♥ ♥ EX-HAAHUT viikko 38 ♥ ♥

Huomenta. Täällä vaan vähän huolissani kyselisin noista sydänäänistä? Tai siis ekan kerran tänään aamulla meinas käydä niin, ettei meinannut sydänääniä löytyä. =/ Aikaisemmin on löytynyt suurin piirtein heti kun olen dopplerin masulle laittanut, ja äänet ovat tulleet sillain selkeästi. Nyt tänä aamuna kun etsin ääniä, en meinannut millään löytää ja ehdinkin jo hieman pelästyä. Jatkoin vaan etsimistä ja ajattelin, että onkohan vauveli noussut jo sen verran ylös, että yritin löytää ääniä turhan alhaalta. No sitten jostain sain sykkeen kuuluviin, mutta kuului jotenkin kauhean hiljaa...niinkuin kamalan kaukaa, vaikka tuon laitteen ääninappulakin oli ihan täysillä. Sillain siinä sitten rauhoituin, mutta jäin miettimään, että onko vauva noussut nyt ylemmäksi ja alue on nyt jotenkin isompi mistä sitä ääntä pitäs etsiä, ettei nyt enää olekkaan se äänten löytäminen niin helppoa. Tai etsittävä alue laajenee. Tiedättekö mitä tarkoitan? Sekavasti selitetty. No ei kai sillain pitäs mitään huolestua kun ei ole vuotoja eikä muutakaan hälyyttävää. Eilen tein pitkä kävelylenkin ja kun kävelen rivakammin, niin alkaa nykyään helpommin pistää kyljestä tai nipistää vähän alamassusta. Sitten aina yleensä hiljennän tahtia varmuuden vuoksi. Hetken päästä siitä aina sitten nuo oireet helpottavat. Muuten ei mitään ongelmia ole ollut.



Olin muuten vähän ihmeissäni kun tää massu on kuitenkin vielä tosi pieni vaikkakin selkeä, mutta huomasin jo ekat juovat mahdollisista tulevista raskausarvista alamahassa. Vähän pelästyin, että olen vasta vkolla 15 tai 16 ja nyt jo nahka repee, eikä masu ole paljon vielä edes venynyt. Ensin luulin, että olivat kynsistä tulleita raapaleita kun masua on kutittanut ja olen sitä vähän raapinut. Iho on mulla tosi kuiva ja olen jo ennen raskauttan joutunut päästä varpaisiin itseni rasvaamaan. Eli tiedän, että olen ihminen joka varmasti saa ilokseen myös nahkan repeämisen ja ne raskausarvet tässä raskauden aikana. Laitoin ihan perusvoidetta (tosi rasvaista) Liposania siihen vatsaan ja ne ensimmäiset raskausarpien juonteet vielä sain hälvenemään. Pitänee näköjään ruveta nyt aamuin illoin käyttämään tuota tosi rasvaista voidetta, että masu pysyisi vähän kimmoisampana. Jos pystyisin vähän ainakin pitkittämään ensimmäisten pahojen raskausarpien tuloa. Onko teillä tähän hyviä niksejä mikä auttaisi hyvin. En aio kyllä ruveta ostelemaan mitään 60¿:n hintaisia pikkusia tuubeja jotain kallista voidetta, en jaksa uskoa ihmeisiin. Ja olisin konkurssissa raskauden päätyttyä kun joutuisin käyttämään niitä varmaan litratolkulla. Ajattelin, että onko jostain perusvoiteista (tosi rasvaisista) hyviä kokemuksia tai jostain öljyistä mitä saisi raskausaikana käyttää tuohon masuun?



Nyt tuli ihan vaan omaa napaa, mutta eipä täällä ollut vielä kukaan muu käynytkään kirjoittelemassa. Palaillaan astialle. =)



titi75 ja kirmeli rv 14+3 (ultra 15+3)

taas rentoutuneena töihin ; )



Oli mukava viikonloppu, vaikka mies olikin käytännössä katsoen koko ajan ylitöissä. La iltana haettiin jo viideltä töistä, että pääsi vaarin kanssa kaappeja purkamaan. Noh ei meillä tylsää ollut pojan kanssa kahdestaankaan, lauantaina käytiin uimahallissa pitkästä aikaa ja muuten ulkoiltiin, eilen sitten käytiin sekä mummulassa, että seikkailuretkellä sellaisessa uimaranta-saaressa, jossa riittikin pojalle ihmeteltävää ja touhuttavaa. Kiipeili rannan kaatuneden puiden juurakoissa, isoilla kivillä, hiekkamäissä, rannan penkeissä. Tutkittiin laiturit, silta, uimakopit ja nuuskittiin järvituulen tuoksua ja metsän tuoksua : ) ihana sää oli ja nautti siitä aikuinenkin kun pieni oli niin tohkeissaan seikkailusta! ja pitkästä aikaa suostui nukkumaan kumpanakin päivänä päikkärit, joten jäi itselleenkin sellaista " laatuaikaa" itsensä kanssa = ruuanlaittoa ja kaappien tyhjennystä varten..



