Liian rasittava työ + itseviha

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännää, että tämä aloituksesi tuli nyt, koska itselläni on tasan samat fiilikset juuri nyt. Niitä on minulla aina tasaisin välein, mutta juuri ennen joulua iski kunnon alemmuus. Olen analysoinut asian niin, että

- Osittain tilanne johtuu muista. Aina kiire, tehdään jatkuvasti vaikeita asioita, joiden ratkaisemisen jälkeen seuraa uusia vaikeita asioita. Ja tosiaan jos joku ei toimi tai on jotain puutteita, niin ne varsinkin ne otetaan esille, eikä varsinaista tunnustusta tule hyvin tehdystä työstä.

- Toiseksi se johtuu siitä, etten itse osaa arvostaa aikaansaannoksiani tarpeeksi, ja siten en osaa myöskään esittää niitä muille tarpeeksi, että niitä huomioitaisiin haluamallani tavalla.

- Kolmanneksi olen luonteeltani puurtaja, joka ottaa homman kuin homman ja puurtaa vaikka uupumukseen asti. Lisäksi alakuloisuuteen ja ahdistukseen taipuvainen luonne, joka pysyttelee mieluiten taustalla.

Kuulostaa todella tutulta. Toivottavasti asiasi järjestyvät parhain päin.

Kiitos. Samoin omalle kohdallesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla toisin päinkin. Ei arvosta itseään niin suostuu mihin tahansa.

Kotikasvatukseni on ollut vaativa. Koen painetta yrittää hoitaa kaikki kunnialla, vaikka se vaikuttaa tavoitteena epärealististiselta.

Siinäkin pitää löytää tasapaino. Omien ja muiden tarpeiden välillä. Jos tänään olisi elämäsi viimeinen päivä niin olisitko tyytyväinen siihen?

Olen alkanut etten koskaan tule onnistumaan tuossa. Jonkinlainen taipumus masennukseen on tuntunut kulkevan mukana lapsuudessa asti. Eikä aikuisuus yleensä ole kovin huoletonta aikaa.

Sekin on uskomus, jonka voi halutessaan muuttaa. Se vaatii vain vähän tahdonvoimaa.

Vain vähän tahdonvoimaa? Koko elämä on tähän mennessä vaatinut aivan helvetisti tahdonvoimaa. Sitä ei ole yhtään enempää käytettävissä.

No, vaikea sanoa kun ei toisen elämästä tiedä. Enkä yritä viisastella. Paljon on opittavaa vielä itselläkin, mutta sanoisin kuitenkin, että vastavirtaan uiminen on väärään suuntaan menemistä.