Miten nuo nuoret aina vain opiskelee?

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:25"]

Olen siinä mielessä samoilla linjoilla ap:n kanssa, että tuntuu melkoiselta haaskaukselta kouluttaa monta vuotta amiksessa esimerkiksi työntekijöitä baariin tai keittiöön. Niissä töissä kun pärjäisi erinomaisesti hygieniapassilla, maalaisjärjellä ja yhden kirjan lukemisella. Mihin ihmeessä jossain peruskokkikoulussa haaskataan kolme vuotta?

[/quote]

Kun meillä on valittu sellainen koulutussysteemi, jossa miltä tahansa linjalta voi jatkaa eteenpäin. Että myös amiksenkäyneet ja oppisopimuskoulutetut voivat niin halutessaan myöhemmin hakeutua jatkokoulutukseen, ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Se vaatii, että kaikille opetetaan tietty vähimmäismäärä myös yhteisiä yleissivistäviä aineita, kuten äidinkieltä, matematiikkaa, kieliä, fysiikkaa jne. Näihin menee amiksessa noin vuosi. Toinen vuosi opiskellaan oman ammatin teoria-asioita (esim ne perukokit opiskelee hygienian lisäksi ravintoteoriaa jms, rakennusmiehet esim perustamisen ja eristämisen määräyksiä jne. kolmas vuosi opiskellaan oman ammatin käytäntöä.
[/quote]

Eikö olisi järkevämpää jos lukio olisi se jatkokoulutuspohja, ja amiksessa sitten opetettaisiin vain ammatteja? Varmaan aika harvat amispohjalta kuitenkaan lähtevät lukemaan mitään

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:25"]

Olen siinä mielessä samoilla linjoilla ap:n kanssa, että tuntuu melkoiselta haaskaukselta kouluttaa monta vuotta amiksessa esimerkiksi työntekijöitä baariin tai keittiöön. Niissä töissä kun pärjäisi erinomaisesti hygieniapassilla, maalaisjärjellä ja yhden kirjan lukemisella. Mihin ihmeessä jossain peruskokkikoulussa haaskataan kolme vuotta?

[/quote]

Kun meillä on valittu sellainen koulutussysteemi, jossa miltä tahansa linjalta voi jatkaa eteenpäin. Että myös amiksenkäyneet ja oppisopimuskoulutetut voivat niin halutessaan myöhemmin hakeutua jatkokoulutukseen, ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Se vaatii, että kaikille opetetaan tietty vähimmäismäärä myös yhteisiä yleissivistäviä aineita, kuten äidinkieltä, matematiikkaa, kieliä, fysiikkaa jne. Näihin menee amiksessa noin vuosi. Toinen vuosi opiskellaan oman ammatin teoria-asioita (esim ne perukokit opiskelee hygienian lisäksi ravintoteoriaa jms, rakennusmiehet esim perustamisen ja eristämisen määräyksiä jne. kolmas vuosi opiskellaan oman ammatin käytäntöä.
[/quote]

Miksi amisten em aineiden taso on niin luokattoman huono, jos niitä kuitenkin opetetaan koulussa? :-o

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 18:40"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:25"] Olen siinä mielessä samoilla linjoilla ap:n kanssa, että tuntuu melkoiselta haaskaukselta kouluttaa monta vuotta amiksessa esimerkiksi työntekijöitä baariin tai keittiöön. Niissä töissä kun pärjäisi erinomaisesti hygieniapassilla, maalaisjärjellä ja yhden kirjan lukemisella. Mihin ihmeessä jossain peruskokkikoulussa haaskataan kolme vuotta? [/quote]   Kun meillä on valittu sellainen koulutussysteemi, jossa miltä tahansa linjalta voi jatkaa eteenpäin. Että myös amiksenkäyneet ja oppisopimuskoulutetut voivat niin halutessaan myöhemmin hakeutua jatkokoulutukseen, ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Se vaatii, että kaikille opetetaan tietty vähimmäismäärä myös yhteisiä yleissivistäviä aineita, kuten äidinkieltä, matematiikkaa, kieliä, fysiikkaa jne. Näihin menee amiksessa noin vuosi. Toinen vuosi opiskellaan oman ammatin teoria-asioita (esim ne perukokit opiskelee hygienian lisäksi ravintoteoriaa jms, rakennusmiehet esim perustamisen ja eristämisen määräyksiä jne. kolmas vuosi opiskellaan oman ammatin käytäntöä. [/quote]