Tänään olisi sitten neuvola, pääsee kuuntelemaan sydänääniä. Olikohan se Ennis joka pohti tuota, mitä jos kuitenkin vielä tapahtuu pikkuiselle jotain. Toisaalta suunnitelmia alkaa jo tulla sitä pienen syntymää vartyen ja ajatusmaailma kääntyy tulevaan kevääseen, ja toisaalta pelko käy pinnasa,et jos tämäkään ei synny.. Ihan samoissa tunnelmissa täällä, olen nyt viikonloppuna ollut tuntevinani pari kertaa ihan pientä liikettä ja kaikki merkit lupaa hyvää, mutta toisaalta olen ajoittain ihan " varma" , että taas on elämä loppunut mahassa. Pelottaa niin päästää itsensä jo kokonaan nauttimaan raskaudesta ja suunnittelemaan tulevaa.. Pikkuhiljaa vaan ajan kanssa sit' ä ehkä uskaltaa jo täysin rinnoin heittäytyä vaaleanpunaiseen tai -siniseen odotukseen.



Mulla jännästi jomottelee ja sellaista jännityksen tunnetta tuntuu vatsassa, ja ihan kummallisen ylhäällä silleen pystysuorassa?? Aamulla huomasin ihan kuin sellaisen sikspäkki-vaon/varjon tuossa ylävatsassa (vaikka pehmustuksia siis on eikä sikspäkeistä tietoakaan), olisikohan nuo pitkät vatsalihakset alkaneet jo hitusen eriytymään? Ei se ainakaan linea negrakaan ole, alavatsalla eui tietoakaan vielä.. Kun tuntuu silleen jännästi pystysuorassa navasta tonne rintojen alle sellaista " vetoa" tai miksi sitä nyt sanoisi. Eikä kohtukaan kuitenkaan noin ylhäällä ole.. hmm, on mulla kyllä sektio tehty ekasta, et josko se vatsanpeitteiden läpi pystysuunnassa tehty viilto jotenkin venyilee siellä..?? Hmm noh ehkä tää oli enemmänkin tällaista retorista miettimistä, ei tarttee vastata ; )



oon nyt hirveen omanapainen, en millään jaksa toista selainta avata ja tutkia muitten viikolopun kirjoituksia.. Palialen taas astialle kun kerta töissä koneen ääressä olen : )



eka-vekara ja rv 14+4

(huomaatteko, ei vieläkään mitään työnimeä, pelkät r-viikot vaan, ehkä sydänäänien kuulemisen jälkeen uskaltautuu jo nimeämään)

en osaa sanoa mitään tiettyä syytä, miksi sydänäänten kuuluvuus vaihtuu noin huonoksi hyvästä, mun veikkaus on että pikkuinen vaan nyt sattuu olemaan jossain istukan takana piilossa tm. Olikos sulla tietoa, missä kohtaa istukka on, jos onkin esim etuosassa ja peittää kuuluvuutta. Noh älä huolehdi, mullahan kesti silloin viikko sitten pe tosi kau8an edes löytää sydänäänte. On kuulemma vielä niin pieni ja pääsee pyörähtelemään seillä kohdussa niin hyvin, että karkaa sieltä dopplerin alta.



jotain muuta pohdit.. hmm, odotus dementia jo alkanut..

tuosta ihon repeämisestä ja raskausarvista. Mulla ei ekassa odotuksessa tullut juuri muualle kuin rintoihin ja nekin oikeastaan vasta maidon noustua sektion jälkeen. Sern tiedän, että joillekin niitä tulee vaikka rasvais kuinka. Mutta ehkä ne tietyt rasvat ainakin jonkin verran auttaa. Itse rasvailin kyllä ekassa odotuksessa aika ahkeraankin Body Shopin kookos vartalovoiteella. Muistakin olen kuullut, olikohan joku Weledan ja sitten joku vastaava, jotkut maksaa ja esim toi bodushopin ei ainakaan hirveästi. Käytäpä hakutoimitoa, kun mä oon niin lahopää eten noita nimiä muista.



Hei ja sitten oma idea, " rasvaa" ihoa sisäisesti. Käytä paljon öljyä salaattikastikkeena ja ruuan seassa (kylmäpuristettua) ja minä (karppiutuneena) myös suosittelisin ihan vanhan aja voita : )



eka-vekara

Kiitokset Netelle ja Kuonokkaalle onnitteluista! Ja minä puolestani onnittelen Kuonokasta pikku prinssin johdosta :-).



Nette kyseli tuonne vauvapuolelle kirjoittelemaan. Jotenkin tuntuu, ettei nykyään saa itsestään kovinkaan kummoisia tekstejä irti. Joskus jotain tuonne yahoolle, mutta siihenpä se on jäänyt.



Tuosta listasta puuttuu muuten vielä meidän pikku neidin mitat, joten laitanpas ne tähän vielä eli 3650 g, 49 cm ja pipo 36 cm.



