Lue keskustelun säännöt.
Mummot on pilalla. Yksikään ei enää juo kahvia tassilta.
01.01.2022 |
Suurin osa ei edes taida tietää mikä tassi on.
Oikea mummo ryystää nimittäin kahveet tassilta sokeripalan läpi jopa puolen metrin päästä.
Kommentit (100)
Nuorten kuuluisi omia itselleen, mutta tietysti modernisoituna, sillä noin se aina on mennyt että kierrätetään tapakulttuuria parin sulkupolven takaa, ajalta mihin miesmuisti juuri ja juuri yltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään ole mummoja kaupungeissa ainakaan. En muista, koskan olisin nähnyt tyypin, jolla on huvi leuan alta kiinni sidottuna.
Yritin muuten taannoin etsiä vanhanaikaista kiikkutuolia, sellaista puista. Uudet oli hirveän kalliita, halvempi oli ostaa tuollainen nojatuolityyppinen. Mutta seuraavaan kämppään sen kyllä ostan, silloin oli rahat tiukemmalla, nyt kun on ollut vakityö, raskin sen ostaa, tähän vain enää ei mahdu. Oon jo aloittanut isoäidin neliöiden virkkaamisen.
Kiikutuoli on kyllä jotenkin lohdullinen kapine, ainakin näin 70-luvun alun lapselle. Mummolassa sellainen oli, eikä siinä teinivuosien jälkeen tullut enää useinkaan istuttua. Mutta jos kunnolliseen nykyään sattuu pääsemään, jää kännykät toiseksi ja pääsee ihan kunnolla omiin mietteisiinsä.
Kyllä niitä on, mutta hinta on tyyliä 799 euroa, jos haluaa sellaisen just oikean mallisen. Joskus on kirppareilla, menee hetkessä hyväkuntoiset ja jopa kunnostettavatkin aika nopeasti. Ulkomailla tehtyjä jotain halvempia kopioita on, mutta kolmeasataa niistäkin pyydetään ja malli on mielestäni väärä. Kysyntä ei liene tarpeeksi massatuotannolle ja huonekaluliikkeissä ei kyllä esillä ole, pitää mennä erikoisliikkeisiin tai tilata.
Mulla on puuseppäukin tekemä kiikkutuoli aarteenani. Vie vaan paljon tilaa kaupunkiasunnossa, on ns. miestenkiikku, jossa pitkät jalakset ja saa kunnolla kalustettua taakse.
Enpä olekaan tuollaista kiikkutuolitermiä kuin miestenkiikku kuullutkaan. Mutta joo, sellainen pitkäjalaksinen on minunkin mielestäni se kunnon kiikkutuoli, ne lyhytjalaksiset nojatuolimalliset matalaselkäiset kiikkutuolit ei sykähdytä.
Minä join kahvin tasoilta alle parikymppisenä 70-luvulla. Olin työpaikassa jossa mentiin nopeasti paikasta toiseen.
Jos jäi muutama minuutti aikaa poiketa kahvilaan piti juoda nopeasti eli kahvi tassille ja siitä ryystettiin.
Välillä sitä teki ihan vapaa-aikanakin vahingossa kun meni johonkin kahvilaan.
Nyt olen mummo ja juon kahvin mukista ja yritän kasvattaa hiuksia niin , että saisin nutturan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään ole mummoja kaupungeissa ainakaan. En muista, koskan olisin nähnyt tyypin, jolla on huvi leuan alta kiinni sidottuna.
Yritin muuten taannoin etsiä vanhanaikaista kiikkutuolia, sellaista puista. Uudet oli hirveän kalliita, halvempi oli ostaa tuollainen nojatuolityyppinen. Mutta seuraavaan kämppään sen kyllä ostan, silloin oli rahat tiukemmalla, nyt kun on ollut vakityö, raskin sen ostaa, tähän vain enää ei mahdu. Oon jo aloittanut isoäidin neliöiden virkkaamisen.
Kiikutuoli on kyllä jotenkin lohdullinen kapine, ainakin näin 70-luvun alun lapselle. Mummolassa sellainen oli, eikä siinä teinivuosien jälkeen tullut enää useinkaan istuttua. Mutta jos kunnolliseen nykyään sattuu pääsemään, jää kännykät toiseksi ja pääsee ihan kunnolla omiin mietteisiinsä.
Kyllä niitä on, mutta hinta on tyyliä 799 euroa, jos haluaa sellaisen just oikean mallisen. Joskus on kirppareilla, menee hetkessä hyväkuntoiset ja jopa kunnostettavatkin aika nopeasti. Ulkomailla tehtyjä jotain halvempia kopioita on, mutta kolmeasataa niistäkin pyydetään ja malli on mielestäni väärä. Kysyntä ei liene tarpeeksi massatuotannolle ja huonekaluliikkeissä ei kyllä esillä ole, pitää mennä erikoisliikkeisiin tai tilata.
