Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Narsisti varaa itselleen oikeuden valehdella mitä mieleen tulee, mutta syyttää kärkkäästi muita valehtelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Narsisti varaa itselleen oikeuden valehdella mitä mieleen tulee, mutta syyttää kärkkäästi muita valehtelusta.
Projisointi. Syyttää muita siitä mitä itse tekee.
V*ttu, että alan (vihdoinkin) vihata erästä narsistia, joka tuntuu saavan erityistä tyydytystä siitä, että pääsee pahoittamaan toisen mielen aina jonain juhlapäivänä. Joulu, uusivuosi, pääsiäinen, juhannus. Aina sama homma. Ei voi olla sattumaa. Tietää, että kun toinen odottaa kivaa juhlapäivää niin pystyy silloin kylmällä ja tylyllä käytöksellä iskemään märän rätin kasvoille ja loukkaamaan.
Kaikki paskat narsistit pitäisi ampua. Siinä ei kukaan menettäisi mitään vaan päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
V*ttu, että alan (vihdoinkin) vihata erästä narsistia, joka tuntuu saavan erityistä tyydytystä siitä, että pääsee pahoittamaan toisen mielen aina jonain juhlapäivänä. Joulu, uusivuosi, pääsiäinen, juhannus. Aina sama homma. Ei voi olla sattumaa. Tietää, että kun toinen odottaa kivaa juhlapäivää niin pystyy silloin kylmällä ja tylyllä käytöksellä iskemään märän rätin kasvoille ja loukkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs tästä esimerkistä sanotte: Hetki sitten kun olimme käymässä syömään narsisti alkoi huutamaan, että minun pitää ottaa hänen kattamansa ruokailuvälineet (meillä on ruokailuvälineitä kahta eri sarjaa). Sanoin, että otan mieluummin toisen veitsen kun se toinen leikkaa huonosti. Mies huusi naama punaisena, että "MINÄÄ esitän toiveen". sinä et kuuntele kun MINÄÄÄ esitän toiveen. No hotkin ruokani ja sanoin että toiveen esittäminen on yleensä hieman toisenlaista. Intti vielä monta kertaa että en kuuntele häntä. Aivan sama. Olen todennut, että parempi kommunikoida hänen kanssaan niin vähän kuin mahdollista.
Eilen kerroin testimielessä uusista vastuualueista, joita olin saanut töissä. Hän ei sanonut siihen yhtään mitään.
No toi kuulostaa aika pimeältä. Miksi vitussa joku puuttuu siihen mitä ruokailuvälineitä toinen käyttää?
Vierailija kirjoitti:
Miksi olette tekemisissä hankalan ihmisen kanssa? Se askarruttaa minua.
Jos tyyppi on esim. pomo tai muu työkaveri, on pakko olla tekemisissä, jos vastaavia töitä ei ole tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kokemus narsistisesta persoonallisuushäiriöstä on kyllä ihan päinvastainen. Tyyppi on mitä mukavin, toista kuunteleva, hurmaava. Vain äärimmäisessä tilanteessa tulee esiin hyytävä kylmyys. Taitava narsisti pyörittää monia ihmisiä mennen tullen.
Tunnistan tämän ja tältä se näyttäytyy usein ulospäin. Lähisuhteessa narsisti ei sitten enää esitäkään tai pidä maskia yllä. Tyypillistä onkin, että lähisuhteessa narsistinen henkilö käyttäytyy hyvin eri tavalla kuin silloin, kun on ulkopuolista "yleisöä". Tämä on yksi hyvä mittari sen arvioimiseen, onko tekemissä persoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa.
Usein myös normaaleissa suhteissa ajan myötä yhteys syvenee, kun opitaan tuntemaan toinen syvemmin. Narsistisen henkilön kanssa se menee aivan päinvastoin; alkuun tulee se syvä kiintymys ja sielujen sympatia, ajan kanssa tyhjyys, se hyytävä kylmyys ja välttelevä kiintymyssuhde.
Hyvin kiteytetty ! Exäni loittoni usean vuosikymmenen ajan pikkuhiljaa. Prosessi oli surullinen ja kuluttava ja hän sai meidät molemmat uskomaan, että minä olin siihen syypää.
Kun sain viimein hiukan voimia, hain eroa ja perustelin sen sillä, että olen tällainen vanha ja surullinen eukko, toinen jalka haudassa, eikä hänen, viriilin miehen parhaassa iässään kannata uhrata aikaansa minuun. Upposi häneen täysin ja ero oli sopuisa. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun manipuloin toista ihmistä. Mutta kyllä kannatti !