Hyvää alkanutta viikkoa kaikille exille ja onnellista odotusta!



neronja & tyllerö 10 pvää

Minulle kävi ihan samoin toissapäivänä! Olen siis noin viikon päivät tuolla dopplerilla kuunnellut (kerran päivässä) ja joka kerta äänet ovat suunnilleen heti kuuluneet. Välillä ilmeisestikin sen istukan kautta semmoisena viuh/vauh-äänenä ja sitten jossain vieressä saattanut kuulua se ihan selvä kopse. Ja äänet ovat yleensä löytyneet tuosta heti häpyluun yläpuolelta vasemmalta puolen.



Toissapäivänä kun aloitin kuuntelemisen, ihmettelin heti, kun laite rutisi tosi paljon. Siis sellaista suhinaa kuin radiosta kuluu asemien välillä.. Ajattelin heti, että laitteeseen on tullut joku vika. Kuuntelin ja kuuntelin, mutta mitään sydänääntä ei kuulunut. Ehdin pelästyä tosi kovasti! Kuuntelin kaikki mahdolliset kohdat, mutta ei mitään. Sitten lopulta alkoi kuulua oikealta alhaalta pienen pieni syke TOSI kaukaa ja vaimeana. Se läheni ja läheni, kunnes kuulosti suunnilleen normaalilta. Mies haki jo verenpainemittarinkin, että mittasin sillä samalla oman pulssini, että syke oli varmasi vauvan, eikä minun.. Oma sykkeeni oli 114 ja vauvan jotain 140 :) Eli ilmeisesti siellä mahassa voi todellakin päästä vielä niin hyvin piiloon. Ja minulla on istukka etuseinämässä, joten sekin vaikuttanee. Keskeltä ei tosiaan koskaan kuulu äänet, vaan siitä sivulta. PAITSI päivää ennen tätä säikähdystä äänet kuuluivat eka kertaa myös oikealta puolen. Ja viimepäivinä aika yhäältäkin - ei enää tuosta häpyluun tuntumasta. Että kyllä se pikkuinen siellä ihmeellisesti pääsee liikkumaan ja piiloon. Ja onhan täältä saanut lukea juttuja, että vielä raskauden puolenvälin jälkeenkin on ääniä saatu dopplerilla hakea ja on täytynyt siinä sängyllä kääntyillä vaikka mihin asentoon, että on saatu kuulumaan.



Ystävälläni ei saatu vielä rv 25 kunnolla ääniä neuvolassa kuulumaan. Ultrassakin sanottiin, että sikiö on niin tuolla piilossa lantion pohjassa tms..!



Eilenkään en heti sanut sydänääniä kuulumaan. Nopeammin kuitenkin kuin edellispäivänä.



Itse olen ollut hieman huolissani tuosta kohdun korkeudesta. Jollakin taisi olla rv 17 korkeus 15cm. Itselläni oli ekassa raskaudessa rv 20 15cm ja tokassa rv 17+3 14cm. Nyt on vasta jotain 12cm. Tosin vaikea mitata ja rippuu vissiin myös siitä onko rakko täynnä yms. Ja varmaan myös siitä, missä kohtaa vauva milloinkin on. Välillä on korkeampikin.



mami, 16+2

Mami-74: Kiitos lohdutuksista. Ja jos voi sanoa, että kiva kuulla, että jollain muullakin ollut vastaavaa kokemusta kun itellä. Ensin itekkin metsästyksen jälkeen kuulin tosiaan sen istukan viuh-viuh ääneen ja samalla tavalla yleensä siitä vasemmalta olen kuullut sitten sen vauvan kunnon syke-kopinan. =) Nyt en meinannut ensin löytää kunnolla edes sitä istukan viuh-viuh ääntä ja siinä kyllä jo paniikki vähän nousi. Mulla kun toi syy ei oikein voi olla sekään, että istukka olis sielä edessä kun mulla neuvolakortin mukaan on laitettu siihen nt-ultran jälkeen tieto, että istukka takana. En tiedä miten istukan paikka sitten voi vaihdella. Eli onko voinut siirtyä eteen noin vaan yhtäkkiä. Itsekkin sain sitä sykettä hieman voimistumaan, mutta kun aamulla olin töihin lähdössä, niin ei ollut kauheesti aikaa siihen, että olis ihan rauhassa saanut sitä sykettä etsiskellä. Nyt olen sitten vähän ollut tämän päivän miettien, että saankohan pikkuisen äänet kuulumaan sitten töiden jälkeen kun menen kotiin. Piti mennä tänään uimahalliin, mutta en tiedä viekö uteliaisuus ja paniikki voiton, että pakko rynnätä heti töistä päästyä kotiin etsimään missä pikkuinen luuraa ja että onhan kaikki hyvin. On tää kans tällästä. Mutta luulen, että olisin suuremmassa paniikissa, jos mulla tuota dopleria ei olis. On se ollut kultaakin kalliimpi. Muutenkin ollut niin hermoja raastavaa tämä alkuraskaus. Olen kans jostain lukenut ja törmännyt näihin, että jollain on ollut vielä myöhäisillä vkoilla ongelmia saada neuvolassa niitä ääniä kuuluviin. Siihenkin täytyisi vaan varata aina paljon aikaa kotonakin kun niitä ääniä alkaa etsimään. Sillä jos kiireessä niitä yrittää kuunnella, eikä löydäkkään, niin paniikkihan on ihan hirvee. Pitää tänään metsästää ääniä vielä rauhassa ja ajan kanssa. Toivotaan, että pikkusella on kaikki hyvin. =) En muuten ole tuota kohdun korkeutta mitannut kotona itse millään¿en tiedä aiheesta mitään. Mun kantsii varmaan jättää mittaamatta¿saan taas vaan yhden panikointiaiheen muuten lisää. =D