Mulla on puuseppäukin tekemä kiikkutuoli aarteenani. Vie vaan paljon tilaa kaupunkiasunnossa, on ns. miestenkiikku, jossa pitkät jalakset ja saa kunnolla kalustettua taakse.
Enpä olekaan tuollaista kiikkutuolitermiä kuin miestenkiikku kuullutkaan. Mutta joo, sellainen pitkäjalaksinen on minunkin mielestäni se kunnon kiikkutuoli, ne lyhytjalaksiset nojatuolimalliset matalaselkäiset kiikkutuolit ei sykähdytä.
Naisten kiikut on olleet pystyjä, koska liikkuessa on pitänyt voida neuloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään ole mummoja kaupungeissa ainakaan. En muista, koskan olisin nähnyt tyypin, jolla on huvi leuan alta kiinni sidottuna.
Yritin muuten taannoin etsiä vanhanaikaista kiikkutuolia, sellaista puista. Uudet oli hirveän kalliita, halvempi oli ostaa tuollainen nojatuolityyppinen. Mutta seuraavaan kämppään sen kyllä ostan, silloin oli rahat tiukemmalla, nyt kun on ollut vakityö, raskin sen ostaa, tähän vain enää ei mahdu. Oon jo aloittanut isoäidin neliöiden virkkaamisen.
Kiikutuoli on kyllä jotenkin lohdullinen kapine, ainakin näin 70-luvun alun lapselle. Mummolassa sellainen oli, eikä siinä teinivuosien jälkeen tullut enää useinkaan istuttua. Mutta jos kunnolliseen nykyään sattuu pääsemään, jää kännykät toiseksi ja pääsee ihan kunnolla omiin mietteisiinsä.
Kyllä niitä on, mutta hinta on tyyliä 799 euroa, jos haluaa sellaisen just oikean mallisen. Joskus on kirppareilla, menee hetkessä hyväkuntoiset ja jopa kunnostettavatkin aika nopeasti. Ulkomailla tehtyjä jotain halvempia kopioita on, mutta kolmeasataa niistäkin pyydetään ja malli on mielestäni väärä. Kysyntä ei liene tarpeeksi massatuotannolle ja huonekaluliikkeissä ei kyllä esillä ole, pitää mennä erikoisliikkeisiin tai tilata.
Mulla on puuseppäukin tekemä kiikkutuoli aarteenani. Vie vaan paljon tilaa kaupunkiasunnossa, on ns. miestenkiikku, jossa pitkät jalakset ja saa kunnolla kalustettua taakse.
Enpä olekaan tuollaista kiikkutuolitermiä kuin miestenkiikku kuullutkaan. Mutta joo, sellainen pitkäjalaksinen on minunkin mielestäni se kunnon kiikkutuoli, ne lyhytjalaksiset nojatuolimalliset matalaselkäiset kiikkutuolit ei sykähdytä.
Naisten kiikut on olleet pystyjä, koska liikkuessa on pitänyt voida neuloa.
Liikkuessa =kiikkuessa. Hiton autocorrect.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään ole mummoja kaupungeissa ainakaan. En muista, koskan olisin nähnyt tyypin, jolla on huvi leuan alta kiinni sidottuna.
Yritin muuten taannoin etsiä vanhanaikaista kiikkutuolia, sellaista puista. Uudet oli hirveän kalliita, halvempi oli ostaa tuollainen nojatuolityyppinen. Mutta seuraavaan kämppään sen kyllä ostan, silloin oli rahat tiukemmalla, nyt kun on ollut vakityö, raskin sen ostaa, tähän vain enää ei mahdu. Oon jo aloittanut isoäidin neliöiden virkkaamisen.
Kiikutuoli on kyllä jotenkin lohdullinen kapine, ainakin näin 70-luvun alun lapselle. Mummolassa sellainen oli, eikä siinä teinivuosien jälkeen tullut enää useinkaan istuttua. Mutta jos kunnolliseen nykyään sattuu pääsemään, jää kännykät toiseksi ja pääsee ihan kunnolla omiin mietteisiinsä.
Kyllä niitä on, mutta hinta on tyyliä 799 euroa, jos haluaa sellaisen just oikean mallisen. Joskus on kirppareilla, menee hetkessä hyväkuntoiset ja jopa kunnostettavatkin aika nopeasti. Ulkomailla tehtyjä jotain halvempia kopioita on, mutta kolmeasataa niistäkin pyydetään ja malli on mielestäni väärä. Kysyntä ei liene tarpeeksi massatuotannolle ja huonekaluliikkeissä ei kyllä esillä ole, pitää mennä erikoisliikkeisiin tai tilata.
