Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

voikohan rakkaus vielä palata?

Vierailija
18.04.2015 |

Tunteet aviomiestä kohtaan ovat viilenneet parin vuoden aikana. En tunne ikävää erossa, en ilahdu jälleen näkemisestä, juttunsa eivät oikein kiinnosta.

Mies on ollut mua kohtaan aggressiivinen, ei teoilla, mutta sanoilla ja uhaten. En saa olla vihainen mistään, ilman että hän saa raivokohtauksen.

Tänään meidän ulko-ovi oli auki, mies huusi mulle aggressiivisesti, pelkään että joku kuuli. Mies ei vaikuta tuntevan häpeää, ei saa tätä aggressiota kuriin, vaikka on siitä puhuttu.

Kaksi lasta ja kiiltokuvamainen suhde ulospäin. En tästä pysty puhumaan kuin hieman terapeutilleni. Haluan itsekin kieltää ongelman, toivon että naps tunteet palaisivat, voisin luottaa ja kokea oloni turvalliseksi.

Mies on hyvä isä ja mullekin hyvä, jos vaan en mene koskaan mitään kyseenalaistamaan tai vaatimaan hyvitystä joistain joustoista joita olen hänen eteensä tehnyt.

Eroa olen miettinyt, en vaan uskalla ja jotain toivoa kuvittelen kai olevan. Haaveilen kyllä sellaisestakin, että mies jättäisi minut. Siihen tarvittaisiin tosin toinen nainen, jonka pitäisi saada mies toimimaan. Mies kun ei kovin oma-aloitteinen ole.

Kommentit (30)

Vierailija
21/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paska mies, ikävä kyllä. Jos olet kertonut miltä sinusta tuntuu eikä hän ota sitä huomioon, hän ei sinua rakasta eikä osaa ehkä rakastaa ketään. Tuskin lapsiannekaan. Ero teille tulee lopulta joka tapauksessa, ja mitä myöhemmin niin sitä enemmän kadut ettet lähtenyt aiemmin.

Vierailija
22/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.04.2015 klo 22:54"]Kuinka monta vuotta ajattelit vielä miettiä, onko elämäsi riittävän surkeaa erotaksesi?
[/quote] On vain niitä kiistattomasti puoltavia seikkoja, esim mies on huomaavainen seksissä, saan aina orgasmin. Tosin tunnetasolla olen hyvin kaukana siinäkin tilanteessa. Mä en vain saisi olla koskaan pettynyt ja ilmaista sitä. Ollaan keskusteltu asiasta, että jos mä olen vihainen, niin voisiko hän jotenkin etäännyttää itsensä, ehdottaa keskustelua. Mutta ei, jos olen vihainen, niin mies vastaa entistä kovemmalla vihalla ja tekee selväksi, etten saa olla vihainen. Oma vihansa tuntuu olevan oikeutettua. Hoki tässä illalla, että hänen ylitsensä ei kävellä. Mun yli hän sen sijaan saa kävellä, vaikka kuinka esittää tasa-arvoista, jopa feministisesti ajattelevaa miestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.04.2015 klo 23:07"]Paska mies, ikävä kyllä. Jos olet kertonut miltä sinusta tuntuu eikä hän ota sitä huomioon, hän ei sinua rakasta eikä osaa ehkä rakastaa ketään. Tuskin lapsiannekaan. Ero teille tulee lopulta joka tapauksessa, ja mitä myöhemmin niin sitä enemmän kadut ettet lähtenyt aiemmin.
[/quote] En tunnista miestä tästä. Vasta eilisiltana sanoi, että rakastaa mua. Rakastaa varmasti myös lapsia. Tietynlaiset tunnetaidot miehellä on heikot. Esim. kasvatuksessa jää herkästi jankkaamaan samaa lapselle, kun voisi esim. yrittää kääntää huomion toisaalle. Ap

Vierailija
24/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väkivalta ei tarvitse olla vain fyysistä. Suomi on pullollaan koteja, joissa pidetään puolisoja pelossa ja alistuneina sanoilla, eleillä, ilmeillä ja uhkaavalla ilmapiirillä.

HUomaa, että mies on saanut jo niin hyvin nalkkiin, että syytät jo itseäsi asiasta, joka terveessä suhteessa eläjän mielestä on sairasta. Mielipide pitää saada sanoa, saa myös napista jos siltä tuntuu. Korkeintaan siitä voi tulla riita aikaiseksi. Mutta fyysisellä väkivallalla uhkailu tai psyykkisen väkivallan alla eläminen on sairasta, eikä millään tavoin kuulu parisuhteeseen. Sinussa ei siis tässä asiassa ole vikaa, vaan miehessä.