Eka-Vekara: Ystävältäni kuulin, että se Body Shopin kaakaovoide olis kans hyvää noihin raskausarpien estoon. Mutta onkohan se sit se ja sama mitä noista Body Shopin rasvaisista voiteistä käyttää, kun niissä purkeissa olevathan on kaikki tosi rasvaisia ja kostuttaa varmaan hyvin. Vai onko niillä ainesosilla jotain tärkeää merkitystä? Mietin itse vaan, että uskallankohan niitä Body Shopin tuotteita käyttää tuohon masuun kun ovat jotenkin niin kauheen vahvan tuoksuisia, mutta pitäs kai niitten luonnonmukaisia olla ja sitä kautta kai turvallisia, jos ei muuten nenään okseta voimakkaat tuoksut. Työkollega ehdotti Natusanin sitä vauvaöljyä¿? Turvallinen vaihtoehto varmaan ainakin. =)

Toivottavasti neuvolassa kuuluu kivasti tänään sydänäänet sieläkin ja saa taas jatkaa unelmointia. =) Jäämme odottamaan teidän antamaan työnimeä pikkuselle. ;-)



Ei hitsit kauheesti voi läpistä, mutta ihan karsee kiire täällä töissä. Palaan taas kun ehdin. =)



Titi75 ja kirmula 14+3 tai 15+3

Mä käytin sitä mustikkavoidetta.Arpia en edes yrittänyt ehkäistä,niitä mun masurepusta löytyy jo niin paljon,että yks hailee tuleeko lisää.Mutta mulla kun toi iho on extrasuperkuiva ja mahanahka venyessään tuntui tosi ikävältä,niin se oli tosi ihanaa voidetta!Eikä siinä oo niin voimakas tuoksu kuin siinä kaakaoversiossa.Harmitti siis ja paljon kun toi iho sitten heittäytyi tosi hankalaksi enkä uskaltanut enää käyttää mitään hajustettuja :( Pitkään kyllä tää mun nirppanokkainen ihoni sieti sen mustikka voiteen.



sari+paksu-lauri :) kohta 4 viikkoa jo

Ja tosi hyvä tuote masunahkalle on apteekista saatava Ceridal-lipolotion.Siitä suihkepullosta on kiva suihkasta ja se öljy on mukavan kevyttä (musta se natusanin vauvaöljy jää inhasti iholle) ja imeytyy nopeasti.

Minäkin täällä!



En vielä (taaskaan) kerennyt loppuviikon pinoon niin perehtyä mutta tässä muuta kommentointia:



TITI: Mulla sydänäänet taas on aina kuulunut alhaalta mutta ehkä siksi että istukka on mulla eessä ylhäällä. Luulen kanssa että tuo kaukainen ääni johtuu vain siittä että vauva on mennyt johonkin eri asentoon/kauemmas. Kokeilehan tänään uudestaan! Mun siskot on molemmat käyttäny Bodyshopin mangorasvaa, ja yhtään arpia ei oo. Sitä samaa mangorasvaa ei enää ookkaan, mutta toki niitä rasvasimpia, ne vastaa sitä. Mulla on itellä ennestään mustikkarasvaa ja sitten se saatto olla sitä mangorasvaa mutta se ei oo siis niin rasvast ku sillon ennen. Mutta oon saanu molemmat lahjaksi ja vähällä käytöllä on ollut, mutta nyt aion mahaa ja tissejä rasvata niillä. Se että siskoilla eioo arpia voi toki johtua muustakin kuin rasvasta, esim jos meiän suvussa ei herkästi tuu (toivon ainakin niin).



EKA-VEKA: Kyllä sullakin on jo ihanan pitkällä vaikka se välillä se huoli vaivaakin. Ite oon ruukannu sillon tällön käyä kattoon sieltä Tekayn sivuilta km-riskit. Ja esim nyt kun 18 viikkoa tuli täyteen niin riskin on enää alle prosentin.



NERONJA: Juu ne neidin mitat jäi laittamatta kun en jaksanut lähtä yahoolle niitä kattomaan. Kiitos siis tiedoista!



MAMI: Juups minä olin se jonka kohdunpohjan korkeus oli rv 17 15 cm. Siinä neuvolakortissahan on se käppyrä, ootko kattonut siitä missä olisit menossa? Se mun mitta 15 cm oli viikkoihin nähden ihan yläkäppyrällä. Onko nuo sun mitat ihan neuvolan mittaamia? Ja jos eivät neuvolassa oo huolissaan niin ehkä sunkaan ei sitten tartte.



