Parisuhteessa erilaiset libidot - onko mitään tehtävissä?
Olemme kolmekymppinen pariskunta, suhdetta takana neljä vuotta, ei lapsia. Mieheni haluaisi vähintään kolmesti viikossa, minä noin kahdesti kuukaudessa. En koe itseäni haluttomaksi, sillä haluan kyllä, mutta en vain niin usein kuin mieheni. Mies pitää huolen siitä, että saan orgasmin, joten huonoudestakaan ei ole kyse.
Onko tällaiselle tehtävissä jotain vai onko suhde tuomittu epäonnistumaan, jos en jotenkin saa itseäni haluamaan enemmän? Ja mistä siinä tapauksessa koskaan voisi löytää miestä, joka ei haluaisi montaa kertaa viikossa...?
Kommentit (51)
Minä haluan enemmän kuin mies, vähän sama määrä kuin sinulla miehellä. Vuosien saatossa minun halut on laantuneet jatkuvista kieltäytymisistä ja miehen lisääntyneet, tai sitten se vaan tuntuu siltä kun ei enää halua itse niin paljon. Nyt kerran kahdessa viikossa tahti, kai se on ihan ok kummallekin.
Jos vanha minä saisi päättää, niin en tyytyisi tähän määrään, mutta kai se laskee libido sitä mukaan kun edelliskerrasta tulee aikaa.
Lopetin juuri pitkäaikaisen seksisuhteen, koska nainen lihoi sen aikana, eikä enää kiinnostanut minua seksuaalisesti. Tavatessamme hänellä oli kriteerinä pitkä mies ja minulla hoikka nainen. Minua kritisoitiin tästä silloinkin tästä, mutta ilmeisesti pituus on eri asia. No nyt olen edelleen pitkä, mutta nainen läski, eli minä olen pitänyt kiinni siitä mitä hän haki, mutta hän ei ja minä olen sika. Naiset ajattelevat tosi erikoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin juuri pitkäaikaisen seksisuhteen, koska nainen lihoi sen aikana, eikä enää kiinnostanut minua seksuaalisesti. Tavatessamme hänellä oli kriteerinä pitkä mies ja minulla hoikka nainen. Minua kritisoitiin tästä silloinkin tästä, mutta ilmeisesti pituus on eri asia. No nyt olen edelleen pitkä, mutta nainen läski, eli minä olen pitänyt kiinni siitä mitä hän haki, mutta hän ei ja minä olen sika. Naiset ajattelevat tosi erikoisesti.
Onhan ne eri asiat ja juurihan sinä demonstroit miksi.
Meillä aika hoiti. Miestä kiinnosti alkuhuuman jälkeen vain muutaman kerran kuussa, itseä melkein päivittäin. Mietin joskus eroakin, mutta totesin että miehessä on niin paljon muita hyviä puolia että tässä voin itse joustaa.
Nyt ollaan nelikymppisiä ja oma libido on rauhoittunut lähes samalle tasolle miehen kanssa. Ura, lapset ja harrastukset vievät arjesta oman aikansa, eikä illalla usein kiinnosta kuin saada hyvät yöunet. Laatu sen sijaan on parantunut tasaisesti, vaikkei aiemmassakaan ollut mitään vikaa. Onneksi en nuorempana tehnyt hätiköityjä valintoja!
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan enemmän kuin mies, vähän sama määrä kuin sinulla miehellä. Vuosien saatossa minun halut on laantuneet jatkuvista kieltäytymisistä ja miehen lisääntyneet, tai sitten se vaan tuntuu siltä kun ei enää halua itse niin paljon. Nyt kerran kahdessa viikossa tahti, kai se on ihan ok kummallekin.
Jos vanha minä saisi päättää, niin en tyytyisi tähän määrään, mutta kai se laskee libido sitä mukaan kun edelliskerrasta tulee aikaa.
Jäin miettimään tätä. Voisihan tämä toimia toiseen suuntaan myös. Eli enemmän seksiä, korkeampi libido?
Itselläni ei ole kumppania mutta huomaan itse asiassa samaa sooloseksissä. Välillä on pitkiä kuivia kausia, välillä se on tosi aktiivista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan enemmän kuin mies, vähän sama määrä kuin sinulla miehellä. Vuosien saatossa minun halut on laantuneet jatkuvista kieltäytymisistä ja miehen lisääntyneet, tai sitten se vaan tuntuu siltä kun ei enää halua itse niin paljon. Nyt kerran kahdessa viikossa tahti, kai se on ihan ok kummallekin.
Jos vanha minä saisi päättää, niin en tyytyisi tähän määrään, mutta kai se laskee libido sitä mukaan kun edelliskerrasta tulee aikaa.
Jäin miettimään tätä. Voisihan tämä toimia toiseen suuntaan myös. Eli enemmän seksiä, korkeampi libido?
Itselläni ei ole kumppania mutta huomaan itse asiassa samaa sooloseksissä. Välillä on pitkiä kuivia kausia, välillä se on tosi aktiivista.