Ihan huippu!!!😂
Olen pää kuumana miettinyt miten pääsen pakittamaan tästä 20 vuoden suhteesta mahdollisimman nätisti. Kiitos kovasti, tätä mä käytän!!, 👍
Vierailija kirjoitti:
V*ttu, että alan (vihdoinkin) vihata erästä narsistia, joka tuntuu saavan erityistä tyydytystä siitä, että pääsee pahoittamaan toisen mielen aina jonain juhlapäivänä. Joulu, uusivuosi, pääsiäinen, juhannus. Aina sama homma. Ei voi olla sattumaa. Tietää, että kun toinen odottaa kivaa juhlapäivää niin pystyy silloin kylmällä ja tylyllä käytöksellä iskemään märän rätin kasvoille ja loukkaamaan.
Ei oo sattumaa että juhlapyhien aikaan pinna kiristyy narsistillakin, mutta ei hän toisten mieltä ala pahoittamaan sen vuoksi että se olisi kivaa ja että nauttisi siitä kun saa toisten joulumielen pilattua. Sun tekstis oikeastaan vois olla juurikin sen narsistin tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V*ttu, että alan (vihdoinkin) vihata erästä narsistia, joka tuntuu saavan erityistä tyydytystä siitä, että pääsee pahoittamaan toisen mielen aina jonain juhlapäivänä. Joulu, uusivuosi, pääsiäinen, juhannus. Aina sama homma. Ei voi olla sattumaa. Tietää, että kun toinen odottaa kivaa juhlapäivää niin pystyy silloin kylmällä ja tylyllä käytöksellä iskemään märän rätin kasvoille ja loukkaamaan.
Ei oo sattumaa että juhlapyhien aikaan pinna kiristyy narsistillakin, mutta ei hän toisten mieltä ala pahoittamaan sen vuoksi että se olisi kivaa ja että nauttisi siitä kun saa toisten joulumielen pilattua. Sun tekstis oikeastaan vois olla juurikin sen narsistin tekstiä.
Et ole sitten perehtynyt narsismiin yhtään? Nimenomaan narsistilla on tunne-elämä täysin negatiivisten tunteiden valtaama. Hänen tunnepalettiinsa kuuluu vahvimmin viha ja kateus. Toimintarepertuaariin kolulutus, rankaisu ja ankeuttaminen.
Dr Phil puhuu käsitteellä leveling. Koska narsistilla on kurja olo ja sinulla hyvä niin narsisti ei kestä sitä. Hän ei myöskään pyri itse sieltä kurjuudesta mukavaan oloon vaan haluaa vetää sinut tasolleen sinne kurjaan oloon. Näin hän ei tunne enää sinun olevan yläpuolellaan ja paremmassa asemassa.
Valitettavasti on hyvin mahdollista, että mieheni on ns. piilonarsisti. Pitkään mietin, että hänellä on narsistisia piirteitä, mutta perinteinen narsistikuvaus ei kuitenkaan täsmännyt. Mutta pari vuotta sitten silmiini osui artikkeli piilonarsismista ja leukani putosi ällistyksestä lattiaan: tässähän se on! Mieheni tyypilliset käytöspiirteet lueteltuina! Pilkalliset naurut, ylimielisyys, merkitsevät kyllästyneet huokaukset mitättömistä asioista, silmien teatraalinen ummistaminen "anna mun kaikki kestää" ilmeen kera samoin mistä tahansa pikkuasiasta, passiivis-aggressiivinen puhetapa, sanojeni painaminen mieleen ja niiden käyttäminen sopivassa tilanteessa minua vastaan, omien tekemistensä ja toimintatapojensa pitäminen automaattisesti parhaina ja arvostettavimpina... Nämä ovat arkipäivää hänen käytöksessään.
Mutta siihen keskustelutyyliin. Yhtenä esimerkkinä meillä hyvin ominainen on seuraavanlainen keskustelu. Eli jos vaikka olemme menossa samalla reissulla paikkoihin A ja B eikä vielä olla päätetty, missä järjestyksessä, niin:
Minä: Hei, kumpaan me mennään ensin?
Mies: Ihan sama.
Minä: No mennäänkö sitten A:han eka?
Mies (pilkallinen hörahdys niin kuin ehdotus olisi erityisen hölmö): No niin kai sitten.
Minä: Ei kun siis musta kumpi tahansa on yhtä hyvä. Voidaan oikein hyvin mennä ensin B:hen!
Mies (liioitellun pehmeästi): Ei, vaan tehdään niin kuin sinä haluat.
Minä: Mutta enhän mä nyt erityisesti halua tässä kumpaakaan! Mennään vaan ensin B:hen.
