Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ex piti palopuheita siitä, kuinka ei ole kenellekään velkaa mitään, kuinka ei aio olla enää "hyvis", ettei aio enää miettiä asioita muiden näkökulmasta, ei aio enää antaa muiden kus*ttaa häntä. Minä menin pian tuon jälkeen vaihtoon, hän katkoi samalla paljon pitkäaikaisia yhteisiä tuttavuuksia ja tämän jälkeen myös hänen alaisensa ovat menneet käytännössä kaikki uusiksi. Itse olen siis taipuvainen ajattelemaan, että hän toimii kyllä jollain tasolla tietoisesti. Hän tunnistaa toimivansa väärin, mutta oikeuttaakseen tekonsa, hän projisoi paljon pahaa muihin, enkä usko tämän olevan tietoista. Projisointi ei kait yleensä ole tietoista.
Minusta hänellä on ilmiömäinen kyky saada ihmiset toimimaan hänen pillinsä mukaan. Ilman että hän edes käskee, hän saa ihmiset tekemään asioita hänen hyväkseen. Sen on oltava tietoista. Hän on myös kertonut, että osaa lukea ihmisiä ja kertoa heille ne asiat, jotka toinen haluaa kuulla. Hän on myös kertonut, että hänet voi laittaa huoneeseen kuin huoneeseen, eikä hän jäädy ja osaa neuvotella ihmisten kuin ihmisten kanssa.
Hänelle on paikoin aivan järjettömän vaikea sietää sitä, että minä en (aina) toimi kuten hän haluaa. Hän pitää sitä kunnioituksen puutteena. Se johti eroon.
Ex on itse sanonut, että hänen ydinarvonsa on arvostus ja kunnioitus, hän siis kaipaa arvostusta ja kunnioitusta muilta. Itki, etten minä arvosta häntä.
Hän on myös sanonut, ettei kestä jos häntä ohjaillaan, jos häneen yritetään vaikuttaa, jos häntä käsketään. Hän on aivan ylivirittynyt huomaamaan kaikki mukamanipulaatioyritykset. Hän ei esim. pitänyt jos hänelle osti lahjaksi vaatteita, koska kukaan ei saa muuttaa hänen tyyliään. Ihan kuin ihmisillä olisi aina jokin taka-ajatus.
Hänen on minusta vaikea hahmottaa, että omaa käytöstä voi muuttaa toisen hyväksi (vaikka parisuhteessa) ilman että se on uhka omalle minuudelle.
Eli monella tasolla hyvin tietoista, mutta hän ei tunnu ymmärtävän, kuinka paljon hänen omaa toimintaansa ohjaa hänen omat pelkonsa ja vajavaisuutensa. Eikä näe yhtään sitä projisointiaan. Itse menin rikki nimenomaan tästä projisoinnista, kun en yhtään tajunnut sitä.
Kuvailet hyvin tutunoloista henkilöä, myös tuo termi 'mennä vaihtoon' taitaa olla hänen. Mutta, kaikkihan nämä on pohjimmiltaan sitä samaa tarinaa. Tsemppiä! Hyvä kun pääsit pois!
Kiitos! Ajattele jos olisi sama ihminen kyseessä, mutta taitaa tosiaan olla vain sama ihmistyyppi. :)
Nykyään kun projisoinnin ymmärtää, niin yritän ajatella sen peilinä hänen sielunelämäänsä. Mitä hän sanookin minulle minusta, niin tiedän sen liittyvän hänen senhetkiseen tilanteeseensa, ei minuun. Toki niin vähän contact kuin mahdollista.
Arvatkaapas mistä hän muuten syytti minua aina eniten? Siihen että olin kontrollifriikki ja epäluotettava. Heh.
Minä olin passiivis-agressiivinen, organisointikyvytön, laiska, en koskaan tehnyt mittään. Ja kamalan mustasukkainen.
Ja unohtu kaksi parasta: sarjaihastuja ja patologinen valehtelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tv täyttää tyhjyyden?
