Meillä on kai sitten turkiskuoriaisia... Reagoinko liian voimakkaasti??

Et kai ole vakavissasi? Kuinka massiivisesti niitä oikein on? Lähes kaikista vanhemmista kaupunkitaloistahan noita taitaa löytyä ainakin jokunen joskus. Meillä löytyi muutama kuukausi joitakin joistain kaapeista ja tarkemmin siivotessa vuodesohvan säilytyslaatikoista. Lähes kaikki löydökset oli kuoria, eläviä toukkia yhteensä monen kuukauden aikana alle 10.

Kaapit tyhjensin ja vaatteet pyykkäsin tai pakastin, pyyhin hyllyt ja sohvan säilytyslaatikot sekä seinälistat setripuuöljyllä. Myös setripuunappeja laitoin kaappeihin, ja hienommat villavaatteet pidän nykyisin kaapissa isoissa minigrippusseissa. Eipä ole nyt hetkeen toukkia näkynyt, eikä tämä edes ollut mikään valtaisa projekti. Setripuuöljyä voi tietysti käyttää siivousapuna aina tasaisin väliajoin.

Meillä niitä löytyy silloin tällöin joku yksilö jostain.

Meillä on iso omakotitalo, josta ei ole mitään toiveita saada joka paikkaa niin käsiteltyä että ne saisi hävitettyä kokonaan.

Mutta en ajattele niitä sen enempää. Kun pitää paikat suht siistinä, niillä ei ole mitään syytä levitä täällä. Ötökkä, pari ei elämää haittaa.

Jos asut kerrostalossa niin ei niistä pääse millään eroon. Ne pakenevat myrkytyksen ajaksi muihin asuntoihin tai rakenteisiin syvemmälle ja palailevat sieltä uudelleen. Mutta tärkeintä on, että niiden kanssa oppii elämään. Ne ei levitä tauteja tms. Ne inhoavat punaseetriä, osta siitä tehtyjä puukiekkoja ja seetriöljyä ja laita kiekkoja ja pirskottele öljyä esim villavaatteiden lähelle ja sinne mihin et halua niiden menevän. Se helpottaa vaatteiden reikiintymistä.
Opettele siis elämään niiden kanssa!

Hyyi
Meilläkin oli pari viikkoa sitten :(

Pikkasen ylimitoitetusti reagoit kyllä. Asuin aikanaan vanhassa talossa, jossa toukkia näkyi lähes päivittäin ja aikuisia kuoriaisiakin muutaman kerran sen parin vuoden aikana. Ensin olin minäkin vähän kauhistunut, mutta ajan myötä niihin tottui. Ainoa mikä harmitti oli ne vaatteisiin tasaisesti ilmestyvät reiät. Nykyisessä asunnossa on pari tullut vastaan tässä muutaman vuoden aikana, en tiedä toinko ne mahdollisesti mukanani edellisestä (saunotin kyllä kaikki vaatteet ja tekstiilit, mutta esim huonekaluissa) mutta en ole niistä sen kummemmin stressannut. Ötököitä on vähän joka paikassa, joten ei niistä kannata pulttia vetää. Suojaa vain arvokkaat villa- ym. vaatteet, niin mitään harmia niistä ei tule. 

Meillä oli riisihäröjä. Rasittavia otuksia lähinnä siksi että pilaavat kaikki ruoat. Piti sulkea tiiviisiin astioihin. Olen jo muuttanut ja päässyt niistä eroon mutta nykyäänkin suljen kaiken rasioihin enkä pidä mitään aukinaisissa pakkauksissa. Ei niihin kuole mutta eivät ne kivojakaan ole.

EI ole normaalia, mutta koska moni näin ajattelee ei asialle voi tehdä mitään. Syövät kaikki villavaatteet reijille. Ei löydy hyvistä talonyhtiöistä juuri tämän takia. Halvempaa myrkyttää koko talo kuin ostella kallita vaatteita kokoajan.

Kerrostalo on kyseessä. Olen löytänyt kolme toukkaa ja kaksi kuorta. 

Eli paniikkiin ei ole syytä? Miten saan itseni rauhoittumaan ja ajattelemaan asiaa rationaalisesti?