Mies (yhä teennäisen säyseästi): Ei, ei, vaan tehdään juuri niin kuin sinä haluat ja kaikki on hyvin.
Minä: Mutta...
Mies keskeyttää: Mennään ensin A:han niin kuin sinä halusit.
Siis lopputulos on se, että mies on selvästikin tyytymätön ratkaisuun, mutta ei suostu toiseen vaihtoehtoon, vaikka se olisi minun puolestani aivan helposti valittavissa. Käteni on tavallaan sidottu niin etten voi korjata asiaa millään tavalla. Ja tämä sama kaava on toistunut niin, niin, NIIN mnta kertaa milloin mistäkin aiheesta, että kyse ei voi enää olla sattumasta. Vaikuttaa kerta kaikkiaan siltä, että mies ei haluakaan siinä itse asiassa saada hänelle mieluisempaa lopputulosta, vaan tärkeämpää on, että hän saa luotua itselleen illuusion, että hän raukka joutui TAAS mukautumaan minun jyräävään tahtooni ja hänen mielipiteillään ei ole mitään väliä... En tiedä, onko tuollaisella käytöksellä jokin oma terminsä psykologiassa...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti on hyvin mahdollista, että mieheni on ns. piilonarsisti. Pitkään mietin, että hänellä on narsistisia piirteitä, mutta perinteinen narsistikuvaus ei kuitenkaan täsmännyt. Mutta pari vuotta sitten silmiini osui artikkeli piilonarsismista ja leukani putosi ällistyksestä lattiaan: tässähän se on! Mieheni tyypilliset käytöspiirteet lueteltuina! Pilkalliset naurut, ylimielisyys, merkitsevät kyllästyneet huokaukset mitättömistä asioista, silmien teatraalinen ummistaminen "anna mun kaikki kestää" ilmeen kera samoin mistä tahansa pikkuasiasta, passiivis-aggressiivinen puhetapa, sanojeni painaminen mieleen ja niiden käyttäminen sopivassa tilanteessa minua vastaan, omien tekemistensä ja toimintatapojensa pitäminen automaattisesti parhaina ja arvostettavimpina... Nämä ovat arkipäivää hänen käytöksessään.
Mutta siihen keskustelutyyliin. Yhtenä esimerkkinä meillä hyvin ominainen on seuraavanlainen keskustelu. Eli jos vaikka olemme menossa samalla reissulla paikkoihin A ja B eikä vielä olla päätetty, missä järjestyksessä, niin:
Minä: Hei, kumpaan me mennään ensin?
Mies: Ihan sama.
Minä: No mennäänkö sitten A:han eka?
Mies (pilkallinen hörahdys niin kuin ehdotus olisi erityisen hölmö): No niin kai sitten.
Minä: Ei kun siis musta kumpi tahansa on yhtä hyvä. Voidaan oikein hyvin mennä ensin B:hen!
Mies (liioitellun pehmeästi): Ei, vaan tehdään niin kuin sinä haluat.
Minä: Mutta enhän mä nyt erityisesti halua tässä kumpaakaan! Mennään vaan ensin B:hen.
Mies (yhä teennäisen säyseästi): Ei, ei, vaan tehdään juuri niin kuin sinä haluat ja kaikki on hyvin.
Minä: Mutta...
Mies keskeyttää: Mennään ensin A:han niin kuin sinä halusit.
Siis lopputulos on se, että mies on selvästikin tyytymätön ratkaisuun, mutta ei suostu toiseen vaihtoehtoon, vaikka se olisi minun puolestani aivan helposti valittavissa. Käteni on tavallaan sidottu niin etten voi korjata asiaa millään tavalla. Ja tämä sama kaava on toistunut niin, niin, NIIN mnta kertaa milloin mistäkin aiheesta, että kyse ei voi enää olla sattumasta. Vaikuttaa kerta kaikkiaan siltä, että mies ei haluakaan siinä itse asiassa saada hänelle mieluisempaa lopputulosta, vaan tärkeämpää on, että hän saa luotua itselleen illuusion, että hän raukka joutui TAAS mukautumaan minun jyräävään tahtooni ja hänen mielipiteillään ei ole mitään väliä... En tiedä, onko tuollaisella käytöksellä jokin oma terminsä psykologiassa...?
Näin se meilläkin meni vuosia! Koski sitten ihan mitä tahansa yhteistä tekemistä: matkakohdetta, ruokaa, yhdessä katsottavaa elokuvaa, mitä tahansa. Siis jos ei suoraan sanonut ei. Sitäkin tapahtui hyvin usein.