Tai joku muu. Jotkut syö kuin tyhjiö niin täyttyisi, jotkut juo paljon: ainakin psykopaattien aivot tarvii enemmän stimulaatiota. Moni narsisti tykkää olla kännissä, voi tehdä mitä vaan ja laittaa kaikki kännin piikkiin.
Telkkarijutut on tavallinen esimerkki siitä miten kaikki pitää olla aina päinvastoin, ja hänen päätettävissään. Katsoit mitä tahansa, aina se hänen vaihtoehtonsa on tärkeämpi.
Hän ei halua seksiä kun sinä haluat, mutta varmasti silloin kun sinä et halua. Mitä vastentahtoisempaa sinulle, sitä tyytyväisempi hän on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma puhumattomuus ja myös toisen vaimentaminen on ihan oleellinen osa narsistin työkaluja. Perehtykää asioihin!
Tietynlainen valikoiva ja uhriutuva mykkäkoulu voi toki sitäkin olla, mutta yleisesti ottaen puhumattomuudelle löytyy kyllä miljoona muuta, paljon loogisempaa selitystä, kuin narsistinen persoonallisuushäiriö. Kaikki eivät ole ylipäätään mitään verbaalisia lahjakkuuksia, joku menee yksinkertaisesti lukkoon kriisitilanteessa, kolmas tarvitsee aikaa miettiä, miten asia ratkaistaan ja neljäs on vain luonteeltaan hiljainen. Sen sijaan tuo jälkimmäinen mainitsemasi, muiden jyrääminen omalla "ainoalla ja oikealla mielipiteellä" viittaa melkolailla jonkinasteiseseen narsismismiin.
Ei ole kyse vain hiljaisesta luonteesta tai vaikeasta kysymyksestä. Kyse on ihan totaalisesta yhteydettömyydestä. Esim. näin:
-Oletko syönyt tänään lounasta?
--> Ei vastausta. Ei katseen kohotusta. Ei mitään.Toistan uudelleen:
-Mites se nyt oli, oletko syönyt tänään lounasta?
--> Ei vastausta, ei nyökkäystä ei mitään.Kolmas kerta:
-Vois varmaan alkaa laittamaan ruokaa kohta, mikäli et ole syönyt mitään.
--> Hiljaisuus. Pitkän ajan jälkeen pieni nyökkäys ja parin sanan vastaus.
Seuraavaksi kerron positiivisesta asiasta työssä.
--> Ei mitään kommentointia. Vain synkkä ilme.
Sitten lähdemme yhdessä kauppaan - - > Ei sanaakaan koko reissulla minulle, mutta kun näkee tuttavansa jääkin hänen kanssaan suustaan kiinni. Jossain vaiheessa sanon, miten pitäisi jatkaa matkaa jotta parkkiaika ei mene umpeen - - > Synkkä ilme. Hiljaisuus jatkuu koko paluumatkan. Sanaakaan ei puhuta.
Aivan kuin oltaisiin riidoissa, paitsi että ei olla.
Ap
Sama!
Ei vastaa kysymyksiin!
Eikä pidä ihan pieniä arkisia lupauksia, mikä on sairaan ärsyttävää. (Tuon maidon, no ei tuo.) (Tuun kotiin kasilta, no ei tule) (tuun saunavuoroon, no ei tullutkaan)
Jotenkin tyhjä sielu. (Tätä olen miettinyt paljon. Et missä oikeesti annettava. Puhuu et on humaani, antirasisti ja luonnonsuojelija jne, mut tuntuu et ne on osa jotain suunniteltua kuorta)
Mun narskuexäni oli sellaista tyyppiä että sen pitäisi riittää että hän on. Ei hänen mitään muuta tarvitse joustaa, ei tehdä vaikutusta tai kompromissejä, ehei. Riittää että hän on olemassa ja siihen oli toisen tyytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ex piti palopuheita siitä, kuinka ei ole kenellekään velkaa mitään, kuinka ei aio olla enää "hyvis", ettei aio enää miettiä asioita muiden näkökulmasta, ei aio enää antaa muiden kus*ttaa häntä. Minä menin pian tuon jälkeen vaihtoon, hän katkoi samalla paljon pitkäaikaisia yhteisiä tuttavuuksia ja tämän jälkeen myös hänen alaisensa ovat menneet käytännössä kaikki uusiksi. Itse olen siis taipuvainen ajattelemaan, että hän toimii kyllä jollain tasolla tietoisesti. Hän tunnistaa toimivansa väärin, mutta oikeuttaakseen tekonsa, hän projisoi paljon pahaa muihin, enkä usko tämän olevan tietoista. Projisointi ei kait yleensä ole tietoista.
