Narsistin keskustelutyyli

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävää oli kyllä se jatkuva virheiden etsiminen ja niistä huomauttelu. Yhden päivän aikana saattoi tiuskia ja huomauttaa miten kävelin väärin, istuin väärin, pyyhin lavuaarin väärällä tavalla, luin väärää kirjaa (eli en hänen suosittelemaansa), harrastin väärää liikuntalajia, käytin vääränlaisia kenkiä tai vaatteita, söin väärältä lautaselta väärällä tavalla, imuroin väärin, pidin vääristä asioista, minulla oli vääriä mielipiteitä, miten ostamani puhelin oli huono ostos (vaikka itse olin siihen todella tyytyväinen😄)...Loputonta vänkäystä ja huomauttelua toinen toistaan oudommista asioista.

Jokin pimeä kontrollintarve tuossa oli taustalla varmaan. Hänen oli myös aivan mahdotonta hahmottaa että joku saattaa pitää eri asioista tai arvostaa eri asioita kuin hän. Jos hän ei pitänyt vaikka sienistä niin kukaan muukaan ei voinut oikeasti pitää. Hän ei jotenkin ymmärtänyt omaa erillisyyttä muista ihmisistä, oli siinä mielessä kuin pieni lapsi.

Minä käytin vääriä sanoja ja reagoin väärin.

Vierailija kirjoitti:

Toiset ihmiset tuntevat myös ihan konkreettisesti toisen ihmisen tunteita (ihmisissä on eri määrä ns. peilisoluja, joillain niitä on enemmän ja toisilla vähemmän). Ehkä siinäkin on syy, miksi alkaa narsistin seurassa käyttäytyä itsekin oudosti. Mulla tuli esimerkiksi ihan puskista sellainen ajatus, että voisin vääntää koiraa hännästä (en vääntänyt enkä ole aiemmin elämässäni ajatellut tehdä niin). Ja myös välillä kivahdin takaisin sarkastisesti tai ivallisesti epätyypillisesti itselleni. 

Narsistin kanssa keskustelu ei sinällään ole keskustelua, koska narsisti kontrolloi "keskustelun" kulkua. 

Mulla kesti 15 vuotta hyvin tiivistