Narsistin keskustelutyyli

Kun tajusin, että meidän seksi on vaan mekaanista panemista, en osannut enää sanoa sängyssä mitään. Kerta kerralta menin vaisummaksi, kerta kerralta olin hiljempaa paikallani eikä se haitannut toista osapuolta yhtään. Kun hän sanoi sängyssä kulta tai rakas, se tuntui täysin asiaan kuulumattomalta. Eikä hänkään viimeisillä kerroilla kehunut kuin pi***ani, senhän kanssa hän siinä sängyssä oli, joten ei mikään ihme sinänsä.

Eron jälkeen meni tovi, että pystyin edes itse koskemaan itseeni.

Taaperon uhman lisäksi narsisti on kuin ikuinen teini. Esittää samalla tavalla mustavalkoisia provosoivia näkemyksiään. Hän tarvitsee peilausta koko ajan, koska on itse sisältä tyhjä ja minuus kateissa. Eikä sitä ikinä löydy.

Tuntemallani narsistilla oli tietty ilme ja hunajainen ääni, jolla hän lateli näitä totuuksia maailmasta. Hänelle on olemassa vain kovat arvot sekä musta ja valkoinen. Kaikki muu on satunnaista esittämistä.

Uhmaikäisen ja teinin käytös saa aikaan, että kaikki fiksut ja mukavat ihmiset vaihtavat maisemaa tai ainakin ottavat reippaasti etäisyyttä. Narskun lähelle jäävät typerät jeesjees-miehet ja -naiset, alistetut, pelotellut ja ostetut. Kukaan ei jää narsistin Itsensä takia.

Narsistilla on aina joku Suuri (usein naiivi ja täysin epärealistinen), aivan ihmeellinen ja ilmiömäinen tavoite. Sitä suuruushoopotarinaansa toistaa ja kertoilee kuin papukaija.

Kun suhteessa ja elämässä ja joka suunnassa on vaikeaa, hän jankuttaa puolisolleen, että SITTEN kun sejasehoopotavoitteeni tapahtuu, elämä on aiva ihmeellistä unelmaa hänen kanssaan!

Sitä päivää ei vain koskaan tule. Narsisti on ja pysyy yhtä pjaskana, itsekkäänä, alistavana, lannistavana, epäempaattisena ja ylimielisenä tyyppinä kuin mitä hän on aina ollut. Saavutetaan se tavoite tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi kuvitella, että mies tykkää halukkaasta ja aktiivisesta naisesta sängyssä. Narsisti kuitenkin muokkasi minusta estoisen, joka hädin tuskin uskalsi liikahtaa tai koskea. Ja se tapahtui todella nopeasti.

Tämä!

Kun valitin asiasta tuli future faking:

”Sitten kun en ole enää väsynyt pidän sua niin hyvänä. Laitan kaikki taitoni peiliin.”

Tai asian kääntäminen tai dissaus.

”Joo sulla on kymmenen miestä jonossa odottamassa, sieltä vaan valitset parhaan!” tai

”Jos jätät mut niin ketään et löydä, kukaan muu ei halua sua!”

Pyhää vihaa täynnä sihistynä tai raivohuudettuna: "Sinä et ole MITÄÄN ilman minua!", on tyypillinen narsistilta.

Yrittää saada toisen uskomaan itsekin, ettei hällä ole mitään arvoa. Ettei hän pärjää ilman narsistia.

Sairaita kus ipäitä.

Vierailija kirjoitti:

Tyhjä tuijotus. Kuuntelee (jotta pääsee iskemään tai hyötymään) mutta ei juuri puhu. Egonsa kaikki kaikessa. Materialistinen, ei tunne henkisiä arvoja. Pinnallinen. Estynyt. Kateellinen kaikesta. Lannistavia. Elää kilpailusta. Kerää ympärilleen "hovin" joiden kanssa voisi tuntea itsensä paremmaksi,jos joku muu on "uhka" tekee hän mitä vain pilatakseen hänen maineen ja poistaakseen hänet lähipiiristä. Ansaitsee mielestään kaikista eniten. Vaatii kunnioitusta ja pitää muita huonompana kuin itseään.