Minusta hänellä on ilmiömäinen kyky saada ihmiset toimimaan hänen pillinsä mukaan. Ilman että hän edes käskee, hän saa ihmiset tekemään asioita hänen hyväkseen. Sen on oltava tietoista. Hän on myös kertonut, että osaa lukea ihmisiä ja kertoa heille ne asiat, jotka toinen haluaa kuulla. Hän on myös kertonut, että hänet voi laittaa huoneeseen kuin huoneeseen, eikä hän jäädy ja osaa neuvotella ihmisten kuin ihmisten kanssa.
Hänelle on paikoin aivan järjettömän vaikea sietää sitä, että minä en (aina) toimi kuten hän haluaa. Hän pitää sitä kunnioituksen puutteena. Se johti eroon.
Ex on itse sanonut, että hänen ydinarvonsa on arvostus ja kunnioitus, hän siis kaipaa arvostusta ja kunnioitusta muilta. Itki, etten minä arvosta häntä.
Hän on myös sanonut, ettei kestä jos häntä ohjaillaan, jos häneen yritetään vaikuttaa, jos häntä käsketään. Hän on aivan ylivirittynyt huomaamaan kaikki mukamanipulaatioyritykset. Hän ei esim. pitänyt jos hänelle osti lahjaksi vaatteita, koska kukaan ei saa muuttaa hänen tyyliään. Ihan kuin ihmisillä olisi aina jokin taka-ajatus.
Hänen on minusta vaikea hahmottaa, että omaa käytöstä voi muuttaa toisen hyväksi (vaikka parisuhteessa) ilman että se on uhka omalle minuudelle.
Eli monella tasolla hyvin tietoista, mutta hän ei tunnu ymmärtävän, kuinka paljon hänen omaa toimintaansa ohjaa hänen omat pelkonsa ja vajavaisuutensa. Eikä näe yhtään sitä projisointiaan. Itse menin rikki nimenomaan tästä projisoinnista, kun en yhtään tajunnut sitä.
Kuvailet hyvin tutunoloista henkilöä, myös tuo termi 'mennä vaihtoon' taitaa olla hänen. Mutta, kaikkihan nämä on pohjimmiltaan sitä samaa tarinaa. Tsemppiä! Hyvä kun pääsit pois!
Kiitos! Ajattele jos olisi sama ihminen kyseessä, mutta taitaa tosiaan olla vain sama ihmistyyppi. :)
Nykyään kun projisoinnin ymmärtää, niin yritän ajatella sen peilinä hänen sielunelämäänsä. Mitä hän sanookin minulle minusta, niin tiedän sen liittyvän hänen senhetkiseen tilanteeseensa, ei minuun. Toki niin vähän contact kuin mahdollista.
Arvatkaapas mistä hän muuten syytti minua aina eniten? Siihen että olin kontrollifriikki ja epäluotettava. Heh.
Jep, aikalailla samalla kaavalla nämä kaikki vetää. Vaikkakin osaavat yllättää ja hämmästyttää niin tietynlainen käyttäytymismalli näillä on aina sama.
Huomiohakuiset narsistit esim taide/media alalla, voivat luulla olevansa aivan erityisen poikkeuslahjakkaita maailmannapoja. Röyhkeästi kierrättävät muiden ideoita.