Eikö olisi järkevämpää jos lukio olisi se jatkokoulutuspohja, ja amiksessa sitten opetettaisiin vain ammatteja? Varmaan aika harvat amispohjalta kuitenkaan lähtevät lukemaan mitään

[/quote]

Järkevyydestä voidaan olla monta mieltä. Meillä Suomessa aika monet amispohjalta lukevat ennen pitkää lisää amkissa, jotkut heti amiksen jälkeen, vielä useammat muutaman vuoden päästä ja kohtuullisen suuri osa siinä vaiheessa, kun nelikymppisenä fysiikka pettää duunarihommassa.

Esim Saksassa ollaan tuolla mainitsemallasi linjalla, ja siellä ne nelikymppiset ovat umpikujassa. Siellä noin ylipäänsä ihminen on umpikujassa, jos haluaisi tai täytyisi vaihtaa elämänkulkua duunarilinjalta akateemisemmalle. Siellä ei myöskään voi edetä uralla vähän kerrallaan, vaan johtajat koulutetaan alunpitäen erikseen. Valinta tehdään jo alakouluiässä, noin kymmenen vanhana. Tällöin jakaudutaan linjoihin, joita ei sitten jatkossa voi vaihtaa. Tämä on siellä johtanut joihinkin ongelmiin.

suomessa sen sijjan on valittu linja, jossa jatko- tai uudelleen kouluttautuminen ja uralla eteneminen on koko elämän ajan aina mahdollista. Tällä on ajateltu saavutettavan tasa-arvoisempi yhteiskuntarakenne (ei pysyvää jumittumista johonkin luokkaan) , pienemmät tuloerot ja pienemmät työttömyys- ja työkyvyttömyyskulut. NÄyttäisi siltä, että  on saavutettukin, sillä vaikka ei tämäkään sydteemi mikään taivas ole, niin pienempiä nuo nimenomaiset ongelmat on kuin Saksassa.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:25"]

Olen siinä mielessä samoilla linjoilla ap:n kanssa, että tuntuu melkoiselta haaskaukselta kouluttaa monta vuotta amiksessa esimerkiksi työntekijöitä baariin tai keittiöön. Niissä töissä kun pärjäisi erinomaisesti hygieniapassilla, maalaisjärjellä ja yhden kirjan lukemisella. Mihin ihmeessä jossain peruskokkikoulussa haaskataan kolme vuotta?

[/quote]

Just joo... Kun ei tarjoilijankaan hommat oikeasti ole noin simppeleitä. Toki joo, jos olet vain tiskinurkassa kyhnöttämässä, mutta ei. En voi sietää esim. vanhempiensa ravintolan kautta paperinsa saaneet työntekijät, kun ei edes jumalauta tarjotin pysy kädessä, puhumattakaan viineistä ja drinkeistä. Itse opiskelin tarjoilijaksi kahdessa vuodessa, sain lukuaineet hyvitettyä lukio-opinnoista (eli yksi vuosi pois). Siitä kahdesta vuodesta n. puolet oli koulun teoriaa ja toinen puoli työharjoittelua. Voin sanoa, että se vuosi pelkkää teoriaa teki ihmeitä. En olisi oppinut kaikkia asioita työharjoittelussa. Ja miksi tämäkin asia pitää heittää työnantajien niskaan, opettaa jotain räkänokkia, eikä välttämättä saa siltikään vastineeksi kunnolista työntekijää.

