Mitkä kaikki alueet Suomesta pitäisi tyhjentää asukkaista?

Ei mitään. Kannatan maaseudun huomioimista. Olisi kätevämpää luoda Suomeen monta aluekeskusta kuin yksi iso metropolikeskittymä. -turkulainen

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 00:48"]Voinko nyt muuttaa erämaahan ja vaatia, että siellä täytyy toimia julkinen liikenne ja sairaala, koska nn saa ne palvelut jossain muualla? Jos en niitä saa, ei toimita samoilla periaatteilla kaikkia kohtaan? Voisiko olla kuitenkin niin, että siellä paikassa x myös minä olen oikeutettu palveluihin, mutta en ole oikeutettu palveluihin missä tahansa?
[/quote]
Kyllä, kuten nytkin. Oletko huomannut, että koko Lappi on yhtä sairaanhoitopiiria? Jos erämaahan joku muuttaa (tai lomallaan eksyy) ja tarvitsee ambulanssin, niin kyllä se ensihoito sinne tulee. Ei sanota, että ei kuulu meille, olet liian syrjässä. Kyllä nämä periaatteet on oltava yhtenäiset koko maassa, mutta ei siellä erämaassa kukaan nytkään odota että palvelut olisivat yhtä lähellä ja tulisivat yhtä nopeasti kuin keskuksissa.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:30"]

Ja mites maa- ja metsätalous? Jos palvelut katoavat, vaikeutuu maajussien elämä merkittävästi ja monelle liian suuresti yrityksen jatkamisen kannalta.

[/quote]

Silloin maajussi tekee kuten muutkin yrittäjät vastaavassa tilanteessa: lopettavat kannattamattoman yritystoimintansa ja yrittävät päästä jonkun toisen palvelukseen. 

Maaseutukunnat ovat edelleenkin tärkeitä Helsingille. Ne tuottavat erilaisia resursseja, tärkeimpinä ihmistyövoimaa.

Kuntien saamat valtionosuudet, joissa erityisesti PK-seutu on nettomaksajana, ovat vain viivästynyt palkkio maaseutukunnille työvoiman kasvattamisesta.

Periferioiden tuottamista tuotteista ehdottomasti arvokkain on n. 20-vuotias ihminen, joka on synnytetty, kasvatettu, perus- ja lukio/ammattikoulutettu jollakulla pikkupaikkakunnalla. Tähän mennessä jokainen parikymppinen on ollut vahvasti synnyinkuntansa kuntatalouden osalta nettosaaja. Työikäisenä hänestä tulee nettomaksaja. Työikä alkaa usein henkilön muutettua kasvukeskukseen, jonne hän myös kuntaveronsa välittömästi maksaa ja jossa ostovoimansa käyttää. Hän ei aiheuta kuntataloudelle kustannuksia elämänsä alkuvaiheessa, toisin kuin paljasjalkainen kaupunkilainen.

Jokainen voi laskea, kuinka paljon jokin Juva, Liperi, Sotkamo tai Kauhajoki on tuottanut Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun käyttöön työkykyistä ja työllistynyttä työvoimaa. Vaikka kasvukeskuksiin muuttaa myös työvoiman ulkopuolella olevia ja työvoiman ulkopuolelle jääviä, ovat kaupunkiseudut tässä muuttoliikkeessä aina taloudellisestikin nettosaajia. Elämäntapapummit jäävät useimmiten synnyinseudulleen, ja eläkeläiset taas palaavat vanhalle kotiseudulleen tullakseen hoidetuksi kotipitäjän terveyskeskuksessa ja vanhainkodissa. Tämäkin vähentää suuresti kaupunkiseutujen veronmaksajien taakkaa.