Niin olisi hauska nähdä erityisesti huomiohakuisten narsistien ymmärtävän, että ovat tavallistakin tylsempiä, kun ovat keskenään niin samanlaisia. Tylsääkin tylsempiä eivätkä mitenkään ainutlaatuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Hänen on minusta vaikea hahmottaa, että omaa käytöstä voi muuttaa toisen hyväksi (vaikka parisuhteessa) ilman että se on uhka omalle minuudelle."
Tästä riitelemme päivittäin.
Toisen toive on aina dumaamista/kontrollointia/vallankäyttöä. Hermostuu satasella ystävällisestä toiveesta.
Vierailija kirjoitti:
Jotenki alkaa tuntua että ihmiset piiloutuu omien / muiden "psyykkisten" ongelmien taakse ja ns syyttelee siitten muita omasta kyvyttömyydestä hallita elämää ja omia päätöksiä.
Minusta alkaa tuntua, että haluat vain trollata ja/tai et ymmärrä ollenkaan, mistä on kysymys. Narsistin kohdanneet kyllä tunnistavat täällä mainitut asiat liiankin helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo isot lupaukset on mielenkiintoinen, n-nen esihenkilö puhui moneen kertaan siitä, että kun toiminta laajentuu, niin haluanko tiiminvetäjäksi ja sitten toki saan lisäkoulutusta jne. Palkkasi kaksi uutta työntekijää, mutta ei puhettakaan, että olisin saanut lisää vastuuta tai palkkaa, vaikka käytännössä perehdytin uudet työntekijät. Samalla puhe siitä kuitenkin jatkui, että kun toiminta laajenee, niin minusta sitten tiiminvetäjä.
Rakasti myös oman äänensä kuuntelemista, huonot päivät kuuluivat aina puhelimessa, mutta sähköpostilla kaikki oli aina asiallista, ettei vain jäisi mitään materiaalia huonosta käytöksestä.
Kuuluin tavallaan hänen hoviinsa, jota usein mairitteli ja yritti esittää, että kertoo vain minulle tiettyjä asioita. "Tämä on sitten vain sinulle" oli tuttu lause. Myöhemmin huomasimme työkaverien kesken, että teki sitä kaikille.
Halusi, että pienimmätkin asiat menevät hänen kautta tai vähintään tiedoksi hänellekin. Koska kukaan muu ei voinut osata mitään. Kehui välillä kyllä vuolaasti, mutta lienee jostain opittua, työsuhteen lopussa kävi ilmi, ettei arvostanut oikeasti juuri yhtään.
Raha oli aina mielenkiintoinen aihe, toisaalta sitä saatettiin käyttää hurjasti, jos haluttiin näyttää hyvältä, jos rahaa piti kuluttaa johonkin muuhun, yritettiin saada kaikki ilmaiseksi.
Eri standardit itselle ja muille, erityisesti raha-asioissa.
Kysyi myös suoraan, että olenko raskaana, ihan ystävänä kuulemma, kun esihenkilönähän ei saisi kysyä. Heh heh. Kokeili usein kuinka pitkälle voi mennä, soitti työaikojen ulkopuolella, juuri ennen päivän päättymistä jne. Ja minähän kilttinä tyttönä venyin.
Tässä toki vain jäävuoren huippu, kesti useampi vuosi ennen kuin alkoi ymmärtää, ettei käytös ole ok, suurelle osalle ihmisiä näyttäytyy charmanttina hyväntekijänä.
Kirjasta "Naamiona terve mieli" on otettu monta painosta. Yhdessä painoksessa kirjoittaja, Raamattuopiston rehtori Raimo Mäkelä sanoo "Saatana on olemassaoleva ihminen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin toivois että nämä narsistisen pers häiriön omaavat myös lukisi näitä juttuja ja oppisivat muista ja itsestään jotakin muuta kuin että "oma vika jos olet heikko etkä hallitse omaa elämääs"...
