Itsekeskeisyys lopettaa ystävyytemme

Ystäväni on muuttunut hyvin itsekeskeiseksi ja pinnalliseksi. Hän ei mielestäni ole oma aito itsensä enää. Hän näyttää ulospäin kuinka hänellä on kaikki todella hienosti: reissut, lahjat, auto ym. Kehuu saamiaan uusia ystäviä jotka ymmärtävät ja ovat muutenkin huippuja. Tosiasiassa hänen käytöksensä on etäännyttänyt pitkäaikaiset ystävät hänen ympäriltään. Ystävästä on tullut todella raskas, puhuu vain itsestään ja hakemalla hakee huomiota muilta mielistelemällä ja tekemällä asioita joista ei koskaan ole pätkääkään ollut kiinnostunut. Lisäksi hän on tehnyt ikäviä asioita vanhojen ystävien selän takana, mm. minun henkilökohtaisia asioitani on levitellyt eteenpäin vaikka lupasi että ei tekisi niin. Hän kääntää puheen itseensä eikä ole mitenkään kiinnostunut mitä muille kuuluu. Hän nostaa itseään jalustalle ja lyttää muita, puhuu yhtä ja tekee toista. En ymmärrä mikä häneen on tullut..? Välillä jopa kaduttaa kuinka paljon olen antanut elämästäni hänelle pitääkseni häntä pystyssä vaikeina aikoina. Nykyään hän ohittaa minut täysin, kehuskelee kaikella mahdollisella ja tekee kylmästi ohareita jos on vaikka suunniteltu tapaamista. Tässä tekstissä näin kiteytetysti tilannetta. En enää pidä yhteyttä häneen koska en koe meillä olevan mitään mikä ystävyyttä enää pitää kiinni. Jos muilla on kokemusta ystävyyden päättymisestä, kertokaa miten olette päässeet eteenpäin, mikä auttaa luopumaan. Hän on kuitenkin ollut aikoinaan tärkeä ihminen ja tämä tuntuu surulliselta. Ja onko muita joiden ystävä on muuttunut niin täysin että ystävyys on loppunut sen vuoksi?