Kun lopulta jätti minut, hänen yksi pääargumenttinsa oli se, että olin pakottanut hänet johonkin muottiin ja kulissiperheeseen, jossa hän ei saanut päättää yhtään mitään. Matkakohteetkin olin päättänyt minä. Todellisuudessa hän meni ja toimi miten tahtoi, mutta yhteiset tekemiset jäivät minun vastuulleni. Jouduin kantamaan niistä täyden vastuun, ja hän murjotti marttyyrina.
Olen ymmärtänyt vasta nyt mistä oli kyse. Narsistit eivät todellakaan satsaa parisuhteisiin, jos parisuhteen toinen osapuoli on saatu vakautettua siihen. Yhteinen bondaaminen ei oikeasti kiinnosta (kuten joku aiemmin hyvin tiivisti), joten narsistille ei ole väliä, valitaanko A vai B. Ja koska "suostuu" tekemään jotain kanssasi, hän tuo ilmi sen ettei ole tilanteeseen tyytyväinen, vaikka olisikin saanut päättää. Jos jollain asialla on hänelle oikeasti merkitystä, hän valitsee tasan tarkkaan itse eikä kysele muiden mielipiteitä. A:lla tai B:llä ei ole hänelle mitään merkitystä, etkä saa vahingossakaan ajatella niin, että olisit tehnyt hänelle hyvän teon.
Ex on nyt paljon myöhemmin myöntänyt minulle, ettei häntä enää vuosiin kiinnostanut kanssani vietetty aika. Tai minä. Ei olisi halunnut tehdä kanssani mitään, mutta hyvää hyvyyttään suostui. Oli loukussa.
Onneksi tajusin jo kolmessa kuukaudessa, ettei narsisti aidosti halua viettää kanssani edes 24 h putkeen ja tajusin lähteä. No, minullakin on takana pidempi suhde toisen narsistin kanssa, ekalla kerralla en todellakaan tajunnut. Huojentavaa on se, että toisella kerralla tuntosarvet toimivat!
Rakkauspommitusta kesti vain 2 kk, ilmeisesti olin huono narsistinen lähde eikä hän saanut riittävää tyydytystä minusta, kun en reagoinut hänen testeihinsä alistumalla tai provosoitumalla vaan pysyin rauhallisena ja asiallisena tai sitten en reagoinut mitenkään.
Olen katsellut tuon narsisti Leen videoita, koska haluan tehdä itsestäni mahdollisimman narsisti-immuunin, ovat sen verran raskaita tapauksia ja vaikka pinnalle en näytä reaktioa, oikeasti sisällä tuntuu todella kurjalta. Lee selitti eräässä videossaan, että narsisti ei oikeasti halua tehdä yhtään mitään suhteen eteen, koska ei koe toisen ansaitsevan sitä. Lisäksi narsisti voi jopa "rankaista" toista osapuolta siitä, että on joutunut venymään tämän eteen rakkauspommituksessa. Narsistin perusolotila on kökkö ja hän haluaa pysytellä siinä ja kouluttaa myös toista osapuolta pysyttelemään sillä ankealla tasolla. Toinen yrittää yksin hilata heitä molempia kuopasta ja uupuu täysin. Naristia ei kiinnosta, koska narsisti on juuri siellä missä haluaakin - kuopassa ja on jopa saanut sinne itselleen seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Narsisti varaa itselleen oikeuden valehdella mitä mieleen tulee, mutta syyttää kärkkäästi muita valehtelusta.
Vaikea kuvitella kierompia tapauksia mitä narsistit ovat.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa narsisti ei tee mitään "työtä" parisuhteen eteen rakkauspommituksen jälkeen. Hän ei koe tarpeelliseksi keskustella yhteisistä suunnitelmista, bondautua, kehittää tunneyhteyttä tms. ellei hän yritä hetkellisesti uskotella sinulle, että hän on sitoutuneempi kuin onkaan.
Hän ajattelee, että jos olet jäänyt suhteeseen, se on merkki siitä, että hänen panoksensa sinun suuntaasi on riittävä.
Tämä on niin totta.
Jos narsisti itse lähtee suhteesta, hän tekee sen yleensä hyvin yllättäen ja rumasti. Ja syyttää sinua siitä, ettei suhteessa ole ollut bondausta tai lämpöä. Tuossa vaiheessa narsistilla on muuten suurella todennäköisyydellä jo uusi suhde, ja rakkauspommitusvaihe pitkällä.