Tyhjästä tuijotuksesta. Pyysin ihmisiä töissä kääntämään näkökulmansa ja miettimään, miltä tilanne näytti asiakkaan näkökulmasta. Narsku tipahti silmin nähden kärryiltä ja tuloksena oli tuo tyhjä tuijotus. Hän ei kerta kaikkiaan osannut ajatella asioita muiden näkökulmasta kuin itsensä. Se on se puuttuva palanen heidän aivoissaan. Empatiakyky.

Monesti näkyi myös se, ettei ymmärrä oman käytöksensä vaikutuksia. Että hänestä itsestään, hänen epävakaasta huijarivibasta ja sumutuksista lähti se, etteivät ihmiset luota häneen ja ajan myötä reagoivat tietyllä tavalla. Hänhän on omasta mielestään niin loistotyyppi!

Ihan hirveän rasittavaa, kun koko ajan on jokin manipulaatio tai testi käynnissä. Itse haluan vaan olla ja nauttia elämästä ja yhdessäolosta.

Eksä loi testitilanteita ja toisaalta esti luonnollisia "testejä" tapahtumasta (normaalit keskustelut ja terveet riidat).

Vierailija kirjoitti:

Narsistilla on aina joku Suuri (usein naiivi ja täysin epärealistinen), aivan ihmeellinen ja ilmiömäinen tavoite. Sitä suuruushoopotarinaansa toistaa ja kertoilee kuin papukaija.

Kun suhteessa ja elämässä ja joka suunnassa on vaikeaa, hän jankuttaa puolisolleen, että SITTEN kun sejasehoopotavoitteeni tapahtuu, elämä on aiva ihmeellistä unelmaa hänen kanssaan!

Sitä päivää ei vain koskaan tule. Narsisti on ja pysyy yhtä pjaskana, itsekkäänä, alistavana, lannistavana, epäempaattisena ja ylimielisenä tyyppinä kuin mitä hän on aina ollut. Saavutetaan se tavoite tai ei.

Jos se tavoite saavutetaankin, niin hedelmät siitä narsisti kerää itse - ja ottaa ehkä uuden kumppanin. Missään nimessä devaluation-vaiheessa oleva puoliso ei siitä saa hyötyä. Narsistihan teki kaiken itse!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle on ollut jännä huomata, että kuinka paljon minulle tärkeitä juttuja ja haaveita (joita ei juurikaan voitu toteuttaa yhdessä ollessamme, koska hänestä ne olivat turhia, tyhmiä, maksoivat liikaa rahaa tms.) ovat nyt discardin jälkeen osa hänen arkeaan uudessa suhteessaan ja elämässään. Minun lempikaupunginosa (josta ei kuulemma pitänyt, mutta jossa asuu nyt), lempiruokani (josta ei pitänyt, mutta jota tilataan nyt viikottain), minun lempimatkakohteeni (sama, hän matkustaa sinne), liikuntamuoto (jota ei tehnyt kanssani, mutta harrastaa uuden kumppanin kanssa) jne. ovat nyt jotenkin hänen uutta identiteettiään. Itsellä on ihan tyhjä, tyhjiin imetty olo ja ennen kaikkea hämmentynyt olo.

Myös ne ominaisuudet itsessäni, jotka saivat haukkuja , ovatkin nyt melkein kaikki myös hänen uudessa kumppanissaan. Hänen kohdallaan ne ovat ok tai arvostettavia asioita.

Lee Hammock puhui tästä joskus videollaan. Sinä olet kertonut, mikä sinulle on tärkeää, mutta sitä ei ole voitu enää antaa sinulle, koska olet avannut suusi tarpeistasi rakkauspommituksen jälkeen. Ne on kuitenkin otettu muistiin ja hän tietää, että näitä tarjoamalla voi tehdä jonkun toisen onnelliseksi (narsisti ei ehkä tajua, että jokaisella yksilöllä on keskenään täysin erilaiset tarpeet, en tiedä) ja olet näin antanut vinkkejä, miten hän voi hemmotella uutta lähdettään rakkauspommituksen aikaan. 

Hyvin sanottu. Samalla tämä on se kaikista rankin osuus. Henkilökohtaisen loukkauksen multihuipentuma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistilla on aina joku Suuri (usein naiivi ja täysin epärealistinen), aivan ihmeellinen ja ilmiömäinen tavoite. Sitä suuruushoopotarinaansa toistaa ja kertoilee kuin papukaija.

Kun suhteessa ja elämässä ja joka suunnassa on vaikeaa, hän jankuttaa puolisolleen, että SITTEN kun sejasehoopotavoitteeni tapahtuu, elämä on aiva ihmeellistä unelmaa hänen kanssaan!

Sitä päivää ei vain koskaan tule. Narsisti on ja pysyy yhtä pjaskana, itsekkäänä, alistavana, lannistavana, epäempaattisena ja ylimielisenä tyyppinä kuin mitä hän on aina ollut. Saavutetaan se tavoite tai ei.

Jos se tavoite saavutetaankin, niin hedelmät siitä narsisti kerää itse - ja ottaa ehkä uuden kumppanin. Missään nimessä devaluation-vaiheessa oleva puoliso ei siitä saa hyötyä. Narsistihan teki kaiken itse!

Kyllä. Ja se on vain ja ainoastaan hänen ansiotaan. Sillä ei ollut mitään merkitystä, mitä muut tekivät tavoitteen saavuttamiseksi tai miten vaikka puoliso tuki ja hoiti kodin ja lapset. Sen toisen voi heittää pois kuin käytetyn tiskirätin kun se on kulutettu loppuun.

Häntä kohtaan pitäisi olla 100% lojaali, mutta hän itse ei ole kenenkään luottamuksen ja tuen arvoinen.

Oletteko huomanneet että kun olet poikki, väsynyt, surullinen ja tarvitsisit tukea, narsisti pahentaa tilannetta esim heittämällä laskun tai kommetoimalla ikävästi? Siis tarkoituksella pahentaa oloa. Normaali ihminen auttaa ja tukee. Sana juttu jos olet iloinen. Minulle kommentoitiin usein, että naurat rumalla äänellä tai liian kovaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle on ollut jännä huomata, että kuinka paljon minulle tärkeitä juttuja ja haaveita (joita ei juurikaan voitu toteuttaa yhdessä ollessamme, koska hänestä ne olivat turhia, tyhmiä, maksoivat liikaa rahaa tms.) ovat nyt discardin jälkeen osa hänen arkeaan uudessa suhteessaan ja elämässään. Minun lempikaupunginosa (josta ei kuulemma pitänyt, mutta jossa asuu nyt), lempiruokani (josta ei pitänyt, mutta jota tilataan nyt viikottain), minun lempimatkakohteeni (sama, hän matkustaa sinne), liikuntamuoto (jota ei tehnyt kanssani, mutta harrastaa uuden kumppanin kanssa) jne. ovat nyt jotenkin hänen uutta identiteettiään. Itsellä on ihan tyhjä, tyhjiin imetty olo ja ennen kaikkea hämmentynyt olo.

Myös ne ominaisuudet itsessäni, jotka saivat haukkuja , ovatkin nyt melkein kaikki myös hänen uudessa kumppanissaan. Hänen kohdallaan ne ovat ok tai arvostettavia asioita.