Suojele edes lapsiasi näkemästä tuollaista. Vie heidät pois että heidän ei tarvitse asua pelossa.

Vierailija
25/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehille on olemassa vihankäsittely ryhmiä, on lyömätöntä miestä yms. Jotain apuahan mies tarvitsisi aggression käsittelyyn ja hallintaan, tai teidän liitto ajautuu piloille kokonaan tai päätökseen. Jollain tapaa miehen on vaan hankittava itselleen apua. Lähteminen suhteesta on tietysti vaikeaa, ja jos mies kykenisi hakemaan apua - tai te parina - niin suhde varmaan voisi säilyä. Vaikea tilanne, voimia sinulle ap. Ehkä voisit itse käydä keskustelemassa asiasta jossain, ja saada selkeyttä miten voisiitse  toimia ja mitä vaihtoehtoja olisi saada ammattiapua. 

Vierailija
26/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No aika harvoin näitä sattuu, ehkä 1 krt/2 kk. Siis en elä missään jatkuvassa pelossa, en ole sillä tavalla perinteisesti alistettu. Kummallakin on asiantuntijatyöt (ehkä siksikin kulissit tavallista vahvemmat), mies on tukenut mua ajallisesti, jotta etenen urallani. Toki myös runsaasti toisinkin päin, minä häntä. Tavallaan olen aika vahva nainen, joka ei haluaisi olla aina vahva. Jos sorrun valittamaan asioista miehelle ikävään sävyyn, niin oisi ihanaa, jos hän ottaisi sen asiana ja lohduttaisi tai etsisi rakentavaa ratkaisua. Joudun tässä olemaan vähän kuin mies ja haluaisin olla heikko nainen, jota vahva mies tukee. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.04.2015 klo 23:22"]Miehille on olemassa vihankäsittely ryhmiä, on lyömätöntä miestä yms. Jotain apuahan mies tarvitsisi aggression käsittelyyn ja hallintaan, tai teidän liitto ajautuu piloille kokonaan tai päätökseen. Jollain tapaa miehen on vaan hankittava itselleen apua. Lähteminen suhteesta on tietysti vaikeaa, ja jos mies kykenisi hakemaan apua - tai te parina - niin suhde varmaan voisi säilyä. Vaikea tilanne, voimia sinulle ap. Ehkä voisit itse käydä keskustelemassa asiasta jossain, ja saada selkeyttä miten voisiitse  toimia ja mitä vaihtoehtoja olisi saada ammattiapua. 
[/quote] Mä käyn terapiassa, mutta se ei ole vielä avannut silmiäni. Ja syitä on muitakin kuin parisuhde. Olen ehdottanut miehelle mm. lyömättömään linjaan soittoa, mutta se olikin ilmeisesti rajattu vain tietyn alueen ihmisille (pääkaupunkiseutu). Jos joku tietäisi jotain anonyymia palvelua, jota voisin miehelle ehdottaa.

On siis ollut keskusteluja, joissa mies on myöntänyt ongelmansa. Tänään illalla ei myöntänyt, ei lähtenyt pyytämään anteeksi. Jo se olisi paljon, jos pystyisi pyytämään käytöstään anteeksi (ehdottomasti pitäisi pyytää myös lapsilta). Toki toivon, että mies oli tänään vain erityisen väsynyt ja olisi huomenna katuvainen. Pahoin pelkään, ettei... Ap

Vierailija
28/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä tarkoittaa perinteisesti alistettu? Hyvä asema työelämässä tai raha ei suojaa väkivallalta. Kirjoitat että haluat itsekin kieltää ongelman ja siltä se vähän kuulostaakin. Tottakai myös aggressiiviset miehet osaavat olla ihania ja helliä. Siksi se lähteminen on vaikeampaa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos kaikille tuesta, olette ihania. Toivottavasti huomenna on parempi päivä. Sohvalla nyyhkien, ap.

Vierailija
30/30 |
18.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.04.2015 klo 23:35"]Mitä tarkoittaa perinteisesti alistettu? Hyvä asema työelämässä tai raha ei suojaa väkivallalta. Kirjoitat että haluat itsekin kieltää ongelman ja siltä se vähän kuulostaakin. Tottakai myös aggressiiviset miehet osaavat olla ihania ja helliä. Siksi se lähteminen on vaikeampaa.




[/quote] Ok, no vastaan vielä tähän. Tarkoitin sillä esim. että lapsia pitkä liuta, yksin vastuussa kaikesta kotityöstä, eikä kodin ulkopuolista elämää. Oma kuvio ei ihan tuollainen, mutta toki tietyllä elämän osa-alueella alistettu. Ap.