Kävin antamassa 13 vuotiaalleni hyvänyön halin
kuten aina ennenkin joka ilta olen käynyt halaamassa ja toivottanut hyvää yötä, mutta tänään hän työnsi minut pois. Kysyin hämmästyneenä, että mitäs nyt niin hän vastasi ettei halua minun koskevan häntä.
Ymmärrän, että teini-iässä tulee nämä jutut että äidin tai isän hellyydenosoitukset alkavat tuntua epämiellyttäviltä. Tyttö kuitenkin toivotti iloisesti hyvää yötä ja sanoi että olen rakas. Sain sen hetken nieltyä kyyneleet, mutta oven toisella puolella en enää pystynyt pidättämään.
Pienet itkut yksin olohuoneessa ja keräilin hetken itseäni. Nyt vaan alkoi odotus, että halit kelpaa taas.
Kommentit (15)
Toi on ihan normaalia. En ite teini-ikäsenä halunnu et äiti halaa tai koskee muhun.se jotenki inhotti : D
ja nykyisin iha vapaaehtoisesti annan äidilleni haleja näin 20-vuotiaana. Älä siis huoli
Noin vaan se isoksi kasvaminen alkaa. Alkaa se irroittautuminen vanhemmasta. Älä huoli, se on ihan normaalia. Sun itsesi pitää nyt vain päästää irti sun pikkutytöstä :)
Kyllä ne takasin tulee, älä huoli =)
Oma 16v suikkaa suukot poskelle aamuisin kouluun lähtiessään. Enpä olisi uskonut muutama vuosi sitten..=)
Joo se vanhemman kosketus jotenkin ahdisti silloin nuorempana.. Tosin en saanut kuin pusuja ja haleja känniseltä isältäni, äiti oli aina jotenkin etäisempi ja kylmempi. Isäni kuoli muutama vuosi sitten ja lähennyimme äitini kanssa, vieläkään emme juurikaan halaile mutta ollaan kuin parhaat ystävykset. Kyllä sitä välittämistä voi osoittaa muutenkin kuin koskemalla, sanatkin riittää :)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 22:27"]
Toi on ihan normaalia. En ite teini-ikäsenä halunnu et äiti halaa tai koskee muhun.se jotenki inhotti : D
ja nykyisin iha vapaaehtoisesti annan äidilleni haleja näin 20-vuotiaana. Älä siis huoli
[/quote]Näinhän se menee. En ihan vielä näin aikaisin tätä odottanut. Itsellä tuli tämä vaihe vasta 14-15 vuotiaana. Vähän harmillista huomata miten aika menee niin nopeasti. "Vastahan" se aloitti ekaluokan.. :)
ap
Minullakin oli vaikka vaihe vanhempien kanssa siinä 12-15 vuotiaana. Tuntui vain niin kauhean ahdistavalta kun vanhemmat kyttäsi minua koko ajan ja olin kaiken hyvän lisäksi kaveriton ja koulukiusattu = koko ajan kotona ja äidillä kun oli se oletus että voin jättää pelin kesken (online-peleissä kun ei ole pause-nappulaa) ja viedä roskat ulos niin riitojahan siitä seurasi ja pahoja. Olin siis myös pelikoukussa ja pahasti.
Itsellä auttoi tähän muutto omaan asuntoon (oli pakko opiskelun takia). Sain omaa tilaa vanhemmilta, ja pelikoukutuskin väheni, kun yllättäen löysin pari mukavaa ainetta koulusta joiden parissa on mukava viettää aikaa. En olisi kyllä uskonut minusta joka olisi antanut melkein mitä vain jos olisi saanut mennä amikseen lukion sijaan. Pelaan silti joskus, mutta se ei enää hallitse elämääni, ja on nyt myös nautittavampaa, ei enää pakonomaista. Halaankin joskus vanhempiani oma-aloitteisesti. Se nyt on tällainen vaihe, yleensä menee ohi, jos ette hänelle jotain anteeksiantamatonta mene tekemään (ja jotkut teinit antavat anteeksi kauaskantoisetkin asiat, esim. minä en enää vihoittele äidilleni kun pakotti minut lukioon, vaikka toisinaan harmittaakin etten ole amiksessa toivealallani. Onneksi tuota alaa löytyy myös AMKsta ja yliopistosta). Kannattaa antaa teinille sopivassa määrin omaa tilaa, useimmat kaipaavat sitä tuossa iässä.
- tyttö 16
Taitaa kuulua lähes jokaisen teinin elämään tuo "kosketuskammo". Itselläkin oli, mutta meni ohi pahimman teini-iän laannuttua. Tsemppiä äidille! Ja muista että välittäminen on paljon muutakin kuin vain halailua :)
Eikä tartte olla kuin seisokki päällä, niin ei sitä äippää halua siihen lähentelemään.
Jahaa, että tuollain.. Itse halailen äippää aina vähän väliä, eikä siinä ole mitään epämiellyttävää.
terv. kohta 16-kesäinen
Mun 13-vuotias ei ole koskaan kauheesti tykännyt sylittelystä eikä haleista.
Mulla oli tollanen vaihe kanssa teininä. Se meni nopeasti ohi. Nykyään halaan äitiäni aina nähdessämme. :)
Olen 20v nainen ja ikinä ei ole tullut vaihetta ettei äidin halit kelpaa. Johtuu varmaan siitä että äitini oli yksinhuoltaja.
Kaverinikin aina huomauttelevat että olen äitin tyttö kun pahimmillanikin aina puhuin äidistä ja äitini oli idolini. On vieläkin.
Haluan yhtä lämpimät välit omaan lapseeni. ♡
Koita kestää.
T: tyhmä ja inhottu teinin äiti