ON: Liikkeitä tuntuu nyt joka päivä! Ihan huippua! Viikonloppu meni kaikin puolin ihanasti. Maha tuntuu aina vain isommalta =o) (paitsi kun tänäänkin yks sano että ei sust kyllä huomaa - vaikka mää oikeen tänään laitoin tiukemman paian nyt kun asia on tullut julki =o(



HANNELE + vilpertti rv 18+1

Ei ku ihan issekseni olen kotona tuota kohdunkorkeutta mittaillut :) Tuossa nlakortissahan ei näin pieniä viikkoja ja mittoja olekaan, mutta jos oikein yrittää hahmottaa, niin kai tuo mun mitta siihen keskikäyrän alapuolelle, mutta normaalin rajoihin kuitenkin, asettuu. Eikähän minulla ole aiemmissakaan raskauksissa mikään iso tuo kohdunkorkeus ollut. Korkeimmillaan tainnut juuri ja juuri keskikäyrällä käydä. Syntymäpainot ovat lapsilla olleet 3360g ja 3545g.



Mahtavaa hannele, että tunnet jo liikkeitä! Itse en vieläkään uskalla varmaksi sanoa, siis ainakaan sellaisia " Hei nyt se potkaisi!" - tuntemuksia ei ole vielä ollut, jotain pientä " elämää" kuitenkin. Sitten voisi nuokin äänten kuuntelut jättää vähemmälle, jos vaavi antaisi joitain varmoja elonmerkkejä itsestään.



mami, 16+2

Minä kävin eilen jo siskoilta saadut vauvanvaatteet läpi, jokaista ihastelin yksitellen =o) Laitoin ne sitten kuitenkin vielä yläkaappiin, pitää ottaa sitten esille lähempänä. Siinä on ilmeisesti 3 tai 4 äitiyspakkaustakin mutta aiotaan silti nyt esikoisen kohdalla ottaa ittekin se pakkaus!



MAMI: No seuraavalla neuvolakerrallahan ne jo mittaa sen kohdunpohjan sultakin. Mulla oli nimittäin tuo ed. neuvola rv 17, neuvolatäti mittasi sen ja sanoi että tästä lähtien aletaan mitata joka kerralla. Siinä neuvolakortissa ne viivat alkaa tosiaan rv 18, ja neuvolatäti laittoi ruksin siihen 15 cm ja rv 17 kohdalle ja jos tosiaan kuvittelee viivan jatkuvan niin sille yläviivalle se osuu. Älä sitä huoli, ihan oikean kokoinen se varmasti on! Koska sulla se seur. neuvola on?



Päivän jatkot!



HANNELE + vilpertti rv 18+2

Eilen taas neuvolassa käyty : ) Pikku sydän syksytti niin tasasen varmaa tahtia ja terkka meinas, et yritti mokoma vilpertti potkiakin siihen dopplerin anturiin. verenpaine oli tosi hyvä (viimeksihän ekalla mittauksella kävi alapaine melkein sadassa), hemppaa ei ottanut tällä kertaa kun oli viimeksi 160. Paino sen sijaan otettiin ja niin vaan mukavasti tässäkin raskaudessa paino alkaa kipuamaan tasaseen heti alusta alkaen, reilu 600g/vko. Varmaan rikonkin tän raskauden aikana sen maagisen 3 numeroisen luvun : / edellisessä raskaudessa oli kauhea melkein itkun paikka kun meni loppuvaiheessa 80:n yli.. terkka myös alkoi jo kyselmään, että milloinkas aion luopua napakorustani..



Kurkku on sika kipeä, on kipuillu jo muutaman päivän kuten korvatkin (mulla aina flunssan merkki). Mut nyt haittaa suorastaan nielemistä ja puhumistakin. Muuten ei ole kipeä olo..? Mikä lie kumma pöpö. Ja aamusta taas käänsin hampaiden pesussa vatsalaukun nurin perin, kummasti tulee enää harvoin, viime viikolla kerran ja nyt sitten tänäaamuna? Höh, olisi voinut jo hellittää kokonaan kun muuten on jo olo helpottunut. Maha on ihan älyttömän iso pömppö. Kumma vaan ettei nuo työkaverit ainakaan sano mitään, vaikka olisivatkin huomanneet. Noh pari on katsonut omituisesti mahaa.. on noi miehet vaan sellaisia pitkäpiuhaisia, kaippa ne kyselee jotain siinä vaiheessa kun jään äippälomalle ; )



Meidän poika sai mut aamusta hyvälle tuulelle: pesin pikkuherran hampaita aamusta ja hän siinä alkoi hipeltämään mun korvaa ja sanoi suoraan sydämestään, että äitin korva on nätti ja se on hänen lempikorva : ) On ne vaan niin suloisia, ne uhmiksetkin!



eka-vekara rv 14+5

Hannele: Vitsit Hannele, huomasin että sullehan on ihan mahottomasti jo kertynyt noita viikkoja. Olet melkeistä jo puoli välissä. Noh...perästä yritetään kipittää kovaa kyytiä. =) Mäkään en ole mitään kohdun korkeuksia ite mittaillut kotona. Kuten jo totesin, että varmaan saisin siitäkin yhden murheen aiheen lisää kun saisin jotain ihme lukuja. =) Mutta mullakin seuraava neuvola on sitten varmaan just tuolla n. rv 18 (menkkojen mukaan) tai sitten voipi olla jo 19vkokin menossa kun se ultra näytti sitä vkoa enemmän. Enköhän mäkin ole sillon viisaampi noista mitoista.



