Mummo suosii toista lastenlasta- Kokemuksia?
Itseä on alkanut häiritsemään anopin tyyli. Anoppi suosii mieheni veljen lasta enemmän, mitä taas meidän lasta.
Kehuu tätä miehen veljen lasta esim. " Oi, kun sinulla on hienot vaatteet" " mummon kulta" " kylläpä olet taitava".
Meidän vauvasta ei ikinä sanota oikeastaan mitään. Esim. Minusta on hieman epäkohteliasta kehua vain toisen vaatteita. Meidän vauvalla oli kuitenkin samantyylistä päällä, mutta kehuja ei tullut. Tuntuu muutenkin, että anoppi ei osoita sellaista lämpöä meidän vauvaa kohtaan. Ymmärrän toki, että toinen on vasta vauva, mutta ei se poissulje sitä, etteikö voisi kehuja saada esim. Juurikin näistä vaatteista, mistä toinen lapsi niitä sai.
Onko kellään kokemuksia tai onko kukaan samassa tilanteessa? Tuntuu todella kurjalta katsoa vierestä tätä tilannetta.
Kommentit (74)
Erittäin tuttua huttua. Toivottavasti osaan itse olla tasapuolisempi tulevia lapsenlapsia kohtaan.
Hanki kauniimpia vaatteita, niin anoppi voi niitä kehua.
Vierailija kirjoitti:
Meitä on isän puolelta kahdeksan serkusta. Isän vanhemmat veivät muita vuosikaudet hiihtolomalla etelään, kustansivat kahdelle vaihto-oppilasvuodet (toiselle Kanadaan ja toiselle Japaniin) ja jokaiselle ajokortit. Minä ja veljeni ei päästy näistä osallisiksi. Kuolemansakin jälkeen osoittivat meille kaapin paikan; muille jätettiin isot perinnöt (maata, metsää, asunto-osake, pörssiosakkeita), mutta minä sain kukkavaasin ja veljeni sai mummin kutoman ryijyn. Ihan kauniita esineitä, mutta silti.
Sydämeni särkyi, kun oma tyttäreni kerran varhaisteininä totesi surullisena, että isoäiti (äitini) ei vissiin tykkää minusta kun vain serkuille ostetaan aina hienot lahjat ja tuliaiset.
Nyt olen itse isovanhempi ja tulen huolehtimaan siitä, että minun lastenlasteni ei tarvitse kokea samaa, ei ainakaan minun taholtani.
Meille selvisi vastaavassa tilanteessa, että isä oli kieltänyt isovanhempia antamasta lahjoja tai maksamasta mitään. Hän halusi näyttää, että pärjää itse ja oli erittäin isoissa riidoissa vanhempiensa kanssa, vaikka kylässä käytiin ja sukujuhlissa nähtiin. Turha siis surra sitä, että serkuille oli maksettu kaikenlaista, kun "vika" oli isässä, joka oli aikoinaan esim. varastanut omalta isältää auton ja romuttanut sen.
Vierailija kirjoitti:
Minä pitäisin puhuttelun anopille tai jättäisin menemättä sinne. Eihän siitäkään mitään tule, että tarvii aina olla loukkaantunut tai murheissaan jonkun epäreilun mummon takia joka käyttäytyy epäsopivasti. Eikä varmaan tee lapsien psyykkellekkään hyvää joutua eriarvoisen kohtelun osaksi.
Mummosi aiheuttaa joko tahalteen tai tahottomasti mielipahaa teille ja parempi ottaa etäisyyttä koko henkilöön ja tehdä hänelle tiettäväksi.
Miniä piti minulle juuri tuollaisen puhuttelun. Totesin tyynesti, että parasta olisi antaa auton avaimet minulle, rekisteriotteen mukaan omistan sen. Lisäksi on 6 kk aikaa etsiä uutta asuntoa, koska tarvitsen kotinsa omaan käyttööni.
Ei kannata ällitellä, jos anoppi maksaa ison osan elämisestä.
Poika ja perheensä muuttivat rivitalokolmiosta sivummalle kerrostalokaksioon.
Äitini suosii toista lapsenlastaan selvästi enemmän, hyvä että toista edes mainitsee kun jutellaan ja toista ylistää, kun on kuulemma kaikessa niin taitava.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä pointteja, kiitos niistä.
Minusta tuntuu, että hän kuitenkin ihan tietoisesti on " valinnut suosikkilapsen". Kun miehen veljen perhe tulee kylään, niin vauva ojennetaan minulle ja keskitytään miehen veljen lapseen.
Toki uskon, että syy on myös osittain se, että juttelee enemmän toiselle miniälle, kokee ehkä, että tulevat juttuun paremmin.
On kehunut myös miniää minulle esim. " ( Nimi) on tehnyt näin ( lapsen nimi) kanssa.
Ap
Sori mutta sinusta huokuu kyllä sellainen negatiivisuus, etten ihmettele jos anoppisi välttelee sinua.
Provohan tämä, mutta olisi hauskaa tosielämässä kuulla se toinenkin puoli.
Olen elänyt isossa perheessä ja ison suvun ympäröimänä ja monenlaista olen nähnyt.
Yhdellä veljelläni on kaltaisesi vaimo, kaikesta valittaja, joka ei koskaan näe itsessään yhtään virhettä. Kukaan ei haluaisi olla oikein tekemisessä koko perheen kanssa kun kukaan ei osaa olla tämän kälyni kanssa rennosti, noottia kälyltä tulee koko ajan.
Olen miettinyt, että kauankohan veljeni, jolle suku oli ennen hyvin tärkeä, jaksaa kun vaimonsa on tuommoinen.