Lee Hammock puhui tästä joskus videollaan. Sinä olet kertonut, mikä sinulle on tärkeää, mutta sitä ei ole voitu enää antaa sinulle, koska olet avannut suusi tarpeistasi rakkauspommituksen jälkeen. Ne on kuitenkin otettu muistiin ja hän tietää, että näitä tarjoamalla voi tehdä jonkun toisen onnelliseksi (narsisti ei ehkä tajua, että jokaisella yksilöllä on keskenään täysin erilaiset tarpeet, en tiedä) ja olet näin antanut vinkkejä, miten hän voi hemmotella uutta lähdettään rakkauspommituksen aikaan. 

Hyvin sanottu. Samalla tämä on se kaikista rankin osuus. Henkilökohtaisen loukkauksen multihuipentuma.

Mulle kävi kerran niin että narsisti siinä ihan alkuvaiheessa leperteli niitä näitä ja yritti tehdä vaikutusta. Kävi kuitenkin niin että tää narsu oletti musta jo etukäteen asioita(puhui varmaan edellisestä uhristaan) ja oletti että olen myytyä naista kun hän tietää miten minua on kohdeltu ja hän tulee nyt pelastamaan minut. Mikään hänen oletuksistaan ei pitänyt paikkaansa ja tunnistin narsistin ajoissa.

Minulle kävi juuri näin. Olimme pitkään yhdessä, yhdessäoloa ja perhe-elämää rytmitti ja dominoi aina eksän hyvin suurieleiset menestymishaaveet. Vanhemmuusvapaita hän ei pitänyt, oli illat ylitöissä, mihinkään ei saanut törsätä rahaa, kaikki yhteiset haaveet ja unelmat odottivat sitä päivää, kun hän asemassa x. Minunkin urani seuraavan askeleen piti olla mahdollinen "sitten kun". Tai jopa haaveilemani iltatähden vuoro, koska sekin odotti taloudellisesti parempia aikoja.

Kun hän oli viimein asemassa x, hän jätti minut aivan sillä samalla hetkellä. Siis kyse oli viikoista. En kuulemma ollut koskaan tukenut häntä, en ollut uskonut häneen, kaikki oli hänen ansiotaan ja häntä oksettikin ajatukseni, että minulle kuuluisi osa hänen menestyksestään. Nyt hän toteuttaa tuota elämää uuden kumppanin kanssa.

Vaikka erosta on jo aikaa ja koen olevani hyvin pitkällä toipumisprosessissa muutoin, niin tämä kuvio salpauttaa aina välillä edelleen hengitykseni. Elin melkein 15 vuotta tukien häntä, odottaen omaa vuoroani ja ylipäätään hänelle ja perheellemme. Kertaakaan hän ei nähnyt tässä mitään arvoa (vaikka toisin uskoin tai uskottelin itselleni).

Odotin omaa vuoroani aivan turhaan, ja siitä soimaan itseäni. Ihan kuin olisin ollut jokin synnytyskone ja siivousrobotti toiselle, väline, esine. Ja varmaan olinkin.

Notagain kirjoitti:

Oletteko huomanneet että kun olet poikki, väsynyt, surullinen ja tarvitsisit tukea, narsisti pahentaa tilannetta esim heittämällä laskun tai kommetoimalla ikävästi? Siis tarkoituksella pahentaa oloa. Normaali ihminen auttaa ja tukee. Sana juttu jos olet iloinen. Minulle kommentoitiin usein, että naurat rumalla äänellä tai liian kovaa.

Just näin! Hyi olkoon ku tuli ihan paha olo. Onhan tuo nyt ihan sairasta toisen ihmisen sielun tappamista.

Miten pääsen tästä narsisti vihastani? Tarviiko minun päästä siitä? Pelkään että tapan vielä jos yksikin narsu pääsee ihoni alle.

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi juuri näin. Olimme pitkään yhdessä, yhdessäoloa ja perhe-elämää rytmitti ja dominoi aina eksän hyvin suurieleiset menestymishaaveet. Vanhemmuusvapaita hän ei pitänyt, oli illat ylitöissä, mihinkään ei saanut törsätä rahaa, kaikki yhteiset haaveet ja unelmat odottivat sitä päivää, kun hän asemassa x. Minunkin urani seuraavan askeleen piti olla mahdollinen "sitten kun". Tai jopa haaveilemani iltatähden vuoro, koska sekin odotti taloudellisesti parempia aikoja.