Mami: Siitä doplerin ihmeellisistä äänistä vielä kans kommentoin. Mulla kuului niitä kans ja ajattelin myös, että onkohan se jotenkin rikki, kunnes järkeilin, että se ihme viuhahdus-ääni (siis erilainen kun se istukan jatkuva viuh-viuh-viuh ääni) tulis siitä sikiön liikkumisesta. Voisko ne olla sen pikkuisen liikkumisen ääniä jos se vipeltää sielä menemään ja heijastaa ne dopleriin sellaisena hassuna äänenä...no tää oli nyt ihan arvaus. Mitä mieltä ite olet?



ON: Vaaka näytti tänään ekaa kertaa 54kg. =) Lähtöpaino oli 53kg. Tosin tuo paino on tuossa heitellyt kuitenkin ja kun vatsakin toimii aina vaan 3pvän välein, niin taas tietää, että kun on seuraava tyhjennyksen aika, niin paino putoo taas vähän. Mutta onhan se nyt kiva, että vähän alkaa jo painoa tullakkin ja masu pyöristyy entisestään. =)

Eilen vielä töiden jälkeen testasin ne sydänäänet uudelleen ja sieltä se tuttu vahva jumpsutus löytyi tällä kertaa melki heti kun aloin kuuntelemaan. Pääsi syvä huokaus. =) Se voipi olla, että se pikkuinen vielä mammutteli sielä jossain piilossa taustalla aamulla eikä liikkunut niin vilkkaasti, niin en saanut niitä ääniä kuuluviin kovin hyvin, kun ei pikkunen liikkunut siihen edustalle. Mutta hyvä näin. Nyt en taidakkaan enää aamuisin niitä ääniä yrittää edes kiireessä kuunnella. Iltaisin taitaa olla kirmeli vilkkaimmillaan. =)



Hei, mukavaa ja energistä tiistaita kaikille tasapuolisesti. Kasvatellaampa niitä masuja kovasti. =D



titi75 ja kirmula rv 14+4 (tai 15+4)

Kommentoin sunkin viestiä kun menivät näköjään ristiin.

Mulla on kans napakoru. Viimeks neuvolassa ei kyllä kysynyt multa neuvolassa vielä napakorusta mitään. Mites on, koskas sä ajattelit sen pois ottaa? Olen itse miettinyt että koskahan olis oikea aika sen pois ottamiseen, mutta kun vielä haluaisin sitä pitääkkin. Jos ideoita tai hyviä ohjeita sen kanssa toimimiseen, niin otetaan mielihyvin vastaan. En nimittäin tiedä koska se pitäis poistaa ja miten sitten sitä hoitaa?



Sitten näistä työkavereista. Edelleenkin on vain yksi ihminen joka on kysynyt mun työkollegalta, että olenko raskaana, mutta multa ei. Muut sitten ruokahuoneessa vihjailevat " ai sulla onkin aikas rautapitoista ruokaa" jne. mutta ei sitten kukaan ole uskaltanut suoraan kysyä, vaikka saan selkeesti tuijottavia katseita masuuni joka päivä. Tietävät tosiaan mun taustat ja luulen, että sen vuoksi eivät uskalla kysyä, vaikka näkisivät raskauden selvästi, koska pelkäävät että jos olenkin vaan lihonut tai pelkäävät loukkaavansa mua ja joutuvansa noloon tilanteeseen. Kun edelleen tää mun masu nyt kuitenkin vieläkin vois mennä vaan lihomisen piikkiin, mutta sellainen joka osaa katsoa, niin selkeesti näkee, että raskaanhan tässä ollaan. Ja ylpeästi !!! =D

Saa nähdä kauanko tosiaan menee, ennenkö jonkun uteliaisuus ylittää kynnyksen? ;-D



Voihan nenä. Älä nyt tule kipeeksi sielä. Ite olin kyllä ihan kanveesissa kun se flunssa ja kuume iski. Lepoa sitten vaan riittävästi ja mehua. Ei kai siinä muu auta.



Voi kun sulla ihana tuo poika kotona. Kyllä siinä äidin sydän sulaa tuollaisista kommenteista vaikka välillä vähän uhmis toinen onkin. Voi toista. Äiti on kato paras!!! =)



Ja nyt töitä. Palataan taas!



titi75 ja kirmeli 14+4

Mä en ollut missän nimessä vielä poistamassa sitä, ajattelin et olisi tosi soma nakottaessaan pyöristyvän mahan päällä : ) Olin ajatellut ottaa sen pois, kun alkaa painamaan tai kiristämään, taikka kun maha venyttää sen lävistysreiän pitkän näköiseksi. Joka tapauksessa ennen synnytystä. No terkka oli sitä mieltä, että kannattaiosi ottaa jo ennen, ennenkuin alkaa kiristelemään tms, että on aikaa parantua ennen synnytystä : / tosin vanhan kansan ihminen, mutta ehkäpä hänkin on nähnyt napakorumahoja useammankin jo. Katsellaan, jotkut kuulemma (täälläkin palstalla) ovat tilailleet sellaisen silikoni" vartisen" tappinapakorun, jossa tuo " tappi" siis on pidempi ja joustava. En usko, että itse sellaista haluan kuitenkaan.