..mutta tiedetään, turha toivo
Mut niin se on kuule narsu sunkin oma vika jos et kohtele muita paremmin ja normaalit ihmiset oikeesti vihaavat sinua kuten voit tästäkin ketjusta lukea ja se olet loppujen lopuksi sinä itse joka häviät
Tuo on just sitä narsistisuutta (narsistin keskustelytyyli) sanoa että tuon ihmisen (narsistien) olisi hyvä lukea tämä ja ymmärtää olevansa viallinen jota kaikki normaalit ihmiset vihaavat.
Miksipä narsisti muuttuisi näitä lukiessaan? Uhriksi tietenkin
Kaikissa meissä on narsistisia piirteitä. En kiellä sitä ettenkö halveksisi narsisteja koko sydämestäni. Ken ties se lisää omaan narsismi potentiaaliani, tiedä häntä. Olen kyllä tutkiskellut itseäni ja toisaalta muuten empaattisen persoonani vuoksi arvailusi ei nyt osunut. Hyvä pointti kyllä sinänsä, narsistikin voisi sanoa juuri kuten kirjoitin. Sekin on vaarana, kun on joutunu taistelemaan narsistin kanssa pitkään, että alkaa itse omaksumaan samankaltaisia tapoja. Esimerkiksi parisuhteeseen en vielä lähtisi koska narsistin kanssa eläminen on rikkonut minua monin eri tavoin ja se ei ilmene aina kauniilla tavalla.
Kiitos kun vastasit.
Toivon ettet anna sydäntäsi narsisteille. He saavat halveksimisesta voimaa.
Vierailija kirjoitti:
Katoin joskus dokumentin Paris Hiltonista. Siinä oli yksi kohtaus joka kuvasi niin loistavasti narsistien tapaa pilata kaikki tärkeät merkkipäivät, syntymät ja muut isot tapahtumat elämässä.
Siinä kuvattiin kun Paris Hilton oli valmistautumassa todella isoon tapahtumaan ja oli menossa isolle areenalle esiintymään. No mitä tekee hänen miesystävänsä?! Kokee itsensä ilmeisen mitättömäksi ja aivan koko tämän lavalle menoa edeltävän ajan tämä surkea miesolento jäkättää Hiltonin korvan juurella, valittaen, kitisten, nalkuttaen ja jopa erolla uhkaillen.
Aika rautaiset hermot oli Paris Hiltonilla. Meni lavalle ja veti shown kunnialla miehen sabotoinnista huolimatta.(vaikken nyt mikään erityinen fani olekaan)
Täytyykin googlettaa joko ovat eronneet. Toivon niin
Mun ”mies” teki tämän saman pariinkin kertaan.
Kun mä lähdin synnyttämään.
No, minähän en voinut muuta kuin ns. vetää shown kunnialla.
Ikuisesti olen katkera, mutta ikuisesti myös olen tehnyt ja teen hänelle ja muille selväksi kuka oli se p.skahousu joka ajatteli vain itseään ja jätti mut selviytymään yksin, juuri silloin kun olisin erityisesti häntä tarvinnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastuspuolen kokemuksella minä-sana on eniten käytetty. Myös muiden tekemä tai porukassa tehty on "minun" tekemä. Tein eräässä harrastuksessa esitteitä, toimitin ne hänen välityksellään ja sain jälkeenpäin kuulla hänen esittäneen niitä ominaan. Kun jäin pois, oli ollut porukalla ihmettelemistä, kun hän ei ollutkaan osannut niitä tehdä. Sinänsä helppoa, mutta hänellä ei ollut siihen vaadittavaa visuaalista silmää. Mitä sitten tapahtui, hän suuttui kun häneltä vaaditaan kohtuuttomia eikä arvosteta mitä kaikkea muuta hän on tehnyt. Ikinä, vahingossakaan, et kuule yhtään kertaa hänen kiittävän tai kehuvan jonkun toisen tekemistä. Koko toiminta loppuu kun hän lähtee pois, hän vakaasti uskoo siihen. Sillä ei ole merkitystä, että toimintaa on hoidettu vuosia jo ennen häntä.