Kun hän oli viimein asemassa x, hän jätti minut aivan sillä samalla hetkellä. Siis kyse oli viikoista. En kuulemma ollut koskaan tukenut häntä, en ollut uskonut häneen, kaikki oli hänen ansiotaan ja häntä oksettikin ajatukseni, että minulle kuuluisi osa hänen menestyksestään. Nyt hän toteuttaa tuota elämää uuden kumppanin kanssa.

Vaikka erosta on jo aikaa ja koen olevani hyvin pitkällä toipumisprosessissa muutoin, niin tämä kuvio salpauttaa aina välillä edelleen hengitykseni. Elin melkein 15 vuotta tukien häntä, odottaen omaa vuoroani ja ylipäätään hänelle ja perheellemme. Kertaakaan hän ei nähnyt tässä mitään arvoa (vaikka toisin uskoin tai uskottelin itselleni).

Odotin omaa vuoroani aivan turhaan, ja siitä soimaan itseäni. Ihan kuin olisin ollut jokin synnytyskone ja siivousrobotti toiselle, väline, esine. Ja varmaan olinkin.

JÄRKYTTÄVÄÄ miten he siis käyttävät kumppaneitaan portaikon askeluksena että pääsevät aina ylemmäs ja ylemmäs. Kuvottavaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sam Vakninin videolla on siitä, miten narsistin seurassa moraalisesta ja kiltistäkin ihmisestä voi tulla pettäjä. Tällä yleensä haetaan voimaa irtautua narsistisesta suhteesta (ehkä toissijaisesti täytettä sille tunnevajeelle, jonka narsisti on luonut kumppaniinsa).

Tässä on varmasti perää. Ihastuin useita kertoja muihin, kun olin pitkässä parisuhteessa narsistin kanssa, ja kerran sain jopa revittyä ihastuksesta niin paljon voimaa, että pystyin irtautumaan suhteesta. Valitettavasti vain jutusta ihastuksen kanssa ei tullut mitään, vaikka tunne oli molemminpuolinen, ja narsistin oli helppo ylipuhua minut takaisin, kun olin hauraassa ja haavoittuvaisessa tilassa.

Muilla kerroilla ihastuminen toiseen antoi voimia kestää sitä p*skaa omassa suhteessa ja toi jotain iloa ja valoa elämään. Miten surulliselta tämän kirjoittaminen tuntuukaan näin jälkeenpäin - miten tyhmä sitä voi ihminen olla, kun hakkaa vain päätä seinään vuodesta toiseen ja toivoo, että asiat voisivat joskus olla toisin.

Parilla ystävällä on ollut sama juttu. Toinen sai revittyä itsensä irti myrkyllisestä suhteesta ihastuksen avulla, tosin päätyi yhteen vähintään yhtä häiriintyneen miehen kanssa, ja siinä menikin sitten kymmenkunta vuotta ennen kuin hän pääsi eroon jälkimmäisestä narsistista. Toinen ystävä taas oli jo eroamassa väkivaltaisesta kumppanista, hänkin ihastuksesta voimaa saaneena, mutta kumppani sai ylipuhuttua hänet jatkamaan suhteessa.

Tuohan on lähes sääntö että suhteeseen palaa vielä lähdettyään eli syntyy jojoilua ja eipäs-juupas- sekoilua. Kuuluu ihan noiden suhteiden koreografiaan että niistä on erittäin kivuliasta lähteä kokonaan pois ja napsauttaa välit lopullisesti poikki. Tähän kaikkeen liittyy just imurointi vakoilu sun muu pommittelu, joka on silkkaa valtapeliä.

