Lue keskustelun säännöt.
Mummot on pilalla. Yksikään ei enää juo kahvia tassilta.
01.01.2022 |
Suurin osa ei edes taida tietää mikä tassi on.
Oikea mummo ryystää nimittäin kahveet tassilta sokeripalan läpi jopa puolen metrin päästä.
Kommentit (100)
Minun mummollani oli navettamekko, esiliina ja hiusverkko usein päässä. Sitä hiusverkkoa en oikein vieläkään ymmärrä, oliko mhdollisesti jonkin aikakauden muotia, vai käytännöllisyyden sanelema juttu. Mummo oli syntynyt 1800-luvun puolella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun mummollani oli navettamekko, esiliina ja hiusverkko usein päässä. Sitä hiusverkkoa en oikein vieläkään ymmärrä, oliko mhdollisesti jonkin aikakauden muotia, vai käytännöllisyyden sanelema juttu. Mummo oli syntynyt 1800-luvun puolella
Ehkä se hiusverkko piti sen mekon ja esiliinan paikoillaan?
Jos tuollaiselta kunnon mummolta tuli kahvit nenästä, niin tuliko se sokeripalakin?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ryystäminen helppoa. Koettakaapa ensinnäkin kaataa se kahvi kupista läikyttämättä siihen tassille pitämällä tassia vain sormien päiden päällä. Ja sen jälkeen sivistyneesti vielä poimia se tippa tassille siitä kupin pohjasta. Jossain välissä pitäisi se sokeripalakin asetella oikein huulien väliin, että saa oikein napakan ryys-äänen aikaiseksi. Ja sitten pitäisi vielä haukata pullaa tai ottaa ruustinnan leipomaa kaakkua. Ei ole helppoa ei.
Kyllä tuosta nykymummo ylikuormittuisi ja stressaantuisi niin kovin, ettei edes lypsyrobottia pystyisi viikkoihin käynnistämään.
"Oikea mummo ryystää nimittäin kahveet tassilta sokeripalan läpi jopa puolen metrin päästä."
Ja tuohan se lopulta tappoi koko kulttuurin. Mummotkin ovat susia toisilleen, eli muorit alkoivat treenaamaan oikein kunnolla ja alkoivat tahallaan ryystää kahvit toisten tasseilta. No, riitahan siitä tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummot tiesivät aiemmin mikä auttaa ummetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Muistan, kun mummo kävi meillä saunassa ja katsoin ihmeissäni, kun hän tuvassa harjasi pitkää, pitkää tukkaansa.
Hän ei tainnut avata nutturaa edes yöksi, ainoastaan pesua varten.
Juuri juttelin vaimoni kanssa. Hän muisteli samaa isomummostaan.
Vadilta kahvinnjuominen ei ollut pelkästään mummojen tapa, sitä käyttivät jotkut miehetkin.
Naapurin miehellä oli tapana asettaa kuppi kyljelleen merkiksi, ettei ota enempää.
Nukuitko samassa huoneessa mummon kanssa? Minun mummo avasi nutturan ja letitti hiukset yöksi. Mutta purki sen nutturan vasta kun oli menossa unille.
Sama täällä. Se musta letti oli ainakin metrin pituinen, loppupäästä hiiren hännän paksuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se muuten juotiin noin?
Jäähtyi nopeammin. Pannukahvi kun on kuumaa.
Siinä vastaus aloituksen kysymykseen. Mummotkin ovat siirtyneet kahvinkeittimiin.
Taitaa olla niin, että kun nainen siirtyy mummoikäformaattiin, niin hän tuo mukanaan omat tapansa eikä omaksu siihen formaattiin aikaisemmin liitettyjä tapoja.
Sääli sinänsä, että tassilta ryystäminen on loppumassa, mutta ymmärrettävää.
Minä muistan mummin tästäkin. Ja nutturasta ja huivista sekä klänningistä.
Terveisiä mummille, missä sitten lienetkään.
Muistan mummot, ikä ympäri 50, essut ja taskussa lankakerä.Kävelivät kaupunkiin ja kutoivat matkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan mummot, ikä ympäri 50, essut ja taskussa lankakerä.Kävelivät kaupunkiin ja kutoivat matkalla.
Tuostapa tuli muuten mielee tarinoita eräästä kylän papparaisesta joka hoiti isommat kauppareissut kävellen vielä 80-luvulla. 22km suuntaansa. Toki omalla kylällä oli silloin vielä kyläkauppa, mutta ei sieltä kaikkea saanut. Nykyihmiset eivät taidakkaan edes oikein käsittää kuinka paljon ennen on kävelty. Ja oli ihan normaalia että matkalaisille tarjottioin yösija, vaikkei edes tunnettu.
Epäilen että moneen kertaan käytetyt kahvinpurut tuottavat lopulta sellaista kahvinkaltaista myrkkyä jota ei ilman sokeripalaa pysty nauttimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että moneen kertaan käytetyt kahvinpurut tuottavat lopulta sellaista kahvinkaltaista myrkkyä jota ei ilman sokeripalaa pysty nauttimaan.
Se sokeri oli johonkin aikaan ihan samanlainen luksustuote kuin kahvikin. Omat isovanhempanikin pilkkoivat Sirkut sokerisaksilla pienempiin paloihin, ettei mennyt "haaskuuseen". Normisirkkupala oli sokerikulhossa aina muistaakseni kolmessa osassa, ja sitten ryystettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että moneen kertaan käytetyt kahvinpurut tuottavat lopulta sellaista kahvinkaltaista myrkkyä jota ei ilman sokeripalaa pysty nauttimaan.