Pakko kertoa toinen pojan letkautus (hormonihöyryissä tuntuu vielä isommilta jutuilta). Toissailtana nukkumaan laittaessa sanoin normaalit " äiti rakastaa sinua" , johon poika yleensä on vastannut tai ei ole vastannut, mutta letkautti nyt, että " hän ei rakasta äitiä" silleen virne naamalla. Totesin vaan, että äitipä rakastaa ja kovin, siihen sanoi sovitellen, no että rakastaa vähän : / On se niin mainio, osaa noita sanojaan jo väännellä ja kiusoitellakin mua : )

Hannele-81:

NERONJA: Juu ne neidin mitat jäi laittamatta kun en jaksanut lähtä yahoolle niitä kattomaan. Kiitos siis tiedoista!

Itse asiassa ne mitat oli kyllä viime viikon pinossa, kun itse ne sinne laitoin. Huomasin nääs, että niitä kaipailtiin, joten ihan sillä ne sinne kirjasin. Mutta ei niillä mitään kiirettä. Ajattelin vaan, että eipähän jää tyhjää aukkoa tuonne listan tietoihin. Hyvin ehtii siis myöhemminkin :-).

neronja & neiti 11 pvää

Aika ajoin kun täällä on ollut juttua tuosta lasketusta ajasta ja sen siirtämisestä, niin ihan mielenkiinnon vuoksi täytyy kertoa tänne, että sairaalan papereitten mukaan meidän vaavi syntyi kuitenkin tasan 40+0. Np-ultrassa laskettua aikaa siirrettiin ja sen mukaan vaavi syntyi 40+4, mutta kun vauvan lääkärintarkastuksessa jotain mainitsin, että syntyi 40+4, niin lääkäri kysyi, että miksi sinun mielestäsi 40+4, kun heidän papereitten mukaan tasan 40+0. Eli näin lyhyttä se tuo tiedonkulku sitten kuitenkin on ;-). Neuvolaan näkyi siis ainoastaan menevän tieto, että laskettua aikaa siirrettiin, mutta siinäpä se sitten olikin. Äitipolilla kyllä itse asiassa myös laskivat viikot np-ultran mukaan, mutta viralliseksi syntymä-rv:ksi tuli sitten näköjään kuitenkin 40+0 :-). Ei sillä, että tuolla olisi pienintäkään merkitystä, mutta ihan vaan tällaisena pikkuyksityiskohtana ajattelin kertoa ;-).



neronja

NERONJA: Juu sori multa jäi sitten viime viikon pinosta ne mitat huomaamatta, mutta ens viikolla sitten =o)



EKA-VEKA: Onnea taas hyvästä neuvolareissusta ja sydänäänistä! Minä en viimeksi ollu vielä liikkeitä tuntenut joten neuvolatäti yritti just sillä doplerilla niitä potkuja bongata, mutta eipä kuulunut mitään kopsetta... Mutta heti seur. päivänähän aloin ite tuntea niitä.



TITI: Niin eikös ookkin hienosti viikkoja kerääntynyt nimen perään?! Uskomatonta... Joka viikko ei voi kun ihmetellä että nyt jo näin monta! Eipä sullakaan paino nopeaa nouse, mulla on alkupainosta tullut vain 0,6 kg, mutta toisaalta oon kyllä sielä normaalipainon yläpäässä joten hyvä kai näin. Mutta jostain luin että nyt (rv 18) alkaa vauvalla kova kasvupyrähdys!



HANNELE + v

titi75: Olen ollut tosi huojentunut. Tiedätkö, kuvittelen jo tuntevani liikkeitä! Sunnuntaista lähtien olen pysähtynyt useita kertoja päivässä miettimään pistelevää ja kuplivaa oloa masussa. Mutta en vielä uskalla sanoa, että liikkeitä ne varmasti ovat. Tuntuu vaan siltä. Ehkä mä vielä kuvittelen, kun niitä niin hartaasti odotan.

Unohdetaan ne peikot nyt hetkeksi tai annetaan niiden olla jossain siellä kaukana taustalla. On mullakin edelleen mielessä, että jotain voi aina mennä pieleen. Mutta nyt se ajatus ei enää häiritse mieltä. Enemmän uskon pikkuisen selviytymiseen tähän maailmaan.

Voihan vauvan paikka olla tosiaan hieman muuttunut tai jos olet jotenkin istukan läpi yrittänyt kuunnella, niin on varmaan vaikea löytää sydänääniä. Älä huolestu, löysithän ne viimein.