Kukaan ei kykene mihinkään ilman häntä, se on tavanomaisin puheenaihe ja vaahtoamalla. Aluksi näitä samoja ihmisiä hän mielistelee kovin, saadakseen luultavasti jalansijaa ja jos ei kehuta - tarpeeksi, vaikka kehutaan, liian vähäinen ei riitä - se mielistely häviää ja tilalle tulee haukut. Tämä sama on toistunut seuraavassakin harrastuksessa, kuulin yhdeltä tutulta ja hyvin samalla kaavalla. Hän ilmeisesti kiertelee yhden kauden verran harrastuksesta toiseen ja haluaa päättää kaikesta. Kun ei saa tarpeeksi kiitosta ja päätäntävaltaa, suuttuu. Olen miettinyt, että onko tässä hyväksymisen tarpeessa joku lapsuuden trauma vai onko se pelkkää narsismia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin joskus dokumentin Paris Hiltonista. Siinä oli yksi kohtaus joka kuvasi niin loistavasti narsistien tapaa pilata kaikki tärkeät merkkipäivät, syntymät ja muut isot tapahtumat elämässä.
Siinä kuvattiin kun Paris Hilton oli valmistautumassa todella isoon tapahtumaan ja oli menossa isolle areenalle esiintymään. No mitä tekee hänen miesystävänsä?! Kokee itsensä ilmeisen mitättömäksi ja aivan koko tämän lavalle menoa edeltävän ajan tämä surkea miesolento jäkättää Hiltonin korvan juurella, valittaen, kitisten, nalkuttaen ja jopa erolla uhkaillen.
Aika rautaiset hermot oli Paris Hiltonilla. Meni lavalle ja veti shown kunnialla miehen sabotoinnista huolimatta.(vaikken nyt mikään erityinen fani olekaan)
Täytyykin googlettaa joko ovat eronneet. Toivon niin
Mun ”mies” teki tämän saman pariinkin kertaan.
Kun mä lähdin synnyttämään.
No, minähän en voinut muuta kuin ns. vetää shown kunnialla.
Ikuisesti olen katkera, mutta ikuisesti myös olen tehnyt ja teen hänelle ja muille selväksi kuka oli se p.skahousu joka ajatteli vain itseään ja jätti mut selviytymään yksin, juuri silloin kun olisin erityisesti häntä tarvinnut.
Olen se aiemmin ketjussa kirjoittanut, jonka ex oli valittanut synnytyksen väärästä ajankohdasta ja nukkunut synnytyksen läpi (pois lukien ponnistusvaihe). Ja vähätellyt kipujani, eikä suostunut edes kätilön ohjeistuksesta hieromaan selkääni. Tästä on jo vuosikymmen, mutta joudun sitä edelleen työstämään. Paljon kirjoitetaan synnytysväkivallasta ja -traumasta, mutta ei siitä, että puoliso/tukihenkilö onkin se, joka jättää sinut siinä tilanteessa täysin yksin.
Toinen synnytys meni paremmin, mutta silloinkin synnytyksen käynnistyttyä antoi ymmärtää, että toinen ajankohta olisi ollut parempi, kun hän oli väsynyt.
Raskauksien aikana minulla ei ollut yhtään tilaa olla tarvitseva tai valittaa. Lucky for us, minulla oli todella helpot raskaudet. Olen usein miettinyt, että mitä jos ne olisivatkin olleet vaikeita raskauksia. Vai ehkä ne olivatkin ihan tavallisia, mutta minut oli ehdollistettu olemaan aiheuttamatta mitään ylimääräistä. Kuka tietää.
Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistihan lyö lyötyä, siksi huono käytös mm. raskauksien kohdalla. Siinä vaiheessa kun normaali ihminen auttaa ja tukee kumppania, narsisti heittäytyy vaikeaksi ihmiseksi.
Oma kokemukseni läheisen ihmisen kuollessa:
Minulle rakas ja läheinen isoisäni kuoli. Vanhempani olivat kuolleet jo vuosia aiemmin, joten äitini isä oli minulle tavallaan varaisä.
