Kun lapselle ei saisi tuottaa yhtään pettymystä, ei mielipahaa eikä saisi pakottaa mihinkään
Eli kun uhmaikäinen panee aamulla pukemistilanteessa vastaan, vanhemman pitäisi vain antaa olla ja jäädä pois töistä.
Ei saa kieltää mitään, ei edes lyömästä pikkusiskoa päähän, kun ei X tahallaan tai oikeastaan edes tehnyt sitä.
Selittäkää mulle, mikä on mummon ajatusten ydin näiden aatelmien takana.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
No, näin moni lapsi käyttäytyykin, valitettavasti. Mutta on myös paljon lapsia, jotka ovat kasvatettu hienosti. Se riippuu vanhempien voimavaroista, kyvyistä ja erityisesti kiinnostuksesta ottaa kasvattajan rooli lapsestaan. Ei päiväkoti/koulu ihmeisiin pysty, jos kotona eletään kuin viidakossa.
Tarvitaan johdonmukaisuutta, rajoja ja rakkautta. Empatiaa unohtamatta!
No kun minä olen vanhempi joka vaadin pukemaan ja kiellän lyömästä.
Mummon mielestä niin ei saisi tehdä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, näin moni lapsi käyttäytyykin, valitettavasti. Mutta on myös paljon lapsia, jotka ovat kasvatettu hienosti. Se riippuu vanhempien voimavaroista, kyvyistä ja erityisesti kiinnostuksesta ottaa kasvattajan rooli lapsestaan. Ei päiväkoti/koulu ihmeisiin pysty, jos kotona eletään kuin viidakossa.
Tarvitaan johdonmukaisuutta, rajoja ja rakkautta. Empatiaa unohtamatta!
No kun minä olen vanhempi joka vaadin pukemaan ja kiellän lyömästä.
Mummon mielestä niin ei saisi tehdä.
ap
Mummo. Anoppi?
Hän on kasvattanut koiransakin niin, että sitä ei ole koskaan kielletty. Nyt sieltä ei pääse edes ulos talosta ilman, että houkuttelee koiran ensin yläkertaan, saa oven kiinni sen perässä ja livahtaa ulos.
ap
Käyttäjä4749 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, näin moni lapsi käyttäytyykin, valitettavasti. Mutta on myös paljon lapsia, jotka ovat kasvatettu hienosti. Se riippuu vanhempien voimavaroista, kyvyistä ja erityisesti kiinnostuksesta ottaa kasvattajan rooli lapsestaan. Ei päiväkoti/koulu ihmeisiin pysty, jos kotona eletään kuin viidakossa.
Tarvitaan johdonmukaisuutta, rajoja ja rakkautta. Empatiaa unohtamatta!
No kun minä olen vanhempi joka vaadin pukemaan ja kiellän lyömästä.
Mummon mielestä niin ei saisi tehdä.
ap
Mummo. Anoppi?
Minun äitini.
ap
Ai, en mä vaan vaatinut. Lapsi kun pakkasilla kieltäytyi pukemasta hanskoja, sanoin että älä pue, oma valinta mutta muista että tulee kylmä. Kantapäänkautta sekin meni, eli tuli niin kylmä että ei enää koskaan jättänyt hanskoja pois . Elämä opettaa.
Mummolle itselleen tulee mieli, jos Pirkkakerttua pitäisi kieltää jostakin.
Vierailija kirjoitti:
Ai, en mä vaan vaatinut. Lapsi kun pakkasilla kieltäytyi pukemasta hanskoja, sanoin että älä pue, oma valinta mutta muista että tulee kylmä. Kantapäänkautta sekin meni, eli tuli niin kylmä että ei enää koskaan jättänyt hanskoja pois . Elämä opettaa.
No siis näinkään ei tietenkään saa tehdä vaan jos ei laita hanskoja, ei saa lähteä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, en mä vaan vaatinut. Lapsi kun pakkasilla kieltäytyi pukemasta hanskoja, sanoin että älä pue, oma valinta mutta muista että tulee kylmä. Kantapäänkautta sekin meni, eli tuli niin kylmä että ei enää koskaan jättänyt hanskoja pois . Elämä opettaa.
No siis näinkään ei tietenkään saa tehdä vaan jos ei laita hanskoja, ei saa lähteä.
ap
Sun äitisi tai sun lapsesi ei tosiaankaan päätä sitä käytkö sinä töissä vai et.
Lakkaa puhumasta äidillesi. Ihan vaan jotain rupattelua säästä.
Tunnen tapauksen. Introvertti nuori mies. Ongelmia kavereiden kanssa. Ongelmia koska äiti hääsää apsen ympärillä eikä vaadi mitään. Sääli asta.
