Lue keskustelun säännöt.
Miten vuosiloma kertyy?
03.01.2022 |
Olen siis vakituisessa virassa ja nyt näyttäisi että vuosiloma 2022, päiviä jäljellä 10. Siis eikö mulla ole täksi vuodeksi kuin 10 lomapäivää vai ilmestyykö noita lisää jossain vaiheessa?
Kommentit (22)
Lomanmääräytymisvuosi päättyy joka vuosi 31.3., eli vasta sen jälkeen nähdään tulevat lomakertymät (eli ensi kesän kesäloma ja seuraavan talven talviloma). Nuo nyt näkyvät 10 päivää ovat todennäköisesti pitämättömiä lomapäiviä joltain aiemmalta lomavuodelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosiloman kertyminen riippuu paljolti vuosilomalaista. Työehtosopimuksissa on myös usein lisäyksiä tai tarkentavia tai poikkeavia kohtia liittyen vuosilomaan, vuosilomapalkkaan ja muihin työehtosopimuksella sovittaviin asioihin. Kannattaa AINA lukea työehtosopimus.
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Kiitos vastauksista! Hämäävä vaan tuo nimitys, vuosiloma 2022. Mutta tosiaan kyllä tuossa sopimuksessakin puhutaan lomanmääräytymisvuoden päättymisestä 31.3., eli varmaankin sitten sen jälkeen vasta näkyvät. 😊
-ap
Ja valtion virkaehtosopimus siis kyseessä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Kuten sanoin, tuo on pelkistetty yleisperiaate. Meillä se menee niin, että jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää.
Jos esimerkkimme Tiina aloittaa työt 1.2.2019 hänellä on kesällä 2019 neljä päivää lomaa (2 työkuukautta x 2 lomapäivää). Kesällä 2020 hänellä on "täydet lomat" eli 30 päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Uteliaisuudesta kysyn, että missä TESsissä on noin?
Suomessa lomien kertyminen ja käyttö on ihmeellistä salatiedettä, jossa yksinkertainen asia on väännetty perinpohjaisen maanperusteellisesti mahdollisimman monimutkaiseksi. Niin monimutkaiseksi, ettei sitä voi uskoa todeksi. Tutustu oman alasi työehtosopimukseen, sieltä löydät tietoa. Eri asia sitten, voiko sitä ymmärtää. Tai varsinkaan, onko siinä järkeä (ei).
Joissakin maissa sinulla olisi heti 1.1. käytettävissä kaikki sen vuoden lomapäivät (esim. 25 kpl) ja sitten käyttäisit niitä miten haluat vuoden aikana tai säästäisit myöhempään (pitäisit vain huolta etteivät vanhene).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Uteliaisuudesta kysyn, että missä TESsissä on noin?
Vuosilomalaissa. Siellä todetaan yksiselitteisesti: "Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta."
Kun aloitat työt 1.3. tai vaikka 30.3., päättyy lomanmääräytymisvuosi maaliskuun lopussa. Uusi lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4., ja uuden lomanmääräytymisvuoden päätteeksi todetaan, että olet ollut yhtäjaksoisesti töissä yli vuoden, joten ko. vuoden aikana lomaa on kertynyt 2,5 vrk/kk.
Ei siis tarvita mitään vuoden töissäoloja tms., jotta tuo 2,5 vrk/kk alkaa kertyä, vaikka moni niin luulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Itse asiassa tarvitsee: se kaksi maaliskuussa kertynyttä päivää on lähinnä tulevan lomakauden lomaa.
Jos työsuhde 1.4. alkaen jatkuu katkeamattomana seuraavan maaliskuun loppuun, lomapäiviä kertyy 2,5 per kk. Mutta jos työsuhde päättyy ennen seuraavan maaliskuun loppua, lomapäiviä on kertynyt 2 per kk.
Tämä asia sanotaan laissa, vuosilomalaki 2. luku 5 pykälä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Itse asiassa tarvitsee: se kaksi maaliskuussa kertynyttä päivää on lähinnä tulevan lomakauden lomaa.
Jos työsuhde 1.4. alkaen jatkuu katkeamattomana seuraavan maaliskuun loppuun, lomapäiviä kertyy 2,5 per kk. Mutta jos työsuhde päättyy ennen seuraavan maaliskuun loppua, lomapäiviä on kertynyt 2 per kk.
Tämä asia sanotaan laissa, vuosilomalaki 2. luku 5 pykälä.
