Lue keskustelun säännöt.
Muita keski-ikäisiä yksiössä asuvia?
28.12.2021 |
Onko linjoilla muita keski-iässä tai sen kynnyksellä olevia, jotka syystä tai toisesta asuu yksiössä?
Miksi asut, kohtaatko ihmettelyä, muita ajatuksia aiheesta?
Itse olen 50+ ja monien vaiheiden jälkeen asun jälleen 30 m2 yksiössä rivitaloasunnossa. On ollut isot talot ja lääniä, hulppeita kt-asuntoja ja kaikkea siltä väliltä. Eron jälkeen halusin vain oman pikku pesän jossa asua rauhassa ja myös taloudellisesti turvassa, joten valintani oli yksiö. Näin on mennyt jo vuosia.
Kovasti kyllä välillä kohtaan ihmettelyä ja varmaan sääliäkin, mutta kun haluan ottaa varman päälle niin en ala enää ottamaan lainaa tms. Näin on hyvä.
Kommentit (61)
21 neliöinen paskaluukku kun ei sossut löydä parempaa kämppää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tasa-arvoiseksi katsotussa Suomessa 2021 niin, että naisella on säädyllinen elämä vain, jos on parempipalkkainen mies mahdollistamassa sen?
Vierailija kirjoitti:
Onko tasa-arvoiseksi katsotussa Suomessa 2021 niin, että naisella on säädyllinen elämä vain, jos on parempipalkkainen mies mahdollistamassa sen?
Häh...?
Vierailija kirjoitti:
Onko tasa-arvoiseksi katsotussa Suomessa 2021 niin, että naisella on säädyllinen elämä vain, jos on parempipalkkainen mies mahdollistamassa sen?
Harva mieskään asuu yksin muualla kuin yksiössä tai pienessä kaksiossa.
Minä myös kantakaupungissa 30 neliön yksiössä. Kauppa, kirjasto, apteekki, uimahalli, kaikki muutaman minuutin kävelyn päässä. Ratikat kulkee ovelta. Kahvilat ja ravintolat kadun toisella puolella. Minäkin olen iloinen ettei siivoamiseen mene kauaa! Olen kaupunki-ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä myös kantakaupungissa 30 neliön yksiössä. Kauppa, kirjasto, apteekki, uimahalli, kaikki muutaman minuutin kävelyn päässä. Ratikat kulkee ovelta. Kahvilat ja ravintolat kadun toisella puolella. Minäkin olen iloinen ettei siivoamiseen mene kauaa! Olen kaupunki-ihminen.
Tämä juuri! -ap
Jokainen tyylillään, minä tukehtuisin jos olisi minulla vain olkkari ja ruokailutila, jotka siis noin yksiön verran. Kotini on 80 neliön kolmio. Edullista asumista, ei velkaa. Ja kun lapset perheineen käy olisimme kuin sillit suolassa, hyi!
Minua inhottaa kahvilat, nyt Koronan aikaan vielä enemmän. En kyllä lähtisi aamujani pilaamaan kahvilan meluun, kun voi tehdä brunssin ja syödä mukavasti kotona. Oleskelen pyjamassa paljon, vaatteet puen lenkille ja kauppaan ja asioille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin asun. Täällä on lämmintä ja telkkari, eikä tarvii olla aina töissä.
Minäkin. Riittää minulle. Helppo siivota ja on oma ja velaton joten ei ole taloudesta stressiä. Minun ei oikeastaan edes tarvitsisi työskennellä pitkään aikaan jos en halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tykkään asua siten että vaikka tulisi työttömyys tms. niin se ei olisi taloudellinen katastrofi eikä tarvitsisi luopua kodistani. Asun siis yksiössä ja laitan rahani säästöön ja reissuihin ym. kivaan. Toimii minulle. N48
Tosi ymmärrettävää, että vanhemmiten haluaa yksiöön. Tämä itselläkin todennäköisesti edessä viimeiseksi asunnoksi.
Ei juurikaan siivottavaa, kerrostalossa ei lisäksi myöskään pihatöitä tms. Plussia on paljon. Etenkin jos vielä vuokralla kerrostalossa niin mikä voisi olla huolettomampaa siinä vaiheessa elämää kun voimat alkavat pikkuhiljaa hiipumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pohdin juuri taannoin, että jos eroaisin, muuttaisin turvalliselta tuntuvaan yksiöön/pieneen kaksioon. Tällä hetkellä asun 190 neliöissä. Näin vanhemmiten tuntuu, että suurista asuintiloista on vain huolta ja työtä. Myöskin asumiskustannukset OK-seudulla pitävät huolen siitä, että jos eläisin yksin, varsin riittäisivät vain pieneen asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
eronneet ja karanneet joutuu asumaan
Ja perheelliset omakotiasujat leikkivät kotia (kunnes tulee ero). Tulevat järkiinsä ja muuttavat yksiöön.
Vierailija kirjoitti:
Minä myös kantakaupungissa 30 neliön yksiössä. Kauppa, kirjasto, apteekki, uimahalli, kaikki muutaman minuutin kävelyn päässä. Ratikat kulkee ovelta. Kahvilat ja ravintolat kadun toisella puolella. Minäkin olen iloinen ettei siivoamiseen mene kauaa! Olen kaupunki-ihminen.
💖
Vierailija kirjoitti:
Asun yksiössä keski-ikää lähentelevänä miehenä. Noin 40 neliömetriä, olen aikuisopiskelija. Valmistumisen jälkeenkin asun varmaan yhtä pienessä asunnossa pk-seudulla. Tilaa on juuri sopivasti yhdelle, mutta haluaisin sängyn piiloon jonnekin.
Sinulla on iso yksiö, minulla 42 neliön kaksio. Yksiö ok, mutta en haluaisi asua keittiössä (uudet yksiöt pelkkää keittiökaapistoa) tai makuuhuoneessa. Sängyn voi ehkä noin isossa yksiössä piilottaa jonkun hyllyn/kaapiston taakse?
Jos asuisin yksin, riittäisi yksiö vallan mainiosti. Laittaisin varmaan parvisängyn, että jäisi lattiatilaa sen verran että mahtuu joogaamaan ja nostelemaan painoja silloin kun ei huvita salille lähteä. Parveke olisi kyllä hyvä olla, kesällä etenkin sellaista kaipaa. Pienikin riittäisi, kunhan jokin pieni pöytä ja tuoli mahtuisi. Tällä hetkellä suorastaan haaveilen tuollaisesta, koska parisuhteeni ei voi hyvin ja kaipaisin ihanaa itsenäisyyttä.
T. N40
45 v. ja 35 m². Hieman vanhempi ystäväni, jonka lapset aikuistuneet myös, asuu vielä pienemmässä. Hän sanoo tuntevansa olonsa turvalliseksi kammiossaan. Itsekin tykkään pikkukopistani. Kyllä olen saanut ihmettelyä mm. naapuriltani, että eikö näin pienessä asunnossa sekoa. Onneksi mielenterveyteni ei ole niin heikoissa kantimissa, että asunnon koon vuoksi sekoaisin.
Entäs paapat?