Jos joku kertoo luottamuksellisesti sinulle asian, niin ajatteletko että voit kuitenkin kertoa puolisolle tai parhaalle ystävälle?
Miksi ajattelet että he ovat poikkeuksia, jos henkilö on pyytänyt sinua olemaan kertomatta *kenellekään*? Opettele kunnioittamaan sitä, juorukello.
Kommentit (24)
No en tietenkään kerro. Mikä kysymys tuo nyt oli????
Niinpä. Tuo on niin yleistä (ja olen itsekin siihen syyllistynyt), että pidän oletuksena että noin tapahtuu. Kyllähän nyt sille läheisimmälle ja luotettavalle voi kertoa...
"Puolisoiden kesken ei ole salaisuuksia", pitävät jotkut periaatteenaan.
En tietenkään kerro asiaa kenellekään, jos olen luvannut olla kertomatta.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä joo. Mitä hauskaa on tietää salaisuus jos siitä pitää olla hiljaa?
Se on hauskaa juuri siksi, että muut eivät tiedä siitä.
Mä kerron just tälleen asiat joiden haluan leviävän. Voipa olla että joskus saattaa lipsahtaa epätosi juttu sekaan. Sitten vaan seuraan mitä kautta kuulen "jutun" seuraavan kerran.. 😁
Ninhän se homma toimii. En kerro enää ystäville mitään. Tajusin, että kaikki kertomani kerrotaan puolisolle, kun ei ole muutakaan mitä kertoa, joten siinä menee toisen ihmisen asiat ihan vain illan viihdepläjäyksenä. Ällöttää olla jonkun pariskunnan päivän "uutinen", etenkin jos asia itselleni hyvin vakava ja yksityinen. JOillakin naisilla ei ole mitään todellista empatiakykyä, ja sen näkee just tossa. Joo, on toi mun ystävä, mut kun tää on hei mun mies ja tää nyt vaan on ihan liian mehukas juttu, jotta tän vois jättää kertomatta!1
Riippuu asiasta. Tärkeistä ja isoista asioista en ole kertonut kenellekään. Jos lupaan pitää suuni kiinni, niin myös pidän. En ole edes sellaisen ihmisen asioita levitellyt, jonka kanssa on mennyt välit poikki.
En kerro jos lupaan. Edes puolisolle tai lapselle. Miehen veli kertoi anopille vaikka lupasi olla hiljaa. Kiva kuulla anopilta kerrottu asia.
Puolisolle kyllä, tottakai. Ei kukaan nyt varmasti edes oleta että se koskisi puolisoa.
Nainen kertoo aina puolisolle, miehistä en tiedä. Itse harkinnan mukaan kerron tai jätän kertomatta. Esim kannabionoidiviljelmät pidän omana tietonani, mutta uuden auton ostamisen kerron, jos siltä tuntuu tai sivuaa jotain muuta aihetta.
T: selektiivinen juorukello
Aikuisena hiljaa oleminen onnistuu. Mutta nuorempana asia jonka toinen kertoo, voi "ahdistaa" niin paljon, että joku kokee välttämättömäksi keskustella siitä jonkun kanssa. Varsinkin jos asia on tuntematon, eikä tuttu. On selvää, että jos joku on juorukerhoissa, sinne ei kannata kertoa - voi levitä laajalle.
Jos kertoo salaisuuden toiselle, se lakkaa olemasta sen jälkeen salaisuus...
Me ihmiset olemme armoitettuja juoruilijoita!
Vierailija kirjoitti:
Nainen kertoo aina puolisolle, miehistä en tiedä. Itse harkinnan mukaan kerron tai jätän kertomatta. Esim kannabionoidiviljelmät pidän omana tietonani, mutta uuden auton ostamisen kerron, jos siltä tuntuu tai sivuaa jotain muuta aihetta.
T: selektiivinen juorukello
Auton osto, tuo äärimmäisen sensitiivinen ja salainen asia...
Viimeisen parin kuukauden aikana ihmiset ovat kertoneet minulle useita asioita ja maininneet, että luottamuksellista. En ole kertonut, enkä aio kertoa niistä kenellekään. Eivät ole yksikään asia esim. lakia rikkovia asioita. Helppo pitää luottamus, sillä juoruilen aika vähän, vaikka puhun paljon asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Nainen kertoo aina puolisolle, miehistä en tiedä. Itse harkinnan mukaan kerron tai jätän kertomatta. Esim kannabionoidiviljelmät pidän omana tietonani, mutta uuden auton ostamisen kerron, jos siltä tuntuu tai sivuaa jotain muuta aihetta.
T: selektiivinen juorukello
Häh? Papereiden mukaan olen ollut yli 50 vuotta nainen, mutta en ymmärrä miksi ihmeessä puhuisin puolisolleni luottamuksellisista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen kertoo aina puolisolle, miehistä en tiedä. Itse harkinnan mukaan kerron tai jätän kertomatta. Esim kannabionoidiviljelmät pidän omana tietonani, mutta uuden auton ostamisen kerron, jos siltä tuntuu tai sivuaa jotain muuta aihetta.
T: selektiivinen juorukello
Auton osto, tuo äärimmäisen sensitiivinen ja salainen asia...
Itse asiassa... mieheni ei kerro minulle auton ostoistaan tai muista niihin liittyvistä hankinnoista. Jotain salaista näissä siis pakko on olla.
Miehellä on autoja useampia, joten en huomaa niiden lisääntymistä.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena hiljaa oleminen onnistuu. Mutta nuorempana asia jonka toinen kertoo, voi "ahdistaa" niin paljon, että joku kokee välttämättömäksi keskustella siitä jonkun kanssa. Varsinkin jos asia on tuntematon, eikä tuttu. On selvää, että jos joku on juorukerhoissa, sinne ei kannata kertoa - voi levitä laajalle.
Jos ahdistaa niin paljon että on pakko kertoa asia eteenpäin, on syytä kertoa sellaiselle joka on vaitiolovelvollinen. Kuten papille tai terapeutille.
En ikinä kerro ihmisten salaisuuksia eteenpäin jos olen luvannut pitää ne salassa, minuun voi luottaa 100%:sti.
Tuollainen on muuten hyvä luottamustesti jos haluat selvittää onko joku henkilö luottamuksesi arvoinen. Keksit vain jonkun typerän "salaisuuden" itsestäsi tms. ja kertoessasi sen vannotat ettei sitä saa kertoa eteenpäin. Sitten jos kuulet asiasta myöhemmin niin tiedät ketkä näitä kaksinaamaisia valehtelijoita ovat.
Vihaan sellaisia rottia ja selän takana paskanpuhujia ja juoruajia jotka levittelevät muiden asioita ympäriinsä vaikka on luvattu pitää asia omana tietonaan. Voisin tappaa juuri sellaisen ihmisen jos olisin murhailija.
Yleensä joo. Mitä hauskaa on tietää salaisuus jos siitä pitää olla hiljaa?