Se sokeri oli johonkin aikaan ihan samanlainen luksustuote kuin kahvikin. Omat isovanhempanikin pilkkoivat Sirkut sokerisaksilla pienempiin paloihin, ettei mennyt "haaskuuseen". Normisirkkupala oli sokerikulhossa aina muistaakseni kolmessa osassa, ja sitten ryystettiin.
Oliko niin, että Pulmu taisi olla liian pehmeää tassilta ryystämiseen?
Sitten oli sellaista kirkasta erikokoisia pikku paloja makeaa ainetta, jota sai ostaa apteekista. Mahtoiko se olla kristallisokeria? Tai edes sokeria?
Aikaisemmat mummot leikkasivat sokerisaksilla sokeritopasta tarvittavan kokoisia paloja.
Ja sitten porokaffelle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhakyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että moneen kertaan käytetyt kahvinpurut tuottavat lopulta sellaista kahvinkaltaista myrkkyä jota ei ilman sokeripalaa pysty nauttimaan.
Se sokeri oli johonkin aikaan ihan samanlainen luksustuote kuin kahvikin. Omat isovanhempanikin pilkkoivat Sirkut sokerisaksilla pienempiin paloihin, ettei mennyt "haaskuuseen". Normisirkkupala oli sokerikulhossa aina muistaakseni kolmessa osassa, ja sitten ryystettiin.
Oliko niin, että Pulmu taisi olla liian pehmeää tassilta ryystämiseen?
Sitten oli sellaista kirkasta erikokoisia pikku paloja makeaa ainetta, jota sai ostaa apteekista. Mahtoiko se olla kristallisokeria? Tai edes sokeria?
Aikaisemmat mummot leikkasivat sokerisaksilla sokeritopasta tarvittavan kokoisia paloja.
Ja sitten porokaffelle!
Kyllä vaan. Sirkku on nopeasti liukeneva kuppiin tarkoitettu teknosokeripala, kun taas Pulmu on perinteinen ryystämiseen sopiva hitaasti liukeneva.
Vierailija kirjoitti:
Minun mummollani oli navettamekko, esiliina ja hiusverkko usein päässä. Sitä hiusverkkoa en oikein vieläkään ymmärrä, oliko mhdollisesti jonkin aikakauden muotia, vai käytännöllisyyden sanelema juttu. Mummo oli syntynyt 1800-luvun puolella
Minun mummoni laittoi hiusverkon papiljottien päälle suojaksi.
Mummollani oli navettatakki, äidilläni siivoustakki ja mulla... höh, ei mitään kotitakkia. Kolitsi ja pieruverkkarit? 😏
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se muuten juotiin noin?
Jäähtyi nopeammin. Pannukahvi kun on kuumaa.
Aivan. Nykyään juodaan kahvinkeittimellä keitettyä kahvia, joka ei useinkaan ole edes lämmintä. Jos sen kaataisi tassille, juoma muuttuisi ällön kädenlämpöiseksi.
Pannukahvi takaisin!
Taitaa olla niin, että kun nainen siirtyy mummoikäformaattiin, niin hän tuo mukanaan omat tapansa eikä omaksu siihen formaattiin aikaisemmin liitettyjä tapoja.
Sääli sinänsä, että tassilta ryystäminen on loppumassa, mutta ymmärrettävää.
Minä muistan mummin tästäkin. Ja nutturasta ja huivista sekä klänningistä.
Terveisiä mummille, missä sitten lienetkään.[/quote]
Pari poisjäänyttä mummon tunnusmerkkiä: hiusverkko ja fausti eli baskeri.
Huonekaluista tietysti keinutuoli, heteka ja pönttöuuni, jonka takaa joulupukin tontut tarkkailivat varsinkin lasten kiltteyttä.
Pieni puukoppainen televisio, jonka päällä oli pieni liina, ja josta katsottiin vain uutiset ja jotain urheilua papan tarpeisiin.
Oliko niin, että Pulmu taisi olla liian pehmeää tassilta ryystämiseen?
Sitten oli sellaista kirkasta erikokoisia pikku paloja makeaa ainetta, jota sai ostaa apteekista. Mahtoiko se olla kristallisokeria? Tai edes sokeria?
Aikaisemmat mummot leikkasivat sokerisaksilla sokeritopasta tarvittavan kokoisia paloja.
Ja sitten porokaffelle![/quote]
Kyllä vaan. Sirkku on nopeasti liukeneva kuppiin tarkoitettu teknosokeripala, kun taas Pulmu on perinteinen ryystämiseen sopiva hitaasti liukeneva.[/quote]
Olisiko sittenkin ollut päinvastoin: Sirkku oli kovempaa ja hitaammin liukenevaa kuin Pulmu.
Itsekin epäilin, joten piti googlata "Sirkku ja Pulmu palasokerit".
Dansukkerin oma käsitys asiasta.
Oranssia pumpulinkaltaista säikeistä tuotetta, sai apteekista, sillä taltutettiin hammassärkyä. Kait se jotenkin kuoletti hermon? Tarkempaan en tiedä, kertahipaisu kielellä riitti.