Ap

Taloyhtiöllä varmaan on sauna. Saat sen kyllä käyttöösi päiväksi, koska toukkaongelma on taloyhtiön ongelma, ei sinun. Sinne kaikki tekstiilit myrkytyksen ajaksi. Piece of cake. Taloyhtiö myös tietenkin maksaa myrkytyksen.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 15:23"]No huh huh. On meilläkin ollut. Ei ne sulle mitään tee.
[/quote]
no huhhuh, jos joku pelkää jotain niin ei tollanen vähättely auta. Sanotko esim pimeäpelkoisellekkin että ei siellä pimeässä mitään ole?! Mäkin pelkään ötököitä todella paljon, ja meillä oli vuosi sitten sama ongelma turkiskuoriaisten kanssa. En pystynyt viikkoon nukkumaan, ja joka paikkaa kutitti kun olin vainoharhainen :D vaikka eihän meillä niitä nähty kuin ihan pari toukkaa vaan. Mieheni onneksi ymmärsi pelkoni ja siivosimme ja myrkytimme koko asunnon ja pääsimme eroon niistä. 60 asteessa minimissään täytyy pestä vaatteet, tai pakastaa 2 viikoksi. Saisitko ap jostain halvalla arkkupakastimen? Tai sitten vaan kaikki pestään ja myrkytä sen jälkeen. Koita pärjätä, tunnen tuskasi

On meilläkin noita koppiksia runsaasti. Niillä on nyt parveiluaika. Kohta niitä ei näy. Ne ovat toukkina. Ens keväänä sitten taas.
Ikäviä reikiä tekevät villavaatteisiin.

Eipä niistä sulle haittaa ole. VOivat syödä villavaatteisiin reikiä. Ne pysyy piilossa ja kurissa kun imuroit ja pidät pölyt pois lattioilta ja nurkista. Biokill on hyvä aine, se ei haise eikä sotke. Jos asut kerrostalossa, niin harvoin alkavat myrkyttää koko taloa, koska kaikki ullakot, hormit ym. on paikkoja missä ne elää ja myrkytys pitäs tehdä kahteenkin kertaan. Oma asunto kun siisti niin eipä niitä siellä näy.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 15:53"]

Kerrostalo on kyseessä. Olen löytänyt kolme toukkaa ja kaksi kuorta. 

Eli paniikkiin ei ole syytä? Miten saan itseni rauhoittumaan ja ajattelemaan asiaa rationaalisesti?

Ap

[/quote]

No eipä ole paljon. Ja ei ole kiinni talon kunnosta. Helsingissä kaikissa vanhoissa kerroistaloissa niitä on, sama asutko Kalliossa vai Töölössä. Harvoin niitä näkee, toukkia enemmän kun kuoriaisia. Siivoa kunnolla kaikki kolot ja myrkytä. Pysyy pois sun nurkista hormeissa ym. Mulla on 10 v aikana tullut yhteen villavaatteeseen reikä, että eipä hirveesti vahinkoa ole aiheuttanut. Jos on kallis villapaita, niin pidä sitä muovipussissa. Ihmisistä ne ei ole kiinnostunut, eivät pure ym. 

Itekin inhoan ötököitä, mutta vähän on ylimitotettua. 

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 16:00"]

Eipä niistä sulle haittaa ole. VOivat syödä villavaatteisiin reikiä. Ne pysyy piilossa ja kurissa kun imuroit ja pidät pölyt pois lattioilta ja nurkista. Biokill on hyvä aine, se ei haise eikä sotke. Jos asut kerrostalossa, niin harvoin alkavat myrkyttää koko taloa, koska kaikki ullakot, hormit ym. on paikkoja missä ne elää ja myrkytys pitäs tehdä kahteenkin kertaan. Oma asunto kun siisti niin eipä niitä siellä näy.

[/quote]

Biokilliä ei sitten kissakotiin. Kuolevat vielä lemmikitkin toukkien ohella.