Itse muistan miten ahdistunut olin sekä noissa suhteissa että niistä irtautuessani. Se vapauden riemu on onneksi lopulta löytynyt. Vaatii itseltä myös johdonmukaisuutta kieltäytyä yhteydenpidosta haitallisen ihmisen kanssa oli kyse mistä hyvänsä. Jopa hänen ahdinkonsa on syötti. Karseaa.

Vierailija kirjoitti:

Notagain kirjoitti:

Oletteko huomanneet että kun olet poikki, väsynyt, surullinen ja tarvitsisit tukea, narsisti pahentaa tilannetta esim heittämällä laskun tai kommetoimalla ikävästi? Siis tarkoituksella pahentaa oloa. Normaali ihminen auttaa ja tukee. Sana juttu jos olet iloinen. Minulle kommentoitiin usein, että naurat rumalla äänellä tai liian kovaa.

Just näin! Hyi olkoon ku tuli ihan paha olo. Onhan tuo nyt ihan sairasta toisen ihmisen sielun tappamista.

Miten pääsen tästä narsisti vihastani? Tarviiko minun päästä siitä? Pelkään että tapan vielä jos yksikin narsu pääsee ihoni alle.

Ei enää pääse, koska seuraavalla kerralla näet vaaranmerkit ja kuuntelet kehoasi ja alitajuntaasi. 

Mun päähän vaan ei vieläkään mahdu se, että tällaisia ihmisiä on olemassa ja miten hirveän pahan olon he saavat toisissa aikaan eivätkä he edes itse halua muuttua vaan olettavat, että toiset taittuvat heidän kontrolliinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle on ollut jännä huomata, että kuinka paljon minulle tärkeitä juttuja ja haaveita (joita ei juurikaan voitu toteuttaa yhdessä ollessamme, koska hänestä ne olivat turhia, tyhmiä, maksoivat liikaa rahaa tms.) ovat nyt discardin jälkeen osa hänen arkeaan uudessa suhteessaan ja elämässään. Minun lempikaupunginosa (josta ei kuulemma pitänyt, mutta jossa asuu nyt), lempiruokani (josta ei pitänyt, mutta jota tilataan nyt viikottain), minun lempimatkakohteeni (sama, hän matkustaa sinne), liikuntamuoto (jota ei tehnyt kanssani, mutta harrastaa uuden kumppanin kanssa) jne. ovat nyt jotenkin hänen uutta identiteettiään. Itsellä on ihan tyhjä, tyhjiin imetty olo ja ennen kaikkea hämmentynyt olo.

Myös ne ominaisuudet itsessäni, jotka saivat haukkuja , ovatkin nyt melkein kaikki myös hänen uudessa kumppanissaan. Hänen kohdallaan ne ovat ok tai arvostettavia asioita.

Lee Hammock puhui tästä joskus videollaan. Sinä olet kertonut, mikä sinulle on tärkeää, mutta sitä ei ole voitu enää antaa sinulle, koska olet avannut suusi tarpeistasi rakkauspommituksen jälkeen. Ne on kuitenkin otettu muistiin ja hän tietää, että näitä tarjoamalla voi tehdä jonkun toisen onnelliseksi (narsisti ei ehkä tajua, että jokaisella yksilöllä on keskenään täysin erilaiset tarpeet, en tiedä) ja olet näin antanut vinkkejä, miten hän voi hemmotella uutta lähdettään rakkauspommituksen aikaan. 

Hyvin sanottu. Samalla tämä on se kaikista rankin osuus. Henkilökohtaisen loukkauksen multihuipentuma.

Minua loukkaa se, että narsisti poimi minut sellaisesta sidosryhmästä, missä ollaan löyhästi yhteyksissä. Oltiin tiedetty toisimme pidemmän aikaa ja pidin häntä jonkinasteisena kaverina ja ajattelin luonnollisesti, että suhteen aikana olisimme edenneet ystävyyteen. Näin ei kuitenkaan käynyt eikä tämä yhteys estänyt narsistia lemppaamasta minua lapsellisella ja loukkaavalla tavalla. 

