Milloin kerroit ensimmäistä kertaa rakastavasi?

Aika pian sen jälkeen kun alettiin olla yhdessä. Tuntuu aidosti siltä, molemmista.

nosto

Joku 4kk alkuhuuman jälkeen. Yhdessä oltu n. 20 vuotta. Enemmän saataisiin kyllä sanoa rakkauden osoituksia.

Mies oli sanonut ensin, mä vasta sitten. Oltiin seurusteltu pari kk.

Tuo ainut kerta kun oon sitä tarkottanut. Pari muutakin kertaa oon sanonut mutta oikeesti olin ollut vaan super ihastunut sillon.

Taisi olla noin kolme viikkoa seurustelun alkamisesta. Katsoimme Netflixiä sohvalla ja mies sanoi nämä sanat yhtäkkiä. Makoilin pää hänen sylissään. Tuntui kuin sähköisku olisi mennyt läpi siitä missä hän piti kättään (olkapäällä) varpaisiin saakka. Olin hiljaa noin 4 sekuntia ja vastasin samalla tavalla. Sanotaan edelleen noin kerran viikossa.

En muista tarkalleen, mutta aivan varmasti olimme olleet yhdessä enemmän kuin vuoden, ehkä enemmän kuin kaksi. Puoliso ei ole sanonut edelleenkään. Hän sanoi heti alussa, ettei pidä "harlekiiniromantiikasta" eikä puhu rakastamisesta, hänelle rakastaminen on tekoja. Ja teoillaan hän kyllä päivittäin myös rakkautensa osoittaa.

Itse olen sanonut rakastavani pari kertaa, kun on ollut sellainen hetki, että se on tuntunut luontevalta.

Jos puoliso olisi puhunut rakkaudesta muutaman kuukauden sisällä, en usko, että olisin voinut häneen luottaa. Meille molemmille se on sen verran iso sana.

Yhdessä kahdeksatta vuotta.

Ensitapaamisella. Se kyllä venyi pariin viikkoon...

En taida sanoa enää, sanoista huolimatta epäilen ettei tässä olla ihan samoilla ajatuksilla.

Omasta aloitteestaan ei toinen sano enää mitään kaunista.

Me ei olla vielä sanottu. Ollaan oltu yhdessä 5 kk. Tekisi mieli sanoa, mutta pelkään että on liian aikaista ja olisi liian ahdistavaa. Odotan että mies sanoisi ensin, mutta eihän sitä tiedä sanooko koskaan. 

nosto

Vuonna 1984. Yhä sama mies.

Mies sanoi sen jossain 2 kk tapailun aloittamisesta tai kaiken aikammehan me olimme yhdessä toisemme löydettyämme. En ollut vielä rakastunut, mutta vastasin suunnilleen, että mäkin tykkään susta. En muista milloin sanoin, että minäkin sinua. Mies hokee tuota rakastan sua -juttua nykyään joka päivä ja on hokenut jo monta vuotta. Yhdessä vuosikymmen ja kolme lasta. Kyllä minäkin sanon lapsille rakastavani heitä usein ja sillälailla, mutta tuo miehen hokeminen tietyllä tapaa ärsyttää. Vaikka minäkin tietysti rakastan miestä, mutta hokeminen alkaa kuulostaa jollainlailla jo latteudelta, joka ei oikein piristä. Oon kyllä varmaan hirveistä hirvein äm mä kun kehtaan valittaa. Tykkään esim. pussailusta enemmän kuin noista rakkauspuheista, siis puhumisesta rakkaudesta.