Mä olen asunut niiden kanssa vuodesta 1997. Asun vanhassa talossa. Kun me laitamme torjunta-ainetta, ne menee hormiin ja naapuriin piiloon ja palaavat kun aineet ovat hävinneet. Viidesti yritin, nyt asumme kaikki iloisesti yhdessä läjässä. Ei haittaa. Olen niille jättiläinen.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 15:09"]

Ahidistaa, kärsin kamalasta ötökkäpelosta... Näen turkiskuoriaisista painajaisia, ajattelen niitä joka hetki. Tuntuu, että elämäni on pilalla, en pysty enää koskaan elämään normaalisti. Joka hetki tarkkailen nurkkia vainoharhaisena. Tuntuu, että en jaksa yksin ruveta torjuntaan. Siinä on niin hirveä homma, eikä takeita onnistumisesta ole. Mihin edes laitan vaatteeni ja muut tavarani kaapeista torjunnan ajaksi? Minulla ei ole saunaa, parveketta, eikä pakastinta, pelkkä pakastinlokero. Ahdistaa joka hetki. En uskalla siivota, sillä pelkään törmääväni ötököihin. Voimani ovat aivan lopussa, en jaksa tehdä mitään. Valveillaoloaika menee pelkästään kuoriaisia miettiessä. Työtehoni on laskenut, en jaksaisi tehdä mitään mitä pitäisi. Unohtelen asioita, ja sähköpostinkin kirjoittaminen tuntuu ylivoimaiselta. Elämäni on oikeasti pilalla. Illalla en saa unta, kun mietin ötököitä. Ja yöllä heräilen painajaisiin. Ällöttää, oksettaa, pelottaa. En uskalla tehdä kotona mitään, kökötän vain sängylläni ja katson telkkaria. Auttakaa :(( En jaksa enää.

[/quote]

Minulla oli niitä ekassa omassa vuokrakämpässä, ja just toi torjunta yksin pakastelokeron avulla oli ihan hirveätä (ei onnistunut). Ja reagoin samoin kuin sinä. Eli mielestäni kohtuu normaali reaktio, mutta ei kannata jäädä siihen jumiin (mä luulen, että mun reaktion taustalla oli jotain arvottomuuden ja yksinäisyyden tunteita, tunsin jääväni ihan yksin ongelmani kanssa ja kukaan ei koskaan haluaisi olla mun kanssa missään tekemisissä jos saisivat tietää jne. sittemmin olen tullut rauhallisemmaksi ja itsetunto on noussut ja luulen, etten enää reagoisi samoin).

Mutta: turkiskuoriaisia on hyvin vaikea ylipäätään hävittää omin avuin, eli ota yhteys isännöitsijään jos kyseessä oma kerrostalokämppä, vuokranantajaan jos vuokra-. Kyllä ne lähtee järeillä myrkyillä. Ei lainkaan niin pahoja kuin esim. luteet.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 16:10"][quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 15:09"]

Ahidistaa, kärsin kamalasta ötökkäpelosta... Näen turkiskuoriaisista painajaisia, ajattelen niitä joka hetki. Tuntuu, että elämäni on pilalla, en pysty enää koskaan elämään normaalisti. Joka hetki tarkkailen nurkkia vainoharhaisena. Tuntuu, että en jaksa yksin ruveta torjuntaan. Siinä on niin hirveä homma, eikä takeita onnistumisesta ole. Mihin edes laitan vaatteeni ja muut tavarani kaapeista torjunnan ajaksi? Minulla ei ole saunaa, parveketta, eikä pakastinta, pelkkä pakastinlokero. Ahdistaa joka hetki. En uskalla siivota, sillä pelkään törmääväni ötököihin. Voimani ovat aivan lopussa, en jaksa tehdä mitään. Valveillaoloaika menee pelkästään kuoriaisia miettiessä. Työtehoni on laskenut, en jaksaisi tehdä mitään mitä pitäisi. Unohtelen asioita, ja sähköpostinkin kirjoittaminen tuntuu ylivoimaiselta. Elämäni on oikeasti pilalla. Illalla en saa unta, kun mietin ötököitä. Ja yöllä heräilen painajaisiin. Ällöttää, oksettaa, pelottaa. En uskalla tehdä kotona mitään, kökötän vain sängylläni ja katson telkkaria. Auttakaa :(( En jaksa enää.