Minua loukkaa se, että hän on olevinaan niin hyvä kaveri kaikkien näiden muiden ihmisten kanssa ja tekee heille palveluksia jne ja me kaksi emme voi olla edes puheväleissä (järjellä ajateltuna en itsekään halua ja ylläpidän nollakontaktia, mutta silti se loukkaa, että on itse tässä tilanteessa ja muut eivät). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sam Vakninin videolla on siitä, miten narsistin seurassa moraalisesta ja kiltistäkin ihmisestä voi tulla pettäjä. Tällä yleensä haetaan voimaa irtautua narsistisesta suhteesta (ehkä toissijaisesti täytettä sille tunnevajeelle, jonka narsisti on luonut kumppaniinsa).

Tässä on varmasti perää. Ihastuin useita kertoja muihin, kun olin pitkässä parisuhteessa narsistin kanssa, ja kerran sain jopa revittyä ihastuksesta niin paljon voimaa, että pystyin irtautumaan suhteesta. Valitettavasti vain jutusta ihastuksen kanssa ei tullut mitään, vaikka tunne oli molemminpuolinen, ja narsistin oli helppo ylipuhua minut takaisin, kun olin hauraassa ja haavoittuvaisessa tilassa.

Muilla kerroilla ihastuminen toiseen antoi voimia kestää sitä p*skaa omassa suhteessa ja toi jotain iloa ja valoa elämään. Miten surulliselta tämän kirjoittaminen tuntuukaan näin jälkeenpäin - miten tyhmä sitä voi ihminen olla, kun hakkaa vain päätä seinään vuodesta toiseen ja toivoo, että asiat voisivat joskus olla toisin.

Parilla ystävällä on ollut sama juttu. Toinen sai revittyä itsensä irti myrkyllisestä suhteesta ihastuksen avulla, tosin päätyi yhteen vähintään yhtä häiriintyneen miehen kanssa, ja siinä menikin sitten kymmenkunta vuotta ennen kuin hän pääsi eroon jälkimmäisestä narsistista. Toinen ystävä taas oli jo eroamassa väkivaltaisesta kumppanista, hänkin ihastuksesta voimaa saaneena, mutta kumppani sai ylipuhuttua hänet jatkamaan suhteessa.

Tuohan on lähes sääntö että suhteeseen palaa vielä lähdettyään eli syntyy jojoilua ja eipäs-juupas- sekoilua. Kuuluu ihan noiden suhteiden koreografiaan että niistä on erittäin kivuliasta lähteä kokonaan pois ja napsauttaa välit lopullisesti poikki. Tähän kaikkeen liittyy just imurointi vakoilu sun muu pommittelu, joka on silkkaa valtapeliä.

Itse muistan miten ahdistunut olin sekä noissa suhteissa että niistä irtautuessani. Se vapauden riemu on onneksi lopulta löytynyt. Vaatii itseltä myös johdonmukaisuutta kieltäytyä yhteydenpidosta haitallisen ihmisen kanssa oli kyse mistä hyvänsä. Jopa hänen ahdinkonsa on syötti. Karseaa.

Just näin! Jopa hänen ahdinkonsa on syötti. Tää täytyy ihan todella sisäistää että on valmis lähtemään. Itse tajusin koko tän hämähäkinseitti kuvion vasta pitkän aikaa aviomieheni kuoleman jälkeen. Olin onnekas kun tällatavoin vapauduin. En ole ihan varma olisinko muuten tajunnut ja lähtenyt. Nyttemmin silmäni ovat auenneet ja kaikki, siis aivan kaikki liitossamme oli suurta valetta. Ja näillä päävammaisilla on kaikilla tavalla tai toisella sama agenda. Toivon teille kaikille onnea matkaan ja paljon sisäistä voimaa!

