Onko alisuoriutumista, jos 19-vuotiaana on grillillä töissä noin vuoden tai pari?

Työkokemus ei ole ikinä pahasta, oli kyseessä mikä tahansa (laillinen) työ.

Ei ole. Käytä kunnolla aikaa, pää pystyssä :)

Ei ole, hyvä saada kokemusta kaikenlaisesta työstä.

Minä löysäilin tuossa iässä, suorin aikuislukiota hitaasti ja tein vain vähän töitä. Sitten menin ammattikouluun, valmistuin nopeasti ja sain heti vakityön 23-vuotiaana. En mennyt korkeakouluun, vaikka oli tarkoitus. Vielä ehtii, jos joskus haluaa. Olen nyt 27-vuotias.

Ei ollenkaan. Erittäin hyvä työ tuossa iässä, ja miksei myöhemmässäkin. Opiskella ehtii aina.

Itse en nuorena koskaan päässyt grillille, tai huoltikselle tai mihinkään muuhunkaan.

Elämä rakentuuu mielenkiintoisista tarinoista, jännityksestä seikkailuista, uusista kokemuksista, ihmisuhteiista, rakkaudesta, uteliaisuuudesta. Muiistan esiim lapsuudessa vaikka kaikista kavereistani tuli insinöörejä niiin kaikki se mitä heistä ensin tuli niin olii harrastuneisuutta siiihen ja sitä kautta intohimoa ja paloa sitä kohtaan mikä syntyi siiinä harrastellessa tietsikalla.

Hyvä työ, arvostan!

Päinvastoin, on paljon parikymppisiä joilla ei ole opiskelupaikkaa, saati työkokemusta.

Elä elämäsi juuri kuten itse haluat. Ulkopuolinen paine on välillä kovaa, jopa tukehduttavaa mutta koita olla välittämättä siitä.

Mikäli mielit jonkinmoista varallisuutta niin ikä / aika on puolellasi. Korkoa korolle taikatempulla saat koottua ihan 100€ kuukausittaisella talletuksella kelpo kassan ajan kanssa eikä tarvitse stressata sen enempiä.

M46

Vierailija kirjoitti:

Elämä rakentuuu mielenkiintoisista tarinoista, jännityksestä seikkailuista, uusista kokemuksista, ihmisuhteiista, rakkaudesta, uteliaisuuudesta. Muiistan esiim lapsuudessa vaikka kaikista kavereistani tuli insinöörejä niiin kaikki se mitä heistä ensin tuli niin olii harrastuneisuutta siiihen ja sitä kautta intohimoa ja paloa sitä kohtaan mikä syntyi siiinä harrastellessa tietsikalla.

Sitä kun mietttii että energia ja aika on rajallinen ja oli firmassa töissä jne.. niin esim nuorena oli se että oli vaikka tietokone niiin oli aikaa ja energiaa suunnitella ja tutustua ja kehittää jotain uuutta sen vapauden kautta tutustua ja kokeillla ja kiinnostua ja inspiroiitua. Sitten vanhemmalla iälllä niitä käsiä aletaan sitoa tiukemmin projekteiihin.

Ei ole alisuoriutumista. Teet oikeaa työtä ja elätät itsesi. Hienoa! Ehdit vielä kouluttautua jos niin haluat.

Itse sain esikoisen 19-vuotiaana ylioppilaana. Olin kotiäitinä siihen asti kunnes lapsi oli 2,5 -vuotias. Sitten aloitin korkeakouluopinnot. Tällä hetkellä lapsi on teini ja minä olen koulutustani vastaavassa työssä.

Minusta se on aika poikkeuksellinen suoritus, jos onnistuu pysymään 19-vuotiaana pari vuotta.

Se on välivuosi.

Ei tietenkään, jos esimerkiksi opiskelee samalla.

Työtä sekin on ja jos viihtyy niin mikäpäs siinä.

No ei todellakaan. Yhteiskunta on niin täynnä muotteja ja normeja miten haluttais että ihminen toimii, ettei mitään järkeä yrittää pienentää itseään sellaiseen muiden mieliksi. Työnteko on hyvä, jos se susta tuntuu hyvältä. Korkeakoulut kyllä odottaa, hyvä säilyttää se ensikertalaisuus siihen kun tuntee olevansa siihen valmis ja saavansa siitä suurimman hyödyn irti

Nykyään on suoranainen ihme jos 19-vuotias on ylipäätänsä missään työssä.

Parasta olisi toki valmistua niin nuorena kuin mahdollista ja päästä heti "oman alan" hommiin mutta yksi vuosi hanttihommiakin on parempi kuin tämä nykyään normiksi muodostunut välivuosi jolloin vain loisitaan vanhempien nurkissa Netflixiä tuijottamassa ja juostaan kavereiden kanssa bilettämässä

Jos olet aktiivisesti töissä siellä grillillä, niin sehän on ihan hyvä. Moni tuossa vaiheessa tosissaan harkitsee mikä olis mielekäs koulutus ja työ.

On aivan eri asia , jos lusmuilet, olet ns. saikulla , kun ei aina huvita työ tms. Silloin ei asiasi ole oikealla mallilla.

Ei ole. Se on alisuoriutumista, jos ei opiskele eikä myöskään tee töitä.