Opiskelussa näkee myös sen, onko sopiva alalle, vai pitäisikö sittenkin harkita jotain muuta. Joskus sen tajuaa oppilas itse, joskus opettajan pitää vihjata mahdollisesta alan vaihdoksesta.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:25"]

Olen siinä mielessä samoilla linjoilla ap:n kanssa, että tuntuu melkoiselta haaskaukselta kouluttaa monta vuotta amiksessa esimerkiksi työntekijöitä baariin tai keittiöön. Niissä töissä kun pärjäisi erinomaisesti hygieniapassilla, maalaisjärjellä ja yhden kirjan lukemisella. Mihin ihmeessä jossain peruskokkikoulussa haaskataan kolme vuotta?

[/quote]

Jos peruskokkikoulu on liian pitkä, miksi Suomessa on niin paljon ala-arvoisia ravintoloita? Jossain pitäisi saada parempaa koulutusta kokeille, vai valikoituuko alalle niitä, joita ei kiinnosta?

Vaan opiskella? Opintotuki on alle 500 euroa kuussa, millä ajattelet opiskelijoiden elävän?

Ei ole töitä ja työkkäri ja sossu patistaa takaisin koulunpenkille. Saadaan työttömyystilastojakin siinä sivussa siivottua kauniimmiksi.

Mä olen 36 ja opiskelen jo toista yliopistotutkintoa työn ohessa. Toiset nauttii itsensä sivistämisestä, toiset ei saa siitä mitään.

Elämä on nykyään opiskelua, tosin kyllähän niitä töitä siinä sivussa täytyy tehdä. Hyvä firma pitää työntekijänsä osaamisen kunnossa työn ohessa kouluttamalla tätä. On yrityksenkin etu, että on osaavaa työvoimaa.

Ensinnäkin jos lukion jälkeen hankkii ammatin, niin siihen menee vähintään 6 ja todennäköisesti 7 vuotta peruskoulun jälkeen.

Nuoren opiskelu ja työnhaku maksavat yhteiskunnalle aikalailla saman verran. Opintotuki on pienempi kuin työmarkkinatuki voisi olla, mutta toki opettajien pallkaukseen ja koulun seinien vuokraan menee yhteiskunnan varoja. Nuorisotakuu kuitenkin sanoo, että 23-vuotiaiksi asti nuorten täytyy opiskella, työttömäksi työnhakijaksi ei pääse.

Jos onnistuisi saamaan ihan oikeita töitä, homma olisi toki vähän toinen. Työttömyys vaan kasautuu nuorille.

Niin opiskevat vai sanovat opiskelevansa?
Minäkin työttömänä sanoin.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:13"]

Ihan ammattitutkintoja, esim peruskoulu loppunut jo kuusi vuotta sitten, niin vieläkin vain muka opiskellaan. Eikö pitäisi jo mennä töihin tai ainakin hakea niitä töitä? Kalliiksi tulee koko ajan opiskella.

[/quote]

6 vuotta peruskoulun jälkeen... eli lukio ja amk loppusuoralla tai valmis (pojillahan on intti tuomassa yhden välivuoden tuohon). Töihin ei pääse, jos ei ole tutkintoa. Alle 25:sena et oikein voi olla työtön jossei ole tutkintoa. Olisin itse tuon ikäisenä mielelläni menyt töihin, jos joku olisi ottanut. Kesken olleet opiskelut eivät vaan oikeen sopineet työnantajile. Kun pääsin töihin, niin suoritin opinnot loppuun iltapuolella.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:18"]

Ensinnäkin jos lukion jälkeen hankkii ammatin, niin siihen menee vähintään 6 ja todennäköisesti 7 vuotta peruskoulun jälkeen.