Ainakin mulla se on niin, että mitä enemmän saa, sitä enemmän haluaa.
Ap tässä taas, kiitos viesteistä.
En varmaankaan vaan tajua korkeamman libidon omaavia ihmisiä, koska minusta tuntuu ihan absurdilta ajatella, että jotkut oikeasti haluavat ja harrastavat seksiä melkein päivittäin. Onhan se vielä alkuhuumassa ja vastarakastuneena tavallista, mutta olen pitänyt itsestään selvänä että määrä vähenee arjen astuessa kuvioon. Vähän kuin juhlapäivinä on kiva syödä kakkua, mutta ei kakkua montaa kertaa viikossa jaksa syödä. Mies ei varmaan kuitenkaan ajattele niin...
ap
Miksi et rakasta puolisoasi niin paljon, että haluat tehdä hänelle hyvää? Mahdollisesti itsekin saisit siitä mielihyvää kun hommat etenee?
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä taas, kiitos viesteistä.
En varmaankaan vaan tajua korkeamman libidon omaavia ihmisiä, koska minusta tuntuu ihan absurdilta ajatella, että jotkut oikeasti haluavat ja harrastavat seksiä melkein päivittäin. Onhan se vielä alkuhuumassa ja vastarakastuneena tavallista, mutta olen pitänyt itsestään selvänä että määrä vähenee arjen astuessa kuvioon. Vähän kuin juhlapäivinä on kiva syödä kakkua, mutta ei kakkua montaa kertaa viikossa jaksa syödä. Mies ei varmaan kuitenkaan ajattele niin...
ap
Ap rakas, jotkut panevat monta kertaa päivässä
Kerronpa oman kokemukseni, vaikkei se ap ihan yksi yhteen tilanteesi kanssa olekaan. Oon ollut oman mieheni kanssa yhdessä nyt reilut 10 vuotta ja parasta seksielämää on olleet ihan viime vuodet. Suhteen alkuvaiheessa kumpikin meistä asui kimppakämpissä ja olimme todella harvoin jommankumman kotona niin, ettei siellä ollut muita. Kun muutimme yhteen, ajattelin, että nyt se ilo alkaa. No, eipä alkanutkaan: aloin syödä e-pillereitä ja haluni katosivat täysin. Ne kyllä palautuivat, mutta siinä kesti. Senkin jälkeen olemme asuneet osan aikaa eri paikkakunnilla ja nähneet vain viikonloppuisin ja lomilla, jolloin seksiä oli aina kun nähtiin.
Jossain kohtaa havahduin siihen, että seksiä on aika harvoin. Saattoi mennä kuukausikin ilman. Aina kun seksiä oli, se oli hyvää ja nautinnollista, mutta... elämässä oli niin paljon muutakin, että seksi aina jäi. Meillä ei ole edes lapsia, joita syyttää. Ja nykyään on jo yhteinen kotikin ilman kämppiksiä tai välimatkaa.
Jossain kohtaa otin tämän miehen kanssa puheeksi. Hän oli murehtinut samaa. Seksistä puhuminen ei ole meille maailman helpointa, mutta sitäkin ollaan tässä opeteltu. Me päädyimme "epäromanttiseen" ratkaisuun: kun molemmat olimme sitä mieltä, että seksiä olisi kiva olla viikoittain, näin sovittiin. Eli viimeistään sunnuntaina meillä on seksiä, muodossa tai toisessa, pidemmin tai lyhyemmin. Jos toinen on kipeä tai on esim. menkkojen tulvapäivä, niin pakko ei tietenkään ole - mutta syyksi ei voi laittaa sitä, että ei vain "saa aikaiseksi". Kiristää ei tietenkään saa, eikä syyllistää. Hyvä mieli pitää jäädä kummallekin.
Oon itse miettinyt niin, että elämänsä on tosi helppo täyttää muulla kuin seksillä. Älylaitteet, harrastukset, työ... seksi vaatii kuitenkin läsnäoloa, pikapanokin. Tuo vähintään kerran viikossa -mallimme tarkoittaa sitä, etten jää odottamaan mitään suurta halujen syttymistä, koska se tulee kyllä siinä samalla. Tähän vaikuttaa tietysti myös se, että meillä on miehen kanssa elämä muuten hyvin, on hellyttä ja läheisyyttä, hyvä puheyhteys.
Neuvoni sulle ap on siis se, että puhukaa avoimesti. Mieti myös sitä, onko mies muuten sellainen, että haluat hänen kanssaan jatkaa? Ja millaista elämää haluat itse elää? Jos sinulle kynnyskysymyksenä on se, että seksiä on tuo 2-3 kertaa kuukaudessa ja se perustuu aina omaan haluusi, niin tee päätökset sen mukaan.
Onko sinusta ok, että mies kohtelee sinua alkuhuuman ajan hyvin ja sen jälkeen kuin paskaa? Mieti asiaa noin ja tee tarvittavat päätelmät. N38