Lue keskustelun säännöt.
Puhelinkammoiset, kertokaa kammostanne
18.04.2015 |
Minulle tulee aina puheluiden jälkeen tyhmä olo, vaikken varsinaisesti pelkää puhua. Puhun ehkä ihan rennon kuiloisesti, mutta se puhelu jää vaivaamaan melkein koko loppupäiväksi. Siis ihan turhat joidenkin vieraiden kanssa puhutut puhelut tyyliin tori.fi tuotteen noutamisesta tai vuokra-asunnon kysely. Se ihminen, jonka kanssa puhun jää jotenkin liikaa mun mieleen. Onko tää puhelinkammoa vai muuta sosiaalista outoutta? Tuleeko puhelinkammoisille se kammo ennen puhelua vai jälkeenkin?
Kommentit (4)
No ennen puhelua. En uskalla soittaa minnekään paitsi ihan lähimmilleni. Muita puheluita vatvon etukäteen jopa päiviä ja mietin tarkkaan tai kirjoitan jopa paperille, mitä sanon.Mieluummin olen hoitanut asiani sähköpostitse, jos se on ollut mahdollista, nyttemmin tämä vaiva on alkanut siirtymään myös sähköiselle puolelle, sähköpostikin lähettäminen on nykyään kamalan vatvomisen takana ja vastauksen odottaminen ja saaminen on jotenkin kamalan ahdistavaa. Ei ole mukavaa olla tällainen, viivytän mahdollisimman pitkään asioiden hoitamista näiden kammojeni takia ja ja joskus ne jäävät ihan kokonaan hoitamatta ahdistumisen takia! :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kommentista. Sulla kuulostaa olevan ihan "klassinen" puhelinkammo. Tiedän myös tuon sähköpostikammon, vastauksen odottelu on hirveetä. Alkaa vatvoa sitä viestiään ja hävetä, jos oli jotenkin liian rento tai muuten nolo.Ja mulla on myös whatsappkammo, ei ryhmäviesteihin mutta kahdenkeskisiin viesteihin :| ap
Ja kun se vastaus tulee, ei sitä uskalla lukea. Saatan roikottaa kiireistäkin sähköpostia lukemattomana päivä kausia, sillä en vain uskalla avata sitä. En edes osaa eritellä itselleni miksi.
Minulla on myös tuo, et kirjoitan puhelut paperille ennen soittamista. Tai jos olen yksin nii harjoittelen ko puhelun etukäteen peilin edessä. Puhelun jälkeen saatan toistella pitkään sanoamiani lauseita ja saada facepalmeja. Jotkut asiat jää tosiaan hoitamatta, sillä pidän seurausta pienempänä harmina kuin puhelun aiheuttamaa pelkoa.
Hakeutukaa hoitoon. Toi alkaa olla aika pakkomielteistä touhua.