Olehan rapuissa varovainen. Oli ihana lukea sun tekstistä, miten olette jo pohtineet konkreettisesti vauvan tuloa luoksenne, kyynelissä sitä kuvailua luin...



Pirpaliina: Se on kyllä kumma tunne, ettei sitä kaikista testeistä ja oireista huolimatta usko olevansa raskaana. Ja sitten se pelko, et jotain menis pieleen, vielä varmaan hidastuttaa sitä, että alkaa uskoa, että tosiaan on raskaana. Mulla kesti myös pitkään, että aloin ihan oikeesti ajatella olevani raskaana. Koeta nyt vaan jaksella, vaikka viikot pitkiltä saattavat tuntuakin.



Enni-Maija: Mä murehdin kaikenlaísta alkuraskaudesta, pelkäsin hulluna, et menee kesken. Saatoin olla parikin tuntia aamuyöstä hereilllä ja murehtia. Pelko oli tosi kova, nyt onneksi haihtunut suurimmilta osin. Kai se on aika tavallista, et keskenmenon jälkeen mietiskelee vähän enemmän synkkiäkin. Ainakin sitä on tajunnut, ettei kaikki ole aina niin itsestään selvää ja helppoa. Ensimmäisessä raskaudessa en osannut juuri murehtia mitään, enkä toisessakaan ennen kuin vuoto alkoi. No nyt ekat 12+5 viikkoa meni isoon murehtimiseen ja pelkäämiseen, et mitä jos kaikki ei oo hyvin. Sit oli ultra (12+5), jossa ihmetykseseni ja ihastuksekseni näinkin sikiön ja vielä elvänä sellaisen. Siitä alkoi mun usko vahvistua, et hyvin tämä sittenkin voi mennä. Enkä voi antaa itseni enää murehtia, kun olen nähnyt pienen elävän. (Olin nimittäin ultraan mennessäni varustaunut siihen, että sikiö ei liiku.) Nyt täytyy ajatella elävää vauvaa, kun kaikki on menossa hyvin. Murehdin sitten, jos ihan oikeesti tulee jotain murehtimisen aihetta.



Hannele-81: Ihanaa, et tunnet liikkeitä päivittäin. Mä aloin sunnuntaina miettimään, et voisko tuntemukset siellä masun seudulla olla pikkuisen liikkeitä. En oo asiasta yhtään varma, mutta koetan saada sitä selville pikku hiljaa. Liikkeitä oon kovasti odottanut.



mami-74: Varmaan pian säkin tunnet ihan oikeesti liikkeitä. On se jännää niitä odotella.



Eka-Vekara: Onnea, et neuvolas kaikki hyvin ja sydänäänet kuuluivat hienosti! Eihän se paino välttämättä paljon nouse vielä ensi kuukausina. Nyt en ole itse käynyt puntarissa, mutta esim. viikkojen 9 ja 13 välillä paino ei ollut noussut grammaakaan. Nyt masu jo on pyöristynyt tosi nätisti, et painoakin vähän varmaan tullut. Parempihan se on, ettei liikaa kerry painoa, ainakaan aluksi. Lopuksi sitä niin helposti kertyy ja sitten on hankala päästä siitä eroon.



ON: Olen tosiaan kuvitellut tuntevani jonkinlaisia liikkeitä sunnuntaista asti. Sellaista jonkinlaista elämää, niinkuin joku hyvin sanoi. Liikkeiksi ja potkuiksi en uskalla varmuudella vielä lähteä väittämään. Katsellaan. Mutta ihanaa, et siellä masussa jotain tuntuu. Sitten masu on myös pyöristynyt ihanasti. Olen jo vaihtanut mammamalliin, kun on mukavampi olla niin. Töissä kaikki vain toivottavat tervetulleeksi takaisin, kukaan ei oo masuun kiinnittänyt huomiota, vaikka varmasti osaisivat. Toisaalta työvaatteet peittävät masun tosi hyvin. Saa nähdä, milloin pitää sitten siellä kertoa.



Mutta on tämä odotus ihanaa. Nyt kun epävarmuus ja pelko on suurimmaksi osaksi poissa, olen hyvällä tuulella ja onnellinen. Seuraavaa ultraa ja neuvolaa kovasti jo odotan,mutta niihin vielä muutamia viikkoja aikaa.



Rasvailuista kyseltiin. Eka raskaudessa rasvailin Ceridalin Lipolotionilla, joka tuntui tosi kivalta. Käytin myös Nivean perusvoidetta sekä Bodyshopin Papaija-voidetta. Masua ja rintojen ihoa kovasti kutitti ja sitä oli pakko rasvata, ettei joutunut raapimaan. Rasvailuista huolimatta sekä mahaan että rintoihin tuli aika paljon raskausarpia, jotka nyt ovat kyllä jo haalistuneet. Synnytyksen jälkeen käytin L´Orealin raskausarpivoidetta. En osaa sanoa, oliko hyötyä, mutta mukavalta tuntui iholla.



Juu, pakko lopettaa. Venyy teksti ja pitäis vielä opiskellakin ennen kuin esikoinen herää. Kaikille hyvää viikkoa ja masunkasvatusta!

Lizie & pikkuinen 15+2