Mun elämän narsisteista onneksi kaksi minua eniten houkuttaneita ovat ghostaavia mykkiä pakenijoita, joten on vaan pitänyt pitää itsestään huoli, ettei yritä tyrkyttää itse itseään heille. Muihin taas ei ole ollut niin vahvaa tunnesidettä (etenkään työelämän narsisteille), että selän kääntäminen on ollut pikemmin käytännön järjestelyt vaatinut asia ja sitten toteutus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle on ollut jännä huomata, että kuinka paljon minulle tärkeitä juttuja ja haaveita (joita ei juurikaan voitu toteuttaa yhdessä ollessamme, koska hänestä ne olivat turhia, tyhmiä, maksoivat liikaa rahaa tms.) ovat nyt discardin jälkeen osa hänen arkeaan uudessa suhteessaan ja elämässään. Minun lempikaupunginosa (josta ei kuulemma pitänyt, mutta jossa asuu nyt), lempiruokani (josta ei pitänyt, mutta jota tilataan nyt viikottain), minun lempimatkakohteeni (sama, hän matkustaa sinne), liikuntamuoto (jota ei tehnyt kanssani, mutta harrastaa uuden kumppanin kanssa) jne. ovat nyt jotenkin hänen uutta identiteettiään. Itsellä on ihan tyhjä, tyhjiin imetty olo ja ennen kaikkea hämmentynyt olo.

Myös ne ominaisuudet itsessäni, jotka saivat haukkuja , ovatkin nyt melkein kaikki myös hänen uudessa kumppanissaan. Hänen kohdallaan ne ovat ok tai arvostettavia asioita.

Lee Hammock puhui tästä joskus videollaan. Sinä olet kertonut, mikä sinulle on tärkeää, mutta sitä ei ole voitu enää antaa sinulle, koska olet avannut suusi tarpeistasi rakkauspommituksen jälkeen. Ne on kuitenkin otettu muistiin ja hän tietää, että näitä tarjoamalla voi tehdä jonkun toisen onnelliseksi (narsisti ei ehkä tajua, että jokaisella yksilöllä on keskenään täysin erilaiset tarpeet, en tiedä) ja olet näin antanut vinkkejä, miten hän voi hemmotella uutta lähdettään rakkauspommituksen aikaan. 

Hyvin sanottu. Samalla tämä on se kaikista rankin osuus. Henkilökohtaisen loukkauksen multihuipentuma.

Minua loukkaa se, että narsisti poimi minut sellaisesta sidosryhmästä, missä ollaan löyhästi yhteyksissä. Oltiin tiedetty toisimme pidemmän aikaa ja pidin häntä jonkinasteisena kaverina ja ajattelin luonnollisesti, että suhteen aikana olisimme edenneet ystävyyteen. Näin ei kuitenkaan käynyt eikä tämä yhteys estänyt narsistia lemppaamasta minua lapsellisella ja loukkaavalla tavalla. 

Minua loukkaa se, että hän on olevinaan niin hyvä kaveri kaikkien näiden muiden ihmisten kanssa ja tekee heille palveluksia jne ja me kaksi emme voi olla edes puheväleissä (järjellä ajateltuna en itsekään halua ja ylläpidän nollakontaktia, mutta silti se loukkaa, että on itse tässä tilanteessa ja muut eivät). 

Kyllä vaan, se loukkaa ja narsusi tarkoittaakin sen loukkaukseksi ja tekee sen tarkoituksella. Pysy erossa, ihmisten mielipiteillä ei ole väliä. Pidemmän päälle narsu lopulta näyttäö sen oikean naamansa kyllä muillekin ja silloin sinulta voidaan jopa kysyä "mikset varoittanut" No, eihän he olisi uskoneet vaikka olisit sanonut mitä, tämän takia meitäkään ei kukaan varoittele. On pakko oppia itsekin tervettä itsekkyyttä. Näille tutuille ei kannata paljastaa katkeruuttaan joka kiirii narsun korviin. Ole niinkuin kaikki olisi ok ja älä puhu pahaa narsusta paitsi korkeintaan parhaalle ystävälle. Harmaa kivi!