Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

"Kykyjen haaskaaminen" "liian matalassa" koulutuksessa

Vierailija
13.04.2015 |

Taas sain todeta että siskontyttörestäni on tullut todella surullinen ja se mitä juteltiin kahden kesken sanoi vain toivovansa pääsevänsä pois lukiosta kun ei jaksa siellä olla. Inhottaa tämä "kykyjä olis parempaankin" tyypit. 

Toki lukio on hieno oppilaitos ja toinen tuttu tyttö sanoo rakastavansa opiskelua siellä mutta kaikille ei vain sovi. Yleensä nuori itse tietää mikä sopii.

Kommentit (36)

Vierailija
1/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 20:13"]

Huonoiten työllistävä ala yliopistossa työllistää paremmin, kuin parhaiten työllistävä ala ammattikoulussa. Tällaisen väitteen luin pari viikkoa sitten lehdestä. Korkeakoulutus kannattaa edelleen.

[/quote]

Ihan tosiko estetiikkaa pääaineena lukenut työllistyy paremmin kun lähihoitaja?

Vierailija
2/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tilastokeskuksen sivuilta:

 

 

Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään

Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun ottamatta alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita kaikilla muilla koulutusasteilla työllisten osuus oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Parhaiten työllistyivät tohtorintutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet, joista työllisiä oli noin 85 prosenttia valmistuneista.

Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010–2013, %

Vastavalmistuneiden työllistymistä mitataan vuoden kuluttua valmistumisen jälkeen. Kaikista vastavalmistuneista oli työllisiä 68 prosenttia. Heistä opiskeli työn ohessa 16 prosenttia. Vastavalmistuneista oli päätoimisesti opiskelevia 14 prosenttia. Ylioppilaat ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat selvästi muita tutkintoja enemmän päätoimisia opiskelijoita, ylioppilaista 39 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 30 prosenttia. Ylioppilaiden välittömästä sijoittumisesta jatko-opintoihin on tietoa tilastossaKoulutukseen hakeutuminen .

Työttömien osuus kasvoi kaikilla koulutusasteilla. Kaikista vastavalmistuneista työttömien osuus oli 11 prosenttia, mikä on lähes 3 prosenttiyksikköä enemmän edellisvuoteen verrattuna. Työttömänä oli eniten toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista, runsas 17 prosenttia. Ammattikorkeakouluista valmistuneista oli työttömänä noin 8 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 7 prosenttia.

Miehistä työllisiä oli runsas kuusi kymmenestä ja naisista lähes kolme neljästä. Työllisten naisten osuus oli noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin työllisten miesten osuus. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista miehistä oli työssä 62 prosenttia ja naisista 74 prosenttia. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista miehistä oli työssä 82 prosenttia ja naisista 86 prosenttia. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet miehet ja naiset työllistyivät lähes yhtä hyvin — heistä työllisiä oli noin 85 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna naisten työhön sijoittuminen heikkeni hieman, vajaa kaksi prosenttiyksikköä. Miesten työhön sijoittuminen pysyi ennallaan.

Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2013, %

Sijoittumisessa oli eroja koulutusaloittain. Eniten työllistyminen heikkeni edellisvuoteen verrattuna suojelualalta valmistuneilla, neljä prosenttiyksikköä, ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneilla, kolme prosenttiyksikköä. Eniten työttömiä oli tekniikan ja liikenteen alalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla, joissa lähes joka viides vastavalmistunut oli työtön. Myös kulttuurialalla ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla työttömien osuus oli korkea, noin 15 prosenttia. Koulutusaloittain parhaiten sijoittuivat suojelualalta valmistuneet, joista työllisiä oli runsas yhdeksän kymmenestä ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet, joista työllisiä oli vajaa yhdeksän kymmenestä. Kaikilla koulutuksen aloilla lukuun ottamatta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat töihin toisen asteen koulutuksesta valmistuneita paremmin. Toisen asteen koulutuksesta valmistuneita oli eniten työttömänä tekniikan ja liikenteen, luonnontieteiden ja kulttuurialalla, runsas viidesosa valmistuneista.

Maakunnittain vastavalmistuneiden työllisyys vaihteli Ahvenanmaan 81 prosentista Pohjois-Karjalan 58 prosenttiin. Koko maan keskiarvoa paremmin työllistyttiin Ahvenanmaan lisäksi Uudenmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.