Tasapuolinen keskustelu narsistin kanssa on mahdotonta. Hän on aina oikeassa, ei koskaan kuuntele toisen näkökantaa. Tai jos kuuntelee, muuttaa sen aivan muuksi. Osaa puhua mustan valkoiseksi ja aina itselleen edulliseksi. Järkyttävintä on se valehtelun helppous, aivan uskomattomia valheita puhuu itsevarman sujuvasti, uskoo varmaan itsekin keksimiinsä juttuihin. En olisi missään tekemisissä, jollei olisi aivan pakko.
Isompaa opportunistia omaneduntavoittelijaa kuin narsistieksäni, en ole koskaan tietääkseni tavannut. Hän valehteli varmaan joka päivä jostain. Hän toimi täysin lain ja moraalin rajamailla jatkuvasti ja myös ylitti rajat (mm. teki vero- ja kela-petoksia, hankki väärennetyn koronapassin, löysi naapurin narkkarien kätkön ja varasti sieltä). Täysin vailla omaatuntoa. Hän yritti maksimoida hyötynsä kaikesta ja minimoida siihen liittyvän vaivannäön. Ja samalla tietysti halveksi muita, jotka toimivat epäeettisesti tai epärehellisesti ja piti itseään ilmeisesti ihan hyvänä tyyppinä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tajusin jo kolmessa kuukaudessa, ettei narsisti aidosti halua viettää kanssani edes 24 h putkeen ja tajusin lähteä. No, minullakin on takana pidempi suhde toisen narsistin kanssa, ekalla kerralla en todellakaan tajunnut. Huojentavaa on se, että toisella kerralla tuntosarvet toimivat!
Rakkauspommitusta kesti vain 2 kk, ilmeisesti olin huono narsistinen lähde eikä hän saanut riittävää tyydytystä minusta, kun en reagoinut hänen testeihinsä alistumalla tai provosoitumalla vaan pysyin rauhallisena ja asiallisena tai sitten en reagoinut mitenkään.
Olen katsellut tuon narsisti Leen videoita, koska haluan tehdä itsestäni mahdollisimman narsisti-immuunin, ovat sen verran raskaita tapauksia ja vaikka pinnalle en näytä reaktioa, oikeasti sisällä tuntuu todella kurjalta. Lee selitti eräässä videossaan, että narsisti ei oikeasti halua tehdä yhtään mitään suhteen eteen, koska ei koe toisen ansaitsevan sitä. Lisäksi narsisti voi jopa "rankaista" toista osapuolta siitä, että on joutunut venymään tämän eteen rakkauspommituksessa. Narsistin perusolotila on kökkö ja hän haluaa pysytellä siinä ja kouluttaa myös toista osapuolta pysyttelemään sillä ankealla tasolla. Toinen yrittää yksin hilata heitä molempia kuopasta ja uupuu täysin. Naristia ei kiinnosta, koska narsisti on juuri siellä missä haluaakin - kuopassa ja on jopa saanut sinne itselleen seuraa.
Joo, meillä oli loppua kohden ihan selvää, etten narsistin mielestä ansainnut mitään positiivista häneltä. En mitään ylimääräistä. Pitkään ajattelin, että se liittyi silloiseen rahatilanteeseen. Kun rahallinen tilanteemme parani, se ei saanut näkyä mitenkään arjessani. Esim. hänen bonukset yms. eivät edes välillisesti saanut tuoda minulle iloa (matkoja, kodinkoneita, ei voitu laittaa yhteiselle säästötilille tms.), koska HÄN oli ne ansainnut enkä minä.
En ollut myöskään hänen aikansa arvoinen.
Tai oikeastaan minkään sellaisen asian, joka olisi tuottanut minulle iloa tai helpotusta arkeen, jos se olisi edellyttänyt mitään toimia narsistilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa narsisti ei tee mitään "työtä" parisuhteen eteen rakkauspommituksen jälkeen. Hän ei koe tarpeelliseksi keskustella yhteisistä suunnitelmista, bondautua, kehittää tunneyhteyttä tms. ellei hän yritä hetkellisesti uskotella sinulle, että hän on sitoutuneempi kuin onkaan.
Hän ajattelee, että jos olet jäänyt suhteeseen, se on merkki siitä, että hänen panoksensa sinun suuntaasi on riittävä.
Tämä on niin totta.
Jos narsisti itse lähtee suhteesta, hän tekee sen yleensä hyvin yllättäen ja rumasti..
Oma narsisti-isäni jätti erään 10 vuotta kestäneen ihmissuhteen kun lähti "hakemaan poranterää". Pahoinpiteli kaikkia läheisiään fyysisesti ja psyykkisesti. Oli välillä ihan sekaisin, jopa psykoottinen. Silmät seisoi päässä ja raivosi milloin mistäkin ja rikkoi tavaroita.
Huh, tämä oli niin osuvaa ja totta!