Nuoren opiskelu ja työnhaku maksavat yhteiskunnalle aikalailla saman verran. Opintotuki on pienempi kuin työmarkkinatuki voisi olla, mutta toki opettajien pallkaukseen ja koulun seinien vuokraan menee yhteiskunnan varoja. Nuorisotakuu kuitenkin sanoo, että 23-vuotiaiksi asti nuorten täytyy opiskella, työttömäksi työnhakijaksi ei pääse.

Jos onnistuisi saamaan ihan oikeita töitä, homma olisi toki vähän toinen. Työttömyys vaan kasautuu nuorille.

[/quote]

Kyllä olivat hiljaa nuorisotyöttömyydestä eduskuntavaalien aikana. Olisikin voinut saada ääneni, joka siihen olisi luvannut puuttua. Näyttää siltä, että toinen jalka haudassa olevia kyllä yritetään pitää töissä ja hommata töitä mutta nuoret eivät tahdo päästä.

No esimerkiksi diplomi-insinöörin tai lääkärin tutkintoon menee peruskoulu+3 vuotta lukio +viisi vuotta yliopistoa ennen kuin valmistuu. Harvat pystyy lukioon kahdessa vuodessa ja valmistumaan yliopistosta alle viidessä vuodessa ainakaan vaativimmilla aloilla.

Olen siinä mielessä samoilla linjoilla ap:n kanssa, että tuntuu melkoiselta haaskaukselta kouluttaa monta vuotta amiksessa esimerkiksi työntekijöitä baariin tai keittiöön. Niissä töissä kun pärjäisi erinomaisesti hygieniapassilla, maalaisjärjellä ja yhden kirjan lukemisella. Mihin ihmeessä jossain peruskokkikoulussa haaskataan kolme vuotta?

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:25"]

Olen siinä mielessä samoilla linjoilla ap:n kanssa, että tuntuu melkoiselta haaskaukselta kouluttaa monta vuotta amiksessa esimerkiksi työntekijöitä baariin tai keittiöön. Niissä töissä kun pärjäisi erinomaisesti hygieniapassilla, maalaisjärjellä ja yhden kirjan lukemisella. Mihin ihmeessä jossain peruskokkikoulussa haaskataan kolme vuotta?

[/quote]

Juuri tällaisia nuoria tarkoitan. Perusasioita opiskellaan melkein 10 vuotta. Eikö heidät voisi laittaa töihin, niin ei ulkomailta tarvitsisi havitella työvoimaa? ap

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:25"]Mihin ihmeessä jossain peruskokkikoulussa haaskataan kolme vuotta?
[/quote]
Hengailuun se aika menee.

Ymmärrän lukion ja pidemmälle opiskelevat siinä menee aikaa ja en edes tarkoittanut heitä. ap

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:25"]

Olen siinä mielessä samoilla linjoilla ap:n kanssa, että tuntuu melkoiselta haaskaukselta kouluttaa monta vuotta amiksessa esimerkiksi työntekijöitä baariin tai keittiöön. Niissä töissä kun pärjäisi erinomaisesti hygieniapassilla, maalaisjärjellä ja yhden kirjan lukemisella. Mihin ihmeessä jossain peruskokkikoulussa haaskataan kolme vuotta?

[/quote]

Kun meillä on valittu sellainen koulutussysteemi, jossa miltä tahansa linjalta voi jatkaa eteenpäin. Että myös amiksenkäyneet ja oppisopimuskoulutetut voivat niin halutessaan myöhemmin hakeutua jatkokoulutukseen, ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Se vaatii, että kaikille opetetaan tietty vähimmäismäärä myös yhteisiä yleissivistäviä aineita, kuten äidinkieltä, matematiikkaa, kieliä, fysiikkaa jne. Näihin menee amiksessa noin vuosi. Toinen vuosi opiskellaan oman ammatin teoria-asioita (esim ne perukokit opiskelee hygienian lisäksi ravintoteoriaa jms, rakennusmiehet esim perustamisen ja eristämisen määräyksiä jne. kolmas vuosi opiskellaan oman ammatin käytäntöä.