Ei saakaan. Miksi vanhemman tai aikuisen pitäisijatkuvasti väkisin "tuottaa" jotain ikävää toisen elämään? Maailmassa niitä pettymyksiä tulee ihan itsestään ja sitten lapsi käsittelee niitä vanhemman kanssa, jotkut itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, en mä vaan vaatinut. Lapsi kun pakkasilla kieltäytyi pukemasta hanskoja, sanoin että älä pue, oma valinta mutta muista että tulee kylmä. Kantapäänkautta sekin meni, eli tuli niin kylmä että ei enää koskaan jättänyt hanskoja pois . Elämä opettaa.
No siis näinkään ei tietenkään saa tehdä vaan jos ei laita hanskoja, ei saa lähteä.
ap
Sun äitisi tai sun lapsesi ei tosiaankaan päätä sitä käytkö sinä töissä vai et.
Lakkaa puhumasta äidillesi. Ihan vaan jotain rupattelua säästä.
Ei tietenkään. Ihmettelen vain että mikä ihmeen idea tuossa on, mikä siellä takana on, miten ihmeessä joku voi ajatella asian noin.
ap
Joo, ei lapset ole koskaan sanellut sitä koska mennään ja minne.
Vierailija kirjoitti:
Ei saakaan. Miksi vanhemman tai aikuisen pitäisijatkuvasti väkisin "tuottaa" jotain ikävää toisen elämään? Maailmassa niitä pettymyksiä tulee ihan itsestään ja sitten lapsi käsittelee niitä vanhemman kanssa, jotkut itsekseen.
Ei niitä tuottamalla tuoteta, mutta ei myöskään väistetä tai paeta, kuten mummon mielestä pitäisi.
Lapsen pitää oppia tottelemaan vanhempia ja käyttämään järkeä, niin näiltäkin ongelmilta vältyttäisiin. Kyllä nokkimisjärjestyksen pitää olla selvä ja silloin ei lapset hypi nenille ja kysymys on järjestyksestä mikä pitää olla selvillä.
Kuria, ryhtiä, sääntöjä, myös joustoa, lempeyttä ja kyllä se siitä.
Lapsen kieltäminen ei auta mitään, jos ei kerrota, mitä oikeastaan pitäisi tehdä. Hurjan monelle lapselle hoetaan älä,ei,älä, ei - mutta kukaan ei kerro, miten pitäisi toimia. Ei ihme, että lapsista ei enää tule kuin mielenterveyspotilaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saakaan. Miksi vanhemman tai aikuisen pitäisijatkuvasti väkisin "tuottaa" jotain ikävää toisen elämään? Maailmassa niitä pettymyksiä tulee ihan itsestään ja sitten lapsi käsittelee niitä vanhemman kanssa, jotkut itsekseen.
Ei niitä tuottamalla tuoteta, mutta ei myöskään väistetä tai paeta, kuten mummon mielestä pitäisi.
Joskus on ihan järkevää välttääkin, joskus ei. Riippuu ihan mitä se on. Lapsi ymmärtää myös kun juttelee aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kieltäminen ei auta mitään, jos ei kerrota, mitä oikeastaan pitäisi tehdä. Hurjan monelle lapselle hoetaan älä,ei,älä, ei - mutta kukaan ei kerro, miten pitäisi toimia. Ei ihme, että lapsista ei enää tule kuin mielenterveyspotilaita.
Voi yhden kerran, tottakai lapselle sanotaan, että älä lyö siskoa päähän, se sattuu kun lyöt jne.
Kaikessa on syy-seuraus-suhde, eikä mitään tyhjää kiellon hokemista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saakaan. Miksi vanhemman tai aikuisen pitäisijatkuvasti väkisin "tuottaa" jotain ikävää toisen elämään? Maailmassa niitä pettymyksiä tulee ihan itsestään ja sitten lapsi käsittelee niitä vanhemman kanssa, jotkut itsekseen.
Ei niitä tuottamalla tuoteta, mutta ei myöskään väistetä tai paeta, kuten mummon mielestä pitäisi.
Joskus on ihan järkevää välttääkin, joskus ei. Riippuu ihan mitä se on. Lapsi ymmärtää myös kun juttelee aiheesta.
Eli milloin esimerkiksi? Ei isomman lapsen voi antaa kiusata pienempää, eikä lapsi voi päättää sitä, meneekö vanhempi töihin vai ei. Kyse ei siis ole mistään pikkuvauvasta vaan senikäisestä, jolle se päivähoitokin on jo hyvästä ja hän viihtyy siellä, päiväkään ei ole pitkä.
ap
Sanot äidillesi että hän ei saa kieltää sinua kasvattamasta lapsiasi niin kuin itse katsot parhaaksi. Muuten sinulle tulee paha mieli.
Eläköön niin kuin opettaa.
No, näin moni lapsi käyttäytyykin, valitettavasti. Mutta on myös paljon lapsia, jotka ovat kasvatettu hienosti. Se riippuu vanhempien voimavaroista, kyvyistä ja erityisesti kiinnostuksesta ottaa kasvattajan rooli lapsestaan. Ei päiväkoti/koulu ihmeisiin pysty, jos kotona eletään kuin viidakossa.
Tarvitaan johdonmukaisuutta, rajoja ja rakkautta. Empatiaa unohtamatta!