Kuinka kauan jaksaisit parisuhdetta, jossa nähdään 1-3 kuukauden välein?

Riippuu tilanteesta. En ehkä aloittaisi suhdetta noilla spekseillä. Jos olisi kyseessä jo vakiintunut suhde ja harvoin näkemiselle olisi joku hyvä syy kuten määräaikainen, ei kuitenkaan vuosien pituinen, työkomennus jossain kauempana niin haluaisin uskoa, että hyvä suhde selviäisi tuosta. En suostunut tuohon tilanteessa, jossa välimatkaa oli vain 40km ja kumppani väitti olevansa liian kiireinen näkemään useammin kuin kerran kuukaudessa vaikka aiemmin oltiin lähes viikottain yhdessä. Mutta jokainen pari muodostakoon oman rytminsä. Tärkeintä on, että kumpikin osapuoli kokee, että suhde on vastavuoroinen ja merkitsee kummallekin yhtä paljon eikä niin, että toinen jää vaille ja tekee kaikki kompromissit.

M44

Varmaan sen aikaa kuin olisin rakastunut ja rakastaisin.

Ei tuollainen ole mikään parisuhde, enkä edes yrittäisi. Jo vakiintuneessa suhteessa eri juttu, jos ei kestä kovin monta kuukautta.

Riippuu, mistä tuo johtuisi. Olen asunut ulkomailla ja löytänyt sieltä vaimon. Meni muutama kuukausi, ennen kuin hän pystyi muuttamaan perässäni. Sen lisäksi hän on perhesyiden vuoksi asunut kaksi kertaa kotimaassaan muutaman kuukauden jakson.

Tuo oli ihan ok, koska tiesin, ettei asian tila ole pysyvä. Jos vaimo olisi päättänyt jäädä maahan, jossa tapasimme, olisin lopettanut etäsuhteen. 

Ystävänä voisin tapailla, mutta ei tuo mikään parisuhde ole. En usko, että alkaisin suhteeseen ulkomailla pysyvästi asuvan kumppanin kanssa.

En hetkeäkään.

Olisikohan se kestänyt jotain 8 kk, en enää muista tarkkaan. Tapasimme kuuden viikon välein Suomessa ja pari kertaa ulkomailla. Siinä kohtaa, kun mies päätti, ettei sittenkään palaa Suomeen, lopetimme suhteen. Siihen saakka ajatus siis oli, että etäisyys olisi tilapäistä ja erään projektin päätyttyä hän palaisi kotimaahansa, mutta hän sai paremman tarjouksen ja muutti kyllä maata mutta ei Suomeen.

Nuorena jaksoi sotkeentua tuollaisiinkin suhteisiin kun oli naiivi ja kuvitteli että toinenkin uskollisena siellä odottelee. Ei enää nykyään.

En lähtisi tuollaiseen suhteeseen. Jos pidemmässä suhteessa tulisi vaihe että syystä x pitäisi nähdä noin harvoin tietyn määräajan, jaksaisin ehkä max. vuoden.

Tapailisin kyllä jos olis herkku. Ehkä muita siinä välissä jos nyt varteenotettavia tulis jossain vastaan..

En todellakaan, ellei tilanteeseen ole hyvä ja ohimenevä syy.