Yritin kertoa, että ei tarvitse olla töissä vuotta ennen kuin 2,5 päivää lomaa alkaa kertyä, vaikka moni niin luulee. Toisaalta työnantajan kanssa voi sopia muustakin vuosiloman kertymisestä, aloitin työt viime vuonna huhtikuussa ja heinäkuu oli palkallista lomaa, vaikka lomakertymä oli nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Itse asiassa tarvitsee: se kaksi maaliskuussa kertynyttä päivää on lähinnä tulevan lomakauden lomaa.
Jos työsuhde 1.4. alkaen jatkuu katkeamattomana seuraavan maaliskuun loppuun, lomapäiviä kertyy 2,5 per kk. Mutta jos työsuhde päättyy ennen seuraavan maaliskuun loppua, lomapäiviä on kertynyt 2 per kk.
Tämä asia sanotaan laissa, vuosilomalaki 2. luku 5 pykälä.
Nyt en ymmärrä. Kyllä ne 2,5 lomapäivää/kk alkavat kertymään heti huhtikuussa, mutta jos työsuhde päättyy ennen kuin vuosi tulee täyteen, niin korvaus tulee vain 2 lomapäivää/kk mukaisesti. Ei homma niin mene, että joutuu erikseen anomaan, että lomansa saa vuosilomalain mukaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Itse asiassa tarvitsee: se kaksi maaliskuussa kertynyttä päivää on lähinnä tulevan lomakauden lomaa.
Jos työsuhde 1.4. alkaen jatkuu katkeamattomana seuraavan maaliskuun loppuun, lomapäiviä kertyy 2,5 per kk. Mutta jos työsuhde päättyy ennen seuraavan maaliskuun loppua, lomapäiviä on kertynyt 2 per kk.
Tämä asia sanotaan laissa, vuosilomalaki 2. luku 5 pykälä.
TÄSMENNÄN EDELLÄ OLEVAA, kyseessä on siis uusi työntekijä. Siis työsuhde ei ole jatkunut yhtäjaksoisena vuotta tuossa esimerkin ensimmäisen maaliskuun vikan päivän kohdalla. Ja edelleen jos uuden työntekijän, joka on tullut esimerkissä mainitun mukaan 1.3. töihin työsuhde päättyy seuraavaksi alkavan lomanmääräytymisvuoden aikana ennen sen päättävää maaliskuun loppua lomapäiviä on kertynyt 2/kk, mutta silloin kun työsuhde edelleen jatkuu täsmälleen 31.3. asti lomapäiviä on kertynyt 2,5/kk ja edelleen siitä eteenpäin niitä kertyy 2,5 per kk eikä työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuotta asiaan enää vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Itse asiassa tarvitsee: se kaksi maaliskuussa kertynyttä päivää on lähinnä tulevan lomakauden lomaa.
Jos työsuhde 1.4. alkaen jatkuu katkeamattomana seuraavan maaliskuun loppuun, lomapäiviä kertyy 2,5 per kk. Mutta jos työsuhde päättyy ennen seuraavan maaliskuun loppua, lomapäiviä on kertynyt 2 per kk.
Tämä asia sanotaan laissa, vuosilomalaki 2. luku 5 pykälä.Nyt en ymmärrä. Kyllä ne 2,5 lomapäivää/kk alkavat kertymään heti huhtikuussa, mutta jos työsuhde päättyy ennen kuin vuosi tulee täyteen, niin korvaus tulee vain 2 lomapäivää/kk mukaisesti. Ei homma niin mene, että joutuu erikseen anomaan, että lomansa saa vuosilomalain mukaisena.
Juu, mut kun sä et nyt ymmärrä sitä vuoden yhtäjaksoista kestoa. Lomapäivien määrä lasketaan lomanmääräytymisvuoden loputtua. Taloon vasta tulleella pitää se vuosi olla täynnä. Eli kertymä katsotaan vasta 31.3. ja jos olet tullut taloon 20.10.2021. niin 31.3.2023 jos olet edelleen samalla sopimuksella töissä saat 2,5päivän kk-kertymän mukaisen loman. Mutta jos työsuhde päättyy vaikka 20.2.2023 lomapäiviä on kertynyt 2/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Uteliaisuudesta kysyn, että missä TESsissä on noin?
Vuosilomalaki.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Uteliaisuudesta kysyn, että missä TESsissä on noin?
Vuosilomalaissa. Siellä todetaan yksiselitteisesti: "Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta."
