan vastuuta omasta käytöksestään ja käyttäytymään kuin aikuiset. Ihan järkyttävää, kun aikuinen mies käyttäytyy kuin uhmaikäinen kakara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Olen hiljattain eronnut, enkä pysty käsittämään, miksi exäni on minulle edelleen niin valtavan vihainen ja ihan jokaisen lauseen jälkeen haluaa päästä jotenkin nälväisemään, vaikka sanon vain päivää. Hän oli kuitenkin se, joka minut jätti joten, minunhan tässä pitäisi olla vihainen ja katkera.
Voisiko hänkin olla pettynyt suhteen ”epäonnistumisesta”, vaikka itse jättikin.
Ainakin itselleni näin on yhden ihmissuhteen kohdalla käynyt. Halusin itse lopettaa, mutta olin silti valtavan pettynyt ja vihainen, ettei suhde ollutkaan sitä mitä olin toivonut.
Nälviminen ei kuitenkaan ole oikein exältäsi, eikä sitä tarvitse kuunnella ja sietää.
Saattaa olla näinkin, mutta voisi pikkuhiljaa alkaa ottamaan vastuuta omasta käytöksestään ja käyttäytymään kuin aikuiset. Ihan järkyttävää, kun aikuinen mies käyttäytyy kuin uhmaikäinen kakara.
Voisitko kysellä onko paikkakunnallasi mitään mistä saisit apua? Ruuanjakoa? Seurakunta? Olet tärkeä juuri tuollaisena❤
En jaksa ymmärtää riidan haastajaa, hyvin nopeasti käännän näille selkääni ja tiputan ns yhteyksistäni pois. Siinä sitä hakemaansa reaktiota/huomiota saavat ihmetellä.
Ei kai riitelijä tuollaista itsessään tunnista.