Olin papan vierellä sairaalassa viikon ja sanoin hänelle hyvästit. Mitä tekee narsisti? Kieltäytyi olemasta tukenani, aloitti vuosisadan riidan ja vietti kolme päivää minulta saavuttamattomissa parhaan ystävänsä kanssa.
Miksi? Koska ”en pyytänyt tukea oikealla tavalla”. Isoisän kuolema ei riittänyt, vaan minun olisi pitänyt pyytää apua ja tukea oikella tavalla. No, varmaan sitten olisi, mutta narsistin kohdalla mikään ei olisi muuttunut vaikka olisin anellut miten.
Narsistin ”onneksi” toinen isoisäni kuoli viikko ensimmäisen isoisäni menehtymisen jälkeen. (En saanut mitään tukea siihenkään, että mietin toisessa sairaalassa ollessani, että pitäisikö minun olla siellä toisessa sairaalassa 300 kilometrin päässä.)
Tällä kertaa narsisti oli tietenkin mitä kunnioittavin ja tukevin kumppani, ja minä hölmö uskoin, että tämähän on nyt se oikea ihminen. Ja huomatkaa - minun ei tarvinnut pyytää tukea, kuten minun olisi pitänyt ensimmäisellä kerralla osata tehdä.
Oih näitä muistoja.
Vierailija kirjoitti:
"Hänen on minusta vaikea hahmottaa, että omaa käytöstä voi muuttaa toisen hyväksi (vaikka parisuhteessa) ilman että se on uhka omalle minuudelle."
Tästä riitelemme päivittäin.
Toisen toive on aina dumaamista/kontrollointia/vallankäyttöä. Hermostuu satasella ystävällisestä toiveesta.
Toivottavasti jaksat etsiä riittävästi tietoa narsismista ja sitten työstää oman ulospääsysi. Et varmaan jaksa riidellä samasta asiasta koko loppuikääsi. Hän ei tule ikinä ymmärtämään ystävällistä toivettasi. Hänellä ei nimittäin ole kykyä siihen. Tuo on sama kuin riitelisit kolmevuotiaan kanssa joka aamu siitä, miksei hän lue sinulle ääneen aamun sanomalehteä. Kun ei osaa eikä pysty niin ei osaa eikä pysty.
Se näissä tyypeissä on niin hämävää, että aikuisen ja työelämässä riittävän älyllisen ihmisen kehon sisällä on tunne-elämän osalta kehitysvammainen yksilö. Oman käsityskyvyn on todella vaikea hahmottaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin joskus dokumentin Paris Hiltonista. Siinä oli yksi kohtaus joka kuvasi niin loistavasti narsistien tapaa pilata kaikki tärkeät merkkipäivät, syntymät ja muut isot tapahtumat elämässä.
Siinä kuvattiin kun Paris Hilton oli valmistautumassa todella isoon tapahtumaan ja oli menossa isolle areenalle esiintymään. No mitä tekee hänen miesystävänsä?! Kokee itsensä ilmeisen mitättömäksi ja aivan koko tämän lavalle menoa edeltävän ajan tämä surkea miesolento jäkättää Hiltonin korvan juurella, valittaen, kitisten, nalkuttaen ja jopa erolla uhkaillen.
Aika rautaiset hermot oli Paris Hiltonilla. Meni lavalle ja veti shown kunnialla miehen sabotoinnista huolimatta.(vaikken nyt mikään erityinen fani olekaan)
Täytyykin googlettaa joko ovat eronneet. Toivon niin
Mun ”mies” teki tämän saman pariinkin kertaan.
Kun mä lähdin synnyttämään.
No, minähän en voinut muuta kuin ns. vetää shown kunnialla.