Kun aloitat työt 1.3. tai vaikka 30.3., päättyy lomanmääräytymisvuosi maaliskuun lopussa. Uusi lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4., ja uuden lomanmääräytymisvuoden päätteeksi todetaan, että olet ollut yhtäjaksoisesti töissä yli vuoden, joten ko. vuoden aikana lomaa on kertynyt 2,5 vrk/kk.
Ei siis tarvita mitään vuoden töissäoloja tms., jotta tuo 2,5 vrk/kk alkaa kertyä, vaikka moni niin luulee.
Juuri näin. Ja on iso ero, aloittaako esim. 1.4. vai 5.4. työt. Ensimmäisessä tapauksessa 25 lomapäivää kertyy vuotta aikaisemmin täyteen.
Minäkin olen töissä valtiolla ja pääasiassa käytän 20 pv kesälomakaudella (1.4-30.9) ja 10 pv talvilomakaudella(1.10-31.3). Nyt näkyy talviloma vielä lomissa, se vaihtuu sinne huhtikuussa. Vielä ei ole 38 pv lomia kertynyt valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin käytäntö:
Ensimmäisenä työvuotena kertyy 2 pv/kk (edellyttäen, että kuukaudessa on ollut 14 työpäivää). Sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Esimerkki:
Tiina aloittaa työt 1.5.2019. Ensimmäisen vuosiloman määräytymisaika on siis 1.5.-2019-31.3.2020. Tuolla ajalla on 11 kuukautta, joilta jokaiselta kertyy 2 vuosilomapäivää, eli kesällä 2020 hänellä on vuosilomaa 22 päivää.
Seuraava vuosilomakausi on luonnollisesti 1.4.2020-31.3.2021. Tiina on ollut töissä yli vuoden, joten hänelle kertyy 2,5 lomapäivää/kuukausi. 12 kuukauden ajalta hänelle on siis kertynyt 30 vuosilomapäivää, jotka hän käyttää kesällä 2021 tai myöhemmin.
Huom. tämä on pelkistetty yleisperiaate ja aina pitää lukea oman alan TES. Se pitäisi lukea jo ennen kuin allekirjoittaa työsopimuksen!
TES:sistä riippuu sekin, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, vaikka ne eivät olisi työpäiviä. Jos lasketaan, niin 22 lomapäivää tarkoittaa käytännössä 3 viikkoa + 4 päivää. Jos ei lasketa, niin lomaa on 4 viikkoa ja 2 päivää.
Ei meillä tarvitse olla vuotta töissä, että lomaa kertyisi 2,5 päivää/kk. Jos tulee töihin 1.3., niin lomaa kertyy kuukauden verran 2pv/kk ja siitä eteenpäin 2,5 päivää/kk, koska olennaista on vuosilomakauden taite, ei vuoden töissäolo.
Itse asiassa tarvitsee: se kaksi maaliskuussa kertynyttä päivää on lähinnä tulevan lomakauden lomaa.
Jos työsuhde 1.4. alkaen jatkuu katkeamattomana seuraavan maaliskuun loppuun, lomapäiviä kertyy 2,5 per kk. Mutta jos työsuhde päättyy ennen seuraavan maaliskuun loppua, lomapäiviä on kertynyt 2 per kk.
Tämä asia sanotaan laissa, vuosilomalaki 2. luku 5 pykälä.Nyt en ymmärrä. Kyllä ne 2,5 lomapäivää/kk alkavat kertymään heti huhtikuussa, mutta jos työsuhde päättyy ennen kuin vuosi tulee täyteen, niin korvaus tulee vain 2 lomapäivää/kk mukaisesti. Ei homma niin mene, että joutuu erikseen anomaan, että lomansa saa vuosilomalain mukaisena.
Juu, mut kun sä et nyt ymmärrä sitä vuoden yhtäjaksoista kestoa. Lomapäivien määrä lasketaan lomanmääräytymisvuoden loputtua. Taloon vasta tulleella ,pitää se vuosi olla täynnä. Eli kertymä katsotaan vasta 31.3. ja jos olet tullut taloon 20.10.2021. niin 31.3.2023 jos olet edelleen samalla sopimuksella töissä saat 2,5päivän kk-kertymän mukaisen loman. Mutta jos työsuhde päättyy vaikka 20.2.2023 lomapäiviä on kertynyt 2/kk.
Tai oikeastaan korjauksena edelliseen, vuosi tulee täyteen 1.3., joten jos työsuhde päättyy vaikkapa 15.3. lomapäiväkertymäksi tulee 2,5.
Katso oman alasi työehtosopimuksesta ja jos ei siitä selviä, kysy työpaikkasi luottamusmieheltä, palkanlaskijalta tai esimieheltäsi.