Miksi en päästä ihmistä tutustumaan itseeni?

Minulla peruskoulussa ne niin sanotut kaverit olivat niitä pahimpia juorujen levittäjiä. Opin ettei mitään kannata kertoa kellekkään. En aikuisenakaan osaa tukeutua kehenkään.

Ei tutustumisen tarvitse aina olla hirveän syvällistä. Vähempikin riittää ja aikaa voi olla silti mukava viettää yhdessä.

Itseluottamukseni on niin olematonta että yritän vain miellyttää muita ihmisiä. En uskalla olla rehellinen oma itseni. Siinä menen metsään ja se tietyn roolin vetäminen eri ihmisten edessä on raskasta.

-ohis

Ei kannatakaan, keskimäärin aika mulkkujahan ihmiset tuppaavat olemaan.

Luen just kirjaa Tunnelukot parisuhteessa. Siinä on käsitelty monta eri syytä sille, miksi pitää ihmiset etäällä.

SAnotaan, että voi tuntea valtavasti ihmisiä, mutta luotettavat ja tärkeät ystävät voi laskea enintään  yhden käden sormilla. Siinä on aika selkeästi kiteytetty se, että on myös järkevää ja luonnollista olla päästämättä ketä tahansa lähelleen. Torjuminen kuuluu asiaan ja jos vastaan ei tule muuta kuin torjuttavia ihmisiä ei se tarkoita, etteikö joskus olisi torjumatta.

Miksi tämä on sinulle ongelma? Minä en halua tutustua yhtään enempään ihmisiin. Omaa perhettä nyt on pakko sietää.

Hei ap. 

Kirjoitit lyhyesti, joten vastaankin aika yleisellä tasolla. 

Mutta koin kirjeesi rivien välissä kaipuun, että voisit tutustua ihmisiin, antaa heidän tutustua sinuun ja luoda vuorovaikutteinen luottamussuhde. Mikäli näin on, on tietenkin surullista, jos pelkosi estävät sinua kohtaamasta näitä mahdollisuuksia. Hyvin usein pelkojen takana ovat aikaisemmat elämänkokemukset, torjutuksi ja hylätyksi tai arvostelluksi tuleminen. Kuten itsekin kirjoitit, suojellakseen itseään sitten torjuu kaikki muut ennen kuin ehtii tulla riskiä joutua kokemaan sama uudelleen. Kuitenkaan näin jatkaen ei pääse läheisyyttä ja luottamusta syntymään ja ihminen jää sisäisesti yksin ja pelkojensa vangiksi. Vain ottamalla riskin ja avaamalla haavoittuvuuttaan voi saada myös korjaavan kokemuksen ja ymmärtää, mitä läheinen ihmissuhde voi antaa. Usein näitä kipeitä asioita kannattaa puida luotettavan, neutraalin tahon, kuten terapeutin kanssa.  Vaikka olisit kokenut elämässäsi mitä tahansa ikävää, aina on mahdollista muuttaa tulevaisuuden suuntaa, opetella antautumaan ja luottamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä on sinulle ongelma? Minä en halua tutustua yhtään enempään ihmisiin. Omaa perhettä nyt on pakko sietää.

Voisin tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Yksin olen yksin. Hyvistä ihmissuhteista saa energiaa ja ideoita. Minulla on hyvä sydän, jonka ajatuksia valitettavan harvoin näytän kenellekkään.

Huonot ihmissuhteet saavat minut kyyniseksi ja elottomaksi.

KirkkoSisko kirjoitti:

Hei ap. 

Kirjoitit lyhyesti, joten vastaankin aika yleisellä tasolla. 

Mutta koin kirjeesi rivien välissä kaipuun, että voisit tutustua ihmisiin, antaa heidän tutustua sinuun ja luoda vuorovaikutteinen luottamussuhde. Mikäli näin on, on tietenkin surullista, jos pelkosi estävät sinua kohtaamasta näitä mahdollisuuksia. Hyvin usein pelkojen takana ovat aikaisemmat elämänkokemukset, torjutuksi ja hylätyksi tai arvostelluksi tuleminen. Kuten itsekin kirjoitit, suojellakseen itseään sitten torjuu kaikki muut ennen kuin ehtii tulla riskiä joutua kokemaan sama uudelleen. Kuitenkaan näin jatkaen ei pääse läheisyyttä ja luottamusta syntymään ja ihminen jää sisäisesti yksin ja pelkojensa vangiksi. Vain ottamalla riskin ja avaamalla haavoittuvuuttaan voi saada myös korjaavan kokemuksen ja ymmärtää, mitä läheinen ihmissuhde voi antaa. Usein näitä kipeitä asioita kannattaa puida luotettavan, neutraalin tahon, kuten terapeutin kanssa.  Vaikka olisit kokenut elämässäsi mitä tahansa ikävää, aina on mahdollista muuttaa tulevaisuuden suuntaa, opetella antautumaan ja luottamaan. 

Siinä on se, että usein huomaan terapeuteissa negatiivisia piirteitä. Jonkinlaista kateutta minua kohtaan. Mistä edes löytäisin hyvän terapeutin. Usein joudun esittämään surkeampaa, kuin olenkaan.

Jokin hengellinen yhteisö voisi olla avain. Ei liian tiivis.

Ihan oikeasti,olin aika sosiaalinen.Nyt en halua,työpaikka meni liian avoin ,siellä joku korppikotka anteeksi nimi.Käänsi kaiken minua vastaan pomoille kertoi jotain ei tottakaan.Noin monessa,kannattaa olla hiljaa.Kateellinen kansa.Monessa oletellaan diagnosoidaan ihan väärin.Tiedän muutaman ihmisen työpaikka pitää vaihtaa,älä kerro itsestäsi juuri mitään niin pärjäät.Töihin on tultu eikä pätemään.Ihmiset on niin pirullisia muutenkin,aina oli nokkapokkaa jonku kanssa se loppuu kun kulkee yksin.