Oletko aamuisin kiukkuinen?

Liian usein. Huonot yöunet alle ja sitten heti herättyä alkaa lasten loputtomalta tuntuva vaatimuslista, mehua, leipää, ei leipää, ohjelmaa, ei tätä ohjelmaa, toinen haluaa toista ja sitten pikku räyhät siihen. Argh! Hiljainen aamu olisi ihanaa. Joskus olen yrittänyt herätä ennen lapsia, että saisin omatahtisen startin päivään, mutta nuo heräävät heti vaikka kuinka hiljaa yrittäisi hiippailla. Näillä mennään nyt, eiköhän vuodet tee tehtävänsä ja aamuihin palaa rauha.

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Rakastan aamuja. Hiljaisuutta ja kohta hyvät kahvit juomaan. Ihanaa!

Sama juttu! On ihana herätä ennen perhettä vapaalla ja olla vaan ihan rauhassa, syödä, istua ja esimerkiksi kesällä menen pihalle syömään.

Kaikille teille aamuvihaisille: Pilaatte puolisonne ja lapsienne ELÄMÄN ja sitä mokaa ette saa IKINÄ takaisin, oli eläkkeellä ollessanne miten ihania hiljaisia musiikkikahvihetkiä IKINÄ.

Tyhmät, itserakkaat idiootit! Hävetkää!

Pääosin en ole,muuten hiljainen ja hidas. Kiukku liittyy uupumiseen ja siihen että pakko herätä ja nousta.

En. Vaikka olenkin iltavirkku. Mutta olenkin härkä, maailman rauhallisin ihminen

En lähtökohtaisesti, mutta käytännössä kanssani asuvat hyperaktiiviset aamuihmiset ei arvosta yhtään väsynyttä iltavirkkua. Yleensä menee ensimmäiset 25 min että saan näkökyvyn takaisin eli siis silmiä sen verran auki että nään jotain muuta kun sokaisevaa kirkkautta. Kärsin unettomuusesta, etenkin iltavuoron jälkeen ja nukahtaminen vie ikuisuuden joten olisi kiva jos saisin nukkua rauhassa, mutta porukka luukuttaa musikkia, telkkari huutaa, lapset huutaa, mies huutaa puhelimeen ja kaikki valot räväytetään makuuhuoneeseenkin, että herään "eikä mene koko päivä hukkaan!".

Ja heti kun muu poppoo havaitsee uhrin, eli sen zombien silmät kiinni törmäilemässä seiniin alkaa yhteishyökkäys. Pommitetaan informaatiolla ja kysymyksillä, pienimmät roikkuu jaloissa niin että lennät itse turvallesi ja puoliso on omaa erinomaisuuttaan hehkuen juonut viimeiset kahvimaidot eikä aio lähteä ostamaan lisää. Keittiö on räjäytetty aamutoimissa eikä tietenkään kukaan viitsi siivota, kun mitä se nyt haittaa..

Kun saan herätä yksin, olen hyväntuulinen mutta tuo sekopäinen sirkus mikä talomme valtaa aamuisin saa minut ihan hermoraunioksi ja olen koko päivän huonolla tuulella.

Jos herään johonkin kesken unien niin olen. Jos herään omia aikojani rauhassa niin en.

En kyllä. Vaimo keittää aina kahvin aamulla ja menee takasin nukkumaan, kun herää itse töihin 2h päästä omasta lähdöstäni. Aina kysyn miksi heräät kahvia keittämään, kun itsekin osaan ja saisit nukkua ilman katkoa omaan lähtöön. Vastaa, että haluan ja juot nyt vaan, koska herään aina kun itse heräät ja sähellät aamulla ettet kerkeä itse keittämään. Mulla on paras vaimo.

Mieheni on aina ollut järkyttävän vihamielinen aamuisin. Ei tarvitse sanoa kuin hyvää huomenta ja alkaa mölinä. Kuulemma olen aivan outo ihminen, kun pystyn heti sängystä noustuani tekemään aktiivisesti hommia.

Paras ratkaisu on se, että ei aamuisin puhu mitään. Kun samainen sankari saapuu töistä kotiin, alkaa jorina, jota kestää noin klo 22 asti. Silloinkin vain yleensä nyökkäilen, että joo, joo, totta kai.

Siis mä oon etäduunissa, hän ei. Tämä ei haitannut niin paljoa silloin, kun heräsin tuntia aiemmin matkatakseni sinne verstaalle.