Ikuisesti olen katkera, mutta ikuisesti myös olen tehnyt ja teen hänelle ja muille selväksi kuka oli se p.skahousu joka ajatteli vain itseään ja jätti mut selviytymään yksin, juuri silloin kun olisin erityisesti häntä tarvinnut.Olen se aiemmin ketjussa kirjoittanut, jonka ex oli valittanut synnytyksen väärästä ajankohdasta ja nukkunut synnytyksen läpi (pois lukien ponnistusvaihe). Ja vähätellyt kipujani, eikä suostunut edes kätilön ohjeistuksesta hieromaan selkääni. Tästä on jo vuosikymmen, mutta joudun sitä edelleen työstämään. Paljon kirjoitetaan synnytysväkivallasta ja -traumasta, mutta ei siitä, että puoliso/tukihenkilö onkin se, joka jättää sinut siinä tilanteessa täysin yksin.
Toinen synnytys meni paremmin, mutta silloinkin synnytyksen käynnistyttyä antoi ymmärtää, että toinen ajankohta olisi ollut parempi, kun hän oli väsynyt.
Raskauksien aikana minulla ei ollut yhtään tilaa olla tarvitseva tai valittaa. Lucky for us, minulla oli todella helpot raskaudet. Olen usein miettinyt, että mitä jos ne olisivatkin olleet vaikeita raskauksia. Vai ehkä ne olivatkin ihan tavallisia, mutta minut oli ehdollistettu olemaan aiheuttamatta mitään ylimääräistä. Kuka tietää.
Voimia!
Kyllä vaan on niin että NAINEN ON USKOMATTOMAN VAHVA! Ei ihme että miesten on aikojen alusta täytynyt yrittää alistaa nainen, mies ei koskaan kykenisi tällaiseen. Olet vahva nainen, ihailen!
Toisin kuin tuo "mies".... toivon että hän itkee yksin jossain katuojassa phyi
Minä olisin halunnut katsoa narsistin kanssa vanhempani hautajaisista tulleet valokuvat. Narsisti aloitti kohtauksen. Sanoin, etten halua katsoa kuvia nyt tällaisessa mielentilassa. Hän painosti, että katsotaan nyt vaan. Pidin pääni, etten halua tällä tavalla katsoa kuvia niin narsisti häipyi ovesta pihalle iltamyöhällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hänen on minusta vaikea hahmottaa, että omaa käytöstä voi muuttaa toisen hyväksi (vaikka parisuhteessa) ilman että se on uhka omalle minuudelle."
Tästä riitelemme päivittäin.
Toisen toive on aina dumaamista/kontrollointia/vallankäyttöä. Hermostuu satasella ystävällisestä toiveesta.Toivottavasti jaksat etsiä riittävästi tietoa narsismista ja sitten työstää oman ulospääsysi. Et varmaan jaksa riidellä samasta asiasta koko loppuikääsi. Hän ei tule ikinä ymmärtämään ystävällistä toivettasi. Hänellä ei nimittäin ole kykyä siihen. Tuo on sama kuin riitelisit kolmevuotiaan kanssa joka aamu siitä, miksei hän lue sinulle ääneen aamun sanomalehteä. Kun ei osaa eikä pysty niin ei osaa eikä pysty.
Se näissä tyypeissä on niin hämävää, että aikuisen ja työelämässä riittävän älyllisen ihmisen kehon sisällä on tunne-elämän osalta kehitysvammainen yksilö. Oman käsityskyvyn on todella vaikea hahmottaa asiaa.
"Se näissä tyypeissä on niin hämävää, että aikuisen ja työelämässä riittävän älyllisen ihmisen kehon sisällä on tunne-elämän osalta kehitysvammainen yksilö"
NIMENOMAAN! HYVIN SANOTTU!
Muistan kun ystäväni lähti synnyttämään kovissa synnytys tuskissaan esikoistaan ja herätti miehensä, lapsen isän siis.
Isukki käänsi kylkeä ja ja vaati ystävääni tekemään ennen synnyttämään lähtöään voileipiä ettei tämän rassukan tarvitse aamulla itse vaivautua...
Minä olin passiivis-agressiivinen, organisointikyvytön, laiska, en koskaan tehnyt mittään. Ja kamalan mustasukkainen.