Mulla on puuseppäukin tekemä kiikkutuoli aarteenani. Vie vaan paljon tilaa kaupunkiasunnossa, on ns. miestenkiikku, jossa pitkät jalakset ja saa kunnolla kalustettua taakse.
Enpä olekaan tuollaista kiikkutuolitermiä kuin miestenkiikku kuullutkaan. Mutta joo, sellainen pitkäjalaksinen on minunkin mielestäni se kunnon kiikkutuoli, ne lyhytjalaksiset nojatuolimalliset matalaselkäiset kiikkutuolit ei sykähdytä.
Naisten kiikut on olleet pystyjä, koska liikkuessa on pitänyt voida neuloa.
No ilmankos se mummo aina siinä sohvalla istuikin, vaikka kiikkutuoli oli vapaana. Tosin lankakerää oli kätevämpi varmasti pitää siinä sohvalla vieressä, kuin kiikkutuolissa sylissä.
Mikähän se mummojen oikea tassityyppi sitten oli? Myrna?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen mummojuttu, mitä ei enää näe, on kamferitipat. Muutama tippa sokeripalalle, niin tokeni vaiva kun vaiva.
Vierailija kirjoitti:
Toinen mummojuttu, mitä ei enää näe, on kamferitipat. Muutama tippa sokeripalalle, niin tokeni vaiva kun vaiva.
Näistä olen kyllä kuullut, mutten koskaan nähnyt. Ei mummoilla mitään Buranaa ja Panadoliakaan ollut, vaan Aspiriinia ja Disperiiniä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen mummojuttu, mitä ei enää näe, on kamferitipat. Muutama tippa sokeripalalle, niin tokeni vaiva kun vaiva.
Tai pihka ja käärmesalva. Ilmeisesti pihka on oikeasti toimiva pienten tulehdusten hoidossa.
Olen mummo v. 2022. Apn mummo on 1950- luvulta. Minä juon kahvin mukista, en edes omista kahvikuppeja. Ja särkyyn nappaan opiaatteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen mummojuttu, mitä ei enää näe, on kamferitipat. Muutama tippa sokeripalalle, niin tokeni vaiva kun vaiva.
Tai pihka ja käärmesalva. Ilmeisesti pihka on oikeasti toimiva pienten tulehdusten hoidossa.
Niin on ja moni muu luontaistuote. Ne vaan painuvat valitettavasti unholaan lääketehtaiden savuttaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen mummojuttu, mitä ei enää näe, on kamferitipat. Muutama tippa sokeripalalle, niin tokeni vaiva kun vaiva.
Tai pihka ja käärmesalva. Ilmeisesti pihka on oikeasti toimiva pienten tulehdusten hoidossa.
Pihkasalva ei vaan sovi jos on allerginen hartsille. Tämän opin kantapään kautta (kirjaimellisesti) kun laitoin pihkasalvaa hiertymään. En tiennyt olevani allerginen, sen sain selville myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sirkkua sen olla pitää, ja sokerisaksilla sopiviksi paloiksi. Pulmu on lällärimummojen hommailua.
Ihan oikeilla mummoilla oli sokeritoppa.
Onjo tassi murretta? Missä päin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sirkkua sen olla pitää, ja sokerisaksilla sopiviksi paloiksi. Pulmu on lällärimummojen hommailua.
Ihan oikeilla mummoilla oli sokeritoppa.Onjo tassi murretta? Missä päin?
Meilläpäin ainakin käytettiin sekä tassia, että asettia. Riippui vähän talosta, missä oli.
Assburger kirjoitti:
Muistan, kun mummo kävi meillä saunassa ja katsoin ihmeissäni, kun hän tuvassa harjasi pitkää, pitkää tukkaansa.
Hän ei tainnut avata nutturaa edes yöksi, ainoastaan pesua varten.
Juuri juttelin vaimoni kanssa. Hän muisteli samaa isomummostaan.
Vadilta kahvinnjuominen ei ollut pelkästään mummojen tapa, sitä käyttivät jotkut miehetkin.
Naapurin miehellä oli tapana asettaa kuppi kyljelleen merkiksi, ettei ota enempää.
Tuosta kahvistakieltäytymistavastakohan on jäänyt sanonta "meni kuppi nurin"?
Mielessäni läikähtää lämpimästi, jos näen beigeen tai mustaan popliinikankaiseen pitkään takkiin ja ihonvärisiin sukkiin pukeutuneen mummon. Kyseinen mummounivormu on nykyisin todella harvinainen.
Kiikkutuoleja on tori.fi pullollaan.
Mummolla oli joku froteekankainen navettamekko, ja sitten joku toinen karkeammasta kankaasta. Nykymummoilla ei ole navettamekkojakaan.
Mulla on puuseppäukin tekemä kiikkutuoli aarteenani. Vie vaan paljon tilaa kaupunkiasunnossa, on ns. miestenkiikku, jossa pitkät jalakset ja saa kunnolla kalustettua taakse.