 

Tässä linkki, josta pääsee tarkastelemaan paremmin:

 

http://tilastokeskus.fi/til/sijk/2013/sijk_2013_2015-02-12_tie_001_fi.html

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nimenomaan nuori ei itse vielä tiedä.

Vierailija
4/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukio ei ole liian haastava, siellä voi myös valita helpompia oppiaineita. Ei opiskelu ole aina helppoa ja hauskaa, sinun olisi parempi kannustaa tyttöä kuin lähteä myötäilemään. Kuulostaa siltä että intressit ovat lähinnä tytöllä raskautua jonkin corollan yms auton takapenkillä.

Vierailija
5/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun toinen tyttäreni lopetti lukion, harmikseni. Mutta nyt on käynyt tämä lukuvuoden ammattiopistoa, tykkää tosi paljon. On motivoitunut, se tuottaa minulle suurta iloa!

Aina ei asiat mene niinkuin me ylioppilasäidit toivomme, mutta mitä sitten! Toinen polku voikin yllättäen nostaa itseluottamusta. Ammattikoulutus on nykyisin korkeatasoista, ja olen oppinut arvostamaan sitä paljon.

Vierailija
6/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:57"]Minun toinen tyttäreni lopetti lukion, harmikseni. Mutta nyt on käynyt tämä lukuvuoden ammattiopistoa, tykkää tosi paljon. On motivoitunut, se tuottaa minulle suurta iloa!

Aina ei asiat mene niinkuin me ylioppilasäidit toivomme, mutta mitä sitten! Toinen polku voikin yllättäen nostaa itseluottamusta. Ammattikoulutus on nykyisin korkeatasoista, ja olen oppinut arvostamaan sitä paljon.
[/quote]Heheh, hyvin uppoaa mammoihin valtion propaganda. Kyllä se amis vaan edelleen on niiden laiskempien ja heikkolahjaisten paikka. Sille ei vaan mitään voi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

4 täällä: olen itse ollut opena amkissa ja amiksessa. Amiksen opiskelijat ovat oikeastaan terhakampia kuin amkin. Oikeasti olen tätä mieltä. Olen itse maisteri.

Vierailija
8/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:57"]Minun toinen tyttäreni lopetti lukion, harmikseni. Mutta nyt on käynyt tämä lukuvuoden ammattiopistoa, tykkää tosi paljon. On motivoitunut, se tuottaa minulle suurta iloa! Aina ei asiat mene niinkuin me ylioppilasäidit toivomme, mutta mitä sitten! Toinen polku voikin yllättäen nostaa itseluottamusta. Ammattikoulutus on nykyisin korkeatasoista, ja olen oppinut arvostamaan sitä paljon. [/quote]Heheh, hyvin uppoaa mammoihin valtion propaganda. Kyllä se amis vaan edelleen on niiden laiskempien ja heikkolahjaisten paikka. Sille ei vaan mitään voi.

[/quote]

Eli pitää tuhlata kolme vuotta lukiossa jotta näyttää fiiniltä, sen sijaan että valitsisi opinahjon oman oppimistyylinsä mukaan. Jotenkin ammattikouluun sopivatkin ihmiset karsastavat sitä pelkän maineen vuoksi. Voin kuitenkin kokemuksesta sanoa että ne "heikkolahjaisimmat" kyllä tippuvat sieltäkin ensimmäisen vuoden aikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukio lukion vuoksi on minusta aika turha juttu. Jos nuori tietää haluavansa johonkin ammattiin mihin ei lukiota tarvitse ja se lukio ei nappaa /haittaa tuohon ammattiin hakemista niin ehdottomasti siihen kouluun mikä kiinnostaa. Se lukio ei mitään hyviä palkkoja tarkoita kenellekään, 'duunari' voi ansaita paljon paremminkin.

Vierailija
10/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:05"][quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:57"]Minun toinen tyttäreni lopetti lukion, harmikseni. Mutta nyt on käynyt tämä lukuvuoden ammattiopistoa, tykkää tosi paljon. On motivoitunut, se tuottaa minulle suurta iloa! Aina ei asiat mene niinkuin me ylioppilasäidit toivomme, mutta mitä sitten! Toinen polku voikin yllättäen nostaa itseluottamusta. Ammattikoulutus on nykyisin korkeatasoista, ja olen oppinut arvostamaan sitä paljon. [/quote]Heheh, hyvin uppoaa mammoihin valtion propaganda. Kyllä se amis vaan edelleen on niiden laiskempien ja heikkolahjaisten paikka. Sille ei vaan mitään voi.