Minulla on kaksi miniää ja yksi vävy, toinen miniäni ja vävyni ovat kivoja ihmisiä, heidän kanssaan on helppo tulla toimeen.
Toinen miniäni on kuin sinä, hänen elämässään on kaikki negatiivista, ihan kaikki, tämän on jopa poikani myöntänyt ja on myöntänyt senkin, että kaduttaa naimisiinmeno. Yksi lapsi heillä ja poikani toista halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraa puhetta vaan. Meillä loppui kun sanoin asiasta. Nyt en enää ole niin kiinnostunut kun lapset jo isoja et edes huomaisin jos jotain olis.
Miten sen voi sanoa? Pelkään, että anoppi loukkaantuu lopullisesti.
ApPakota ottamaan kantaa:
"Katsopa *Irmeli* (anopin nimi), eikö olekin tosi kaunis tämä Maija-Petterin oloasu?"
Voi myös vaihtaa kokemuksia:
"Maija-Petterille suositeltiin neuvolassa jo syöttämään perunaa. - Minkä ikäisenä alettiin antaa kiinteää ruokaa silloin, kun *Pekka* (vauvan isä) oli vauva?"
Sillä tavalla opitte puhumaan keskenänne.
Ja Irmeli vastaa: no onhan tuo soma oloasu, mutta oletko koskaan miettinyt, miten joku vietnamilaislapsi on hikipajassa ommellut sitä puolisokein silmin. Voi sentään, miten nykyisin riistetään aasialaislapsia, ennen sentään ommeltiin vaatteet itse. Ympäristölle ei todellakaan tee hyvää, että noidenkin kankaiden värjäysvedet on sellaisenaan päästetty kylän halki virtaavaan jokeen. Ajattele, miten paljon tuokin vaate on vaikuttanut ilmastoon!
Kun Pekka oli pieni, niin en ennättänyt miettimään, että missä ihmeen iässä perunaa annettiin. MInä hoidin silloin työni, dementikkoanopin ja tämän siskon sekä oman perheen. Se oli sellaista reipasta aikaa, jossa lapset söi pienestä pitäen sitä, mitä oli tarjolla, ei ennätetty erikseen kyttäämään, että nyt se on 6 kk, nyt saat perunaa.
Ja niin se miniä vetää herneen nenään, kun anoppi selkeästi kisaa siitä, kumpi on ahkerampi.
Niinkin siinä toki voi käydä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pitäisin puhuttelun anopille tai jättäisin menemättä sinne. Eihän siitäkään mitään tule, että tarvii aina olla loukkaantunut tai murheissaan jonkun epäreilun mummon takia joka käyttäytyy epäsopivasti. Eikä varmaan tee lapsien psyykkellekkään hyvää joutua eriarvoisen kohtelun osaksi.
Mummosi aiheuttaa joko tahalteen tai tahottomasti mielipahaa teille ja parempi ottaa etäisyyttä koko henkilöön ja tehdä hänelle tiettäväksi.
Miniä piti minulle juuri tuollaisen puhuttelun. Totesin tyynesti, että parasta olisi antaa auton avaimet minulle, rekisteriotteen mukaan omistan sen. Lisäksi on 6 kk aikaa etsiä uutta asuntoa, koska tarvitsen kotinsa omaan käyttööni.
Ei kannata ällitellä, jos anoppi maksaa ison osan elämisestä.
Poika ja perheensä muuttivat rivitalokolmiosta sivummalle kerrostalokaksioon.
Ovat varmasti onnellisempia siellä kuin "armoleipääsi" syömässä.
Surulllista, noinkin voi käydä, täällä taas vauvaa viedään vain toiseen mummolaan, toinen on hätävarapaikka vain
Miten tähän pitäis suhtautua?
Toiset isovanhemmat on jyrätty
Vierailija kirjoitti:
Erittäin tuttua huttua. Toivottavasti osaan itse olla tasapuolisempi tulevia lapsenlapsia kohtaan.
Se on helppoa. Tekee vain päinvastoin kuin anppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman pienen ongelma.
Se voi ulkopuolisin silmin näyttää siltä. En aio verrata asiaa mihinkään, eikä minulla ole siis tarvetta.
Ap
Vertaathan sä niiden penskojen tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Surulllista, noinkin voi käydä, täällä taas vauvaa viedään vain toiseen mummolaan, toinen on hätävarapaikka vain
Miten tähän pitäis suhtautua?
Toiset isovanhemmat on jyrätty
Kannattaisiko isovanhempien mennä itseensä? Miksi lapsen perhe viihtyy paremmin toisessa mummolassa?
Ja Irmeli vastaa: no onhan tuo soma oloasu, mutta oletko koskaan miettinyt, miten joku vietnamilaislapsi on hikipajassa ommellut sitä puolisokein silmin. Voi sentään, miten nykyisin riistetään aasialaislapsia, ennen sentään ommeltiin vaatteet itse. Ympäristölle ei todellakaan tee hyvää, että noidenkin kankaiden värjäysvedet on sellaisenaan päästetty kylän halki virtaavaan jokeen. Ajattele, miten paljon tuokin vaate on vaikuttanut ilmastoon!
Kun Pekka oli pieni, niin en ennättänyt miettimään, että missä ihmeen iässä perunaa annettiin. MInä hoidin silloin työni, dementikkoanopin ja tämän siskon sekä oman perheen. Se oli sellaista reipasta aikaa, jossa lapset söi pienestä pitäen sitä, mitä oli tarjolla, ei ennätetty erikseen kyttäämään, että nyt se on 6 kk, nyt saat perunaa.
Ja niin se miniä vetää herneen nenään, kun anoppi selkeästi kisaa siitä, kumpi on ahkerampi.