[/quote]

Minulla oli niitä ekassa omassa vuokrakämpässä, ja just toi torjunta yksin pakastelokeron avulla oli ihan hirveätä (ei onnistunut). Ja reagoin samoin kuin sinä. Eli mielestäni kohtuu normaali reaktio, mutta ei kannata jäädä siihen jumiin (mä luulen, että mun reaktion taustalla oli jotain arvottomuuden ja yksinäisyyden tunteita, tunsin jääväni ihan yksin ongelmani kanssa ja kukaan ei koskaan haluaisi olla mun kanssa missään tekemisissä jos saisivat tietää jne. sittemmin olen tullut rauhallisemmaksi ja itsetunto on noussut ja luulen, etten enää reagoisi samoin).

Mutta: turkiskuoriaisia on hyvin vaikea ylipäätään hävittää omin avuin, eli ota yhteys isännöitsijään jos kyseessä oma kerrostalokämppä, vuokranantajaan jos vuokra-. Kyllä ne lähtee järeillä myrkyillä. Ei lainkaan niin pahoja kuin esim. luteet.
[/quote]

Jep, olen muutenkin melko yksinäinen ja nyt tämä tuntuu aivan liian suurelta palalta minulle yksin selvittää. En oikein viitsi pyytää apua, koska en tiedä, miten ongelman selittäisin. Tämä on hoasin kämppä, ja olen ollut sinne jo yhteydessä, mutta sieltä sanottiin, että myrkytä ensin itse ja ole sitten uudestaan yhteydessä jos tarvitsee. Kiitos vaan avusta. :(

Ap

Kiitos kaikille tsempanneille! Olen nyt puhunut sekä vanhempieni että parin kaverini kanssa asiasta, ja he kaikki olivat ymmärtäväisiä. Molemmat vanhemmistani siis tarjotuivat tulemaan auttamaan minua. Aloin itkeä puhelimessa kurkku suorana, kun tuntui niin helpottavalta, että en joudu tekemään kaikkea yksin. Ja että he ovat valmiita tulemaan pitkän matkan päästä ja näkemään kamalasti vaivaa minun takiani.

Olen myös ymmärtänyt, että voimakas reaktioni voi johtua persoonastani ja taipuvaisuudestani masennukseen ja ahdistukseen. Olen ollut todella stressaantunut jo noin vuoden ajan muiden asioiden takia, ja tämä ötökkäongelma tuntuu jotenkin viimeiseltä pisaralta, ja kontrollin kadottamiselta elämästä. Olen myös ollut pienestä pitäen todella ötökkäkammoinen, joten luonnollisesti senkin takia tämä tuntuu todella ahdistavalta tilanteelta. Olen jopa miettinyt opiskelujen lopettamista, koska tuntuu, etten kykene suoriutumaan kaikesta juuri nyt. Täytyy varmaan ottaa heikon henkisen tilani takia taas yhteyttä johonkin lääkäriin. 

Kiitos kaikille teille, jotka laitoitte kannustavia viestejä. Ehkä selviän tästä, vaikka tällä hetkellä ahdistus on huippulukemissa, oksettaa ja pyörryttää ajatuskin ötököistä.

Ap

Kun voi muutenkin huonosti niin kaikki pienetkin vastoinkäymiset saavat liian isot mittasuhteet. Yritä keksiä jotain mieleistä tekemistä kodin ulkopuolelta ja keskittyä muihin asioihin. Kukaan ei varmasti ajattele sinusta mitään negatiivista sen perusteella että kotoasi löytyy turkiskuoriaisia. Kokeile noita muiden neuvomia torjuntakeinoja.

Apua.. Löysin tänään kai täysikasvuisen kuoriaisen, en ole varma... Menin täysin paniikkiin ja aloin itkeä hulluna. Nyt olo on aivan kamala. Pyörryttää ja on heikko olo. Tuntuu, että en voi koskaan enää olla onnellinen. En tiedä, mitä tehdä. Voimat on aivan loppu. Voisinpa vaan kadota :(

Ap