[/quote]

Eli pitää tuhlata kolme vuotta lukiossa jotta näyttää fiiniltä, sen sijaan että valitsisi opinahjon oman oppimistyylinsä mukaan. Jotenkin ammattikouluun sopivatkin ihmiset karsastavat sitä pelkän maineen vuoksi. Voin kuitenkin kokemuksesta sanoa että ne "heikkolahjaisimmat" kyllä tippuvat sieltäkin ensimmäisen vuoden aikana.
[/quote]Ei tietenkään. Tyhmät ja laiskat voi edelleen mennä amikseen, mutta amiskoulutusta ei pidä naamioida muuksi kuin mitä se on. Se on edelleenkin helppoa koulutusta tyhmille ja laiskemmille ihmisille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö siellä lukiossa opetettu, että älykkyyttä on monenlaista? Kukas meille ne ne gourmetit raflassa loihtii? Amis. T. Maisterimutsi

Vierailija
12/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaksoistutkinto olisi paras kompromissi asiaan. Lapsi saa lukiosta paremman yleissivistyksen ja ammattikoulusta ammatin. Ammatti helpottaa jatkossa muissa opinnoissa ja ainakin saa parempaa palkkaa omalta alalta, kun ja jos jatko-opiskelee korkeakoulussa. Helpottaa myös sitä asiaa, että jos ei kiinnosta ammattikoulun valinta, niin korkeakoulussa voi vaihtaa opintojoa toisenlaiseen suuntaan.

Ja jos lukio ei kertakaikkiaan sovi, niin kaksoistutkinnosta voi siirtyä puhtaasti amikseen. Ei sekään ole huono asia. Kun ei ole sekään, että suoraan lähtee opiskelemaan sitä koulua, josta tietää tykkäävänsä ja josta tietää saavansa parhaimmat pohjat jatkokoulutuksen kannalta.

Itse koen, että nimenomaan nuorta pitäisi kuunnella näissä asioissa, hänenhän elämästä siinä on kyse, eikä vanhempien. Oman ystäväni äiti pettyi hirveästi lapseensa, kun hän lähtikin lääkäriopintojen sijaan opiskelemaan erikoissairaanhoitajaksi. Kykyjä, tietoa ja älliä olisi riittänyt lääkärinkin opintoihin, mutta minkä sille voi, jos ei kiinnosta. Ja äiti halusi lääkärilapsen ihan vain sen takia, että saisi omaa kruunua kirkkaammaksi. Noh, eivät ole nykyään puheväleissäkään, mutta ystäväni on onnellinen, kun saa tehdä sitä mitä oikeasti haluaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:15"]Lukio lukion vuoksi on minusta aika turha juttu. Jos nuori tietää haluavansa johonkin ammattiin mihin ei lukiota tarvitse ja se lukio ei nappaa /haittaa tuohon ammattiin hakemista niin ehdottomasti siihen kouluun mikä kiinnostaa. Se lukio ei mitään hyviä palkkoja tarkoita kenellekään, 'duunari' voi ansaita paljon paremminkin.
[/quote]

Huoh, just tää palkkakeskeisyys paljastaa amiksen. Opiskelussa ja elämässä ylipäätänsä on kyse muustakin kuin vain palkan tienaamisesta.

Vierailija
14/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

4 täällä vielä: minunkin tämä amistyttäreni on voittanut kirjoituskilpailuja, enkku ja muut kielet oli lukiossa kiitettäviä. Ei se älykkyys katoa, vaikka amikseen siirtyikin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:18"][quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:05"][quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:57"]Minun toinen tyttäreni lopetti lukion, harmikseni. Mutta nyt on käynyt tämä lukuvuoden ammattiopistoa, tykkää tosi paljon. On motivoitunut, se tuottaa minulle suurta iloa! Aina ei asiat mene niinkuin me ylioppilasäidit toivomme, mutta mitä sitten! Toinen polku voikin yllättäen nostaa itseluottamusta. Ammattikoulutus on nykyisin korkeatasoista, ja olen oppinut arvostamaan sitä paljon. [/quote]Heheh, hyvin uppoaa mammoihin valtion propaganda. Kyllä se amis vaan edelleen on niiden laiskempien ja heikkolahjaisten paikka. Sille ei vaan mitään voi.

[/quote]

Eli pitää tuhlata kolme vuotta lukiossa jotta näyttää fiiniltä, sen sijaan että valitsisi opinahjon oman oppimistyylinsä mukaan. Jotenkin ammattikouluun sopivatkin ihmiset karsastavat sitä pelkän maineen vuoksi. Voin kuitenkin kokemuksesta sanoa että ne "heikkolahjaisimmat" kyllä tippuvat sieltäkin ensimmäisen vuoden aikana.
[/quote]Ei tietenkään. Tyhmät ja laiskat voi edelleen mennä amikseen, mutta amiskoulutusta ei pidä naamioida muuksi kuin mitä se on. Se on edelleenkin helppoa koulutusta tyhmille ja laiskemmille ihmisille.
[/quote]JUURI NÄIN!

Vierailija
16/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja mitä haittaa jos menee tyhmien kouluun jos sieltä saa ammatin ja siellä viihtyy ? 

Vierailija
17/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ylipäänsä kaikki kouluja käyneet ja tittelinkipeät keskinkertaisuudet (joita av:lla piisaa) ovat vain opetettuja puudeleita. Eivät siis mitään merkittävää.

Vierailija
18/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:38"]Ja mitä haittaa jos menee tyhmien kouluun jos sieltä saa ammatin ja siellä viihtyy ? 
[/quote]Siinä kai se onkin kun amiksista valmistutaan pääosin työttömiksi.

Vierailija
19/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 19:08"][quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:38"]Ja mitä haittaa jos menee tyhmien kouluun jos sieltä saa ammatin ja siellä viihtyy ? 
[/quote]Siinä kai se onkin kun amiksista valmistutaan pääosin työttömiksi.
[/quote]

Entä kun meillä on täällä suomessa liikaa korkeasti koulutettuja? Ei näy töitä ei.

Vierailija
20/36 |
13.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:57"]Minun toinen tyttäreni lopetti lukion, harmikseni. Mutta nyt on käynyt tämä lukuvuoden ammattiopistoa, tykkää tosi paljon. On motivoitunut, se tuottaa minulle suurta iloa! Aina ei asiat mene niinkuin me ylioppilasäidit toivomme, mutta mitä sitten! Toinen polku voikin yllättäen nostaa itseluottamusta. Ammattikoulutus on nykyisin korkeatasoista, ja olen oppinut arvostamaan sitä paljon. [/quote]Heheh, hyvin uppoaa mammoihin valtion propaganda. Kyllä se amis vaan edelleen on niiden laiskempien ja heikkolahjaisten paikka. Sille ei vaan mitään voi.

[/quote]

 

Tuolla kommentilla sinä itse osoitit kuuluvasi heikkolahjaisten ryhmään, samoin kaikki yläpeukuttajat.

Oletteko te ihan oikeasti noin tyhmiä?

 

Maailma ympärillämme muuttuu. Olemme matkalla teknologiayhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi, globaalisti. Tästä esimakuna on nyt alkanut akateemisten kasvava työttömyys.

Tietyissä ammateissa töitä tulee olemaan myös palveluyhteiskunnassa. Ne ovat useimmiten niitä duunariammatteja, joita te jostain ihmeen syystä halveksitte.

Toisekseen kaikki eivät halua rakentaa elämäänsä työorientoidusti, tai lähinnä uraputki ei edes kiinnosta. 

Totta myös, että kaikkien taipumukset eivät ole siellä lukupuolella, vaan ovat sitten taitavampia tekemään enempi käsillään. Käsillä tekeminen tuottaa melko monelle jopa iloa.

Palkkaerot akateemisten ja duunareiden välillä ovat myös pienentyneet, on myös duunariammatteja, joissa tienataan jopa enemmän.

Olen itse akateemisesti koulutettu ja päällikkötason tehtävissä, mutta arvostan todella paljon kaikkia ammattilaisia, koulutuksesta riippumatta. Joskus jopa hieman kadehdin sellaisia ihmisiä, jotka päivän päätteksi voivat unohtaa työnsä seuraavaan aamuun asti. Samoin sellaisia jotka näkevät työnsä tulokset samantien, itse saatan nähdä ne vasta vuoden päästä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi yhdeksän