Heikkolahjainen autistiäiti
Olen siis heikkolahjainen äiti autistisin piirtein, ja en ole vielä pystynyt hyväksymään, että olen ns. rajatapaus, häpeän itseäni, mutta asiaan.
Vien ensimmäistä kertaa lapseni hänen kaverinsa luo, ja todennäköisesti lapsen kaverin vanhempien kanssa juttelen, mikä minua tässä pelottaakin, kun en osaa kasvon ilmeitä käyttää tai annan itsestäni idiootin kuvan. Miten selittäisin tilanteen, ettei lapseni tarvitsisi hävetä minua?
Kommentit (48)
Anteeksi, siis TIPP -sopimus, ylimääräinen T oli siis tuossa sanassa.
- ap
Oot oikeasti saanut virhediagnoosin, mitä kyllä ihmettelen, mutta voihan näitä vielä nykypäivänä tapahtuakin. Onko vanhempasi tehneet sinusta idiootin vai jankuttaneet tyhmyydestä ja sen seurauksena olet sitten rupenut itsekritisoimaan? Vaikutat enemmän AD(H)D:ltä autistisin piirtein.
Kuulostaako nämä oireet tutuilta?
"Näistä merkeistä paljastuu tyttöjen ADHD - Eri oireet kuin pojilla
ADHD todetaan pojilla 3–5 kertaa useammin kuin tytöillä. Se, että pojat saavat helpommin ADHD-diagnoosin, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pojilla olisi paljon tyttöjä enemmän ADHD:ta. Kyse on pikemminkin siitä, että tyttöjen ADHD:ta ei vielä osata helposti tunnistaa.
Useiden tutkijoiden mukaan ADHD:ta esiintyy tytöillä aivan yhtä paljon kuin pojillakin. Tytöillä ADHD ei kuitenkaan välttämättä ilmene samalla tavoin kuin pojilla.
Tytöillä ei esimerkiksi esiinny niin usein ylivilkkautta tai impulsiivista käytöstä kuin pojilla. Päinvastoin, tytöillä ADHD oireilee tyypillisesti alivilkkautena, keskittymisvaikeuksina, huolimattomuutena ja omiin ajatuksiin vaipumisena.
Tarkkaavaisuushäiriötä ilman ylivilkkautta kutsutaan ADD:ksi
Koska ADHD-oireiset tytöt eivät herätä käytöksellään niin paljon huomiota kuin pojat, tyttöjen ADHD huomataan usein vasta muutaman kouluvuoden jälkeen. Diagnoosin viivästymisestä voi olla haittaa, sillä hoitamattomana ADHD vaikuttaa usein myös koulumenestykseen.
Merkkejä, jotka voivat kertoa AD(H)D:stä
Vaikeudet keskittyä. Koulussa tyttö saattaa opettajan kuuntelemisen tai tehtävien tekemisen sijasta tuijotella ikkunasta ulos tai piirrellä sydämiä kouluvihon kulmaan. Kotona tytön on vaikea keskittyä koulutehtäviin tai esimerkiksi lukemaan kirjaa.
Sen sijaan itseä kiinnostaviin puuhiin, esimerkiksi piirtämiseen tai tietokoneella pelaamiseen, tyttö saattaa uppoutua niin, että unohtaa koko maailman ympärillään. Aikuisen puhe menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Usein kuultu vastaus aikuisen kehotukseen on: "mitäh?"
Huolimattomuus ja sotkuisuus. Tyttö ei välttämättä aiheuta luokassa niin paljon ongelmia kuin ADHD-oireinen poika, mutta hänellä on yhtä suuria vaikeuksia pitää tavarat ja asiat järjestyksessä kuin pojallakin.
Pulpetti voi olla sotkuinen, ja repussa saattaa kulkea mukana koko viikon läksykirjat. Jolleivät ne sitten taas kerran ole unohtuneet pulpettiin. Jotakin on aina hukassa ja jotakin on aina väärässä paikassa.
Ajan hahmottaminen vaikeaa. Kiirehtiminen on ADHD/ADD-oireiselle lapselle erityisen vaikeaa. Esimerkiksi aamuisin tyttöä pitää koko ajan muistuttaa pukemaan, harjaamaan hiuksensa, syömään, pakkaamaan reppunsa – ja pitämään vauhtia. Ja silti hoputtaminen tuntuu vain hidastavan tahtia. Yksin kouluun lähtiessään tyttö myöhästyy usein.
Kaverisuhteet hankalia. Tytöllä, jolla on ADD, ei synny kavereiden kanssa niin paljon kahnauksia kuin hypervilkkaasti käyttäytyvillä pojilla. Sen sijaan tyttö saattaa aina tuntea olevansa "vähän ulkona" siitä, mitä kaverit tekevät ja mistä he puhuvat.
Tuntemattomille tyttö antaa itsestään usein ujon ja kiltin vaikutelman. Jotkut ADHD-oireiset tytöt voivat toisaalta olla kovaäänisiä pomottajia, eivätkä siksi ole kaveriensa suosiossa.
Hankaluuksia koulutehtävissä. Koska ADHD aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, se voi näkyä myös koulumenestyksessä. ADHD-oireinen tyttö on tyypillinen alisuorittaja: hänen älyssään ei ole useinkaan mitään vikaa, mutta koulu ei silti suju.
ADHD-oireisella lapsella saattaa olla myös esimerkiksi lukihäiriö tai hahmotusongelmia. Joissakin aineissa, usein luovuutta vaativissa, hän saattaa olla kuitenkin erityisen lahjakas.
Impulsiivinen tunne-elämä. Vaikka vieraassa seurassa tyttö voi vaikuttaa hiljaiselta ja kiltiltä, kotona hän saattaa räiskähdellä ja saada äkillisiä raivokohtauksia. Hän saattaa mennä tolaltaan pienestäkin vastoinkäymisestä, vaikka siitä, että sukan sauma kiertää.
ADHD:ssä ei ole kyse vanhempien huonosta kasvatuksesta tai psyykkisestä häiriöstä, vaan neurobiologisesta häiriöstä aivojen toiminnassa. Oireisiin on mahdollista saada hoitoa."
Aloituksesi kuulostaa ihan fiksun ihmisen kirjoittamalta. Pelko pois siis, varmasti selviät myös vanhempien tapaamisesta. Tervehtimistilanteet voi opetella hyvin pitkälle etukäteen - aika samoja kaavoja niissä tunnutaan noudattavan. Lapsenne ovat kuitenkin päähenkilöt tässä, vanhemmille varmasti riittää lyhytkin tervehdys. Ja tosiaan, kuten ylempänä viisaasti sanottiin, jos tuntuu siltä niin voit kertoa neurologisesta poikkeavuudestasi.
Olen itsekin autisminkirjolla, eikä lapseni (ainakaan vielä) häpeä minua, joten toivoa on :) Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 22:56"]Pienenä vinkkinä muuten, minkä itse olen oppinut vasta aikuisena, niin ihmiset tykkäävät melkein eniten puhua itsestään ja omista tiedoistaan. Eli vaikka toi evoluutio. Jos se tulee puheenaiheeksi niin voit hyvin pyytää toista selittämään sen kun "et oikein koskaan ole kunnolla tajunnut sitä". Ja sitten toinen selittää. Jos siis itsekään on sitä sisäistänyt. Ja siinä tapauksessa voitte yhdessä ihmetellä sitä.
[/quote] ja jatkan siis että mun mielestä tommoset kysymykset ei oo merkki tyhmyydestä vaan aidosta kiinnostuksesta asioita kohtaan.
Hyvin se menee! Rennosti vaan ja itsevarmasti eteenpäin! Jokainen on sellainen kuin itse on. :)
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 22:58"][quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 22:56"]Pienenä vinkkinä muuten, minkä itse olen oppinut vasta aikuisena, niin ihmiset tykkäävät melkein eniten puhua itsestään ja omista tiedoistaan. Eli vaikka toi evoluutio. Jos se tulee puheenaiheeksi niin voit hyvin pyytää toista selittämään sen kun "et oikein koskaan ole kunnolla tajunnut sitä". Ja sitten toinen selittää. Jos siis itsekään on sitä sisäistänyt. Ja siinä tapauksessa voitte yhdessä ihmetellä sitä.
[/quote] ja jatkan siis että mun mielestä tommoset kysymykset ei oo merkki tyhmyydestä vaan aidosta kiinnostuksesta asioita kohtaan.
[/quote]
Olen vaan pistänyt kaiken laiskuuden piikkiin, kun en lukenut kokeisiin, mutta kun ei pysty keskittymään. Kärsin myös keskittymisongelmista ollessani vastenmielisten töiden parissa, olen silloin omissa ajatuksissa ja silloin saattaa iskeä muistikatkos.
- ap
Ap, sulla ei voi olla laaja-alaisianoppimisvaikeuksia, autistisia piirteitä varmasti on, jonka ansiosta tuo kielioppi sulla voi olla hallussa, ei kehitysvammainen tai heikkolahjainen kirjoita noin, vaikka olisi autistinen.
Tunnen itsekin tapauksia, joissa kehitysvammadiagnoosi on purettu, ja näiden virhediagnoosillisten kirjotustaidotkin oli hyvät, ehkäpä ap on yksi näistä.
Ei ole kivaa, että joku pilailee vakavilla asioilla.
T. autistisen lapsen äiti
Minulla on ollut lapsesta asti ap:n kuvailemia add-tyyppisiä ongelmia. Opiskelu kirjoista on minulle edelleenkin miltei mahdotonta, mutta opiskelen silti Helsingissä arvostettua ja vaikeapääsyistä alaa yliopistolla. Lukiosta kirjoitin E:n paperit "lukematta". Mitään diagnoosia en ole riesaksi lähtenyt hakemaan, vaan etsinyt itse ratkaisuja ongelmiini. Opiskella voi nimittäin myös kuuntelemalla, keskustelemalla kavereiden kanssa, piirtämällä jne. Kirjat eivät ole este koulutukselle, laiskuus on.
Minä en niin tarkalleen muista lapsuuttani, mutta rääväsuu uskalsin olla jopa luokassakin, mutta sain vain silloin dignoosiksi kielellisen kehityshäiriön foniatrian tutkimuksissa. Olen hyvä piirtäjä, mikä vissiin johtuupi autitisuudestani. En ollut kuitenkaan mikään hankala, aggressiivinen tai epäloogisesta käyttäyvä, vaan viihdyin omissa oloissani ollessani kotona, enemmän minua kiinnosti tietokone tai piirtäminen kuin kokeisiin lukeminen.
Siskopuolellanikin oli pienenä nuita oireita, joita tuossa artikkelissa mainitaan. Siskoani piti hoputtaa aamulla kouluun, kun jäi vaatteita pukiessa miettimään asioita. Hänen oireisiin myös kuului pakkomielteinen esittäminen sekä raivokohtauksia, ei ole perheessäni ollut pidetty juuri tuon käytöksen vuoksi. Äitikin kysyi siskon koulultakin, että miten siellä se oppiminen sujuu, niin koulun mukaan hän ei siellä käyttäydy samalla tavoin kuin kotona.
ADHD:tä löytyypi kolmelta serkultani, jotka ovat sisaruksia keskenään. Nuorimmalla se on vaikea-asteinen, ja vanhin serkuistanikin on kertonut, että hänen veljelläänsä on pakkomielteinen esitys oireena, muuta en tiedä. En tiedä toiseksi nuorimman serkun oireistakaan, mutta vanhin serkuistani on kertonut, että hän on vilkas ja äkkipikainen luonteeltaan, on myös aika sosiaalinenkin ADHD -tytöksi. Tiedän myös sen, ettei serkkunikaan pysty keskittymään ollessan melun keskellä. Serkkujeni isä eli setänikin on arvellut, että hänelläkin voisi olla tuo ADHD. Tosin ADHD:stä huolimatta nuo serkkutytöt ovat onnistuneet saamaan mopo- ja ajokortit sekä ammatin.
[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 13:13"]
Äitikin on hiljentänyt minut, jos rupesin puhumaan historiasta. Viimeksi kun kerroin lääkäkannabiksesta ja syöpähoitojen olevan bisnestä, niin äiti vaan järkyttyi, millaista tietoa päästin suustani. Sama myös TTIPP- ja NATO-sopimuksesta. Äiti vain ihmetteli: "Uskotko sinä noihin juttuihin, mitä niissä huuhaa-sivustoissa sanotaan?" kertoessani nuo asiat.
- ap
[/quote]
Kuulostaa tosi ikävästi siltä, että sinua on aivan aiheetta lannistettu omassa lähipiirissäsi. Ilmeisesti äitisi ei ole kovin valistunut ihminen, jos luulee huolta TTIP-sopimuksesta salaliittoteoriaksi. Yritä jättää tuollaiset kommentit omaan arvoonsa. Vika ei ole pelkästään sinussa. Kuten niin moni muukin on kommentoinut, vaikutat tosiaan paljon fiksummalta kuin mitä itse tunnut ajattelevan itsestäsi. Et vaikuta ollenkaan heikkolahjaiselta, voisit unohtaa koko sen sanan!
Nuihin ADHD -oireisiin liittyen, siskopuoleni tapoihin on myös tuota kiroilua kuulunut, pokkana kiroillut esim. takapihalla tai uimarannalla laulaen Petri Nygårdin lauluja tai seksijuttuja ilman, että ymmärsi, mitä teki. Onko ADHD perityvää, vaikkei isälläni ole kyseistä diagnoosia? Isän puolelta kolmelta serkultani löytyy se. Itsekin saatoin välillä olla omissa ajatuksissa ollessani ala-astelainen.
- ap
Olit Porvoosta tai ei, niin mene uusiin tutkimuksiin. Saatat yllättyä. Oma autistinen lievästi kehitysvammainen siskoni ei kirjoita ap:n tavoin, vaikka onkin kirjoitus- ja lukutaitoinen.
Eikös tällä palstalla ollut ihan samsnlainen aloitus joku aika sitten...? Muistaako joku? Siinä ap sanoi olevansa lievästi kehitysvammainen ja kirjoitti kuitenkin aivan täydellistä ja hyvää kieltä.
[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:36"]Eikös tällä palstalla ollut ihan samsnlainen aloitus joku aika sitten...? Muistaako joku? Siinä ap sanoi olevansa lievästi kehitysvammainen ja kirjoitti kuitenkin aivan täydellistä ja hyvää kieltä.
[/quote]
Kyseinen tyyppi taisi olla keski-ikäinen, muistan sellaisen keskustelun lukeneeni kolme vuotta sitten, jossa muka lievästi kvammainen äiti mietti, että miten selviää vanhempainvartista ilman, ettei lapsen tarvitse hävetä. Se kirjoittaja myös puhui terapeuteista ja vanhemmista, joiden mielestä hänen pitäisi menneet unohtaa ja elää tätä hetkeä.
Vai että heikkolahjainen? Kirjoitustaidot on kyllä hallussa ja tokarikin on keskinkertainen. Yritätkö vähän herjauttaa, että kyllä vähälahjaisellakin on kirjoitustaitoja :DDDD Jos oot oikeesti olemassa niin hanki uusi diagnoosi.
Äitikin on hiljentänyt minut, jos rupesin puhumaan historiasta. Viimeksi kun kerroin lääkäkannabiksesta ja syöpähoitojen olevan bisnestä, niin äiti vaan järkyttyi, millaista tietoa päästin suustani. Sama myös TTIPP- ja NATO-sopimuksesta. Äiti vain ihmetteli: "Uskotko sinä noihin juttuihin, mitä niissä huuhaa-sivustoissa sanotaan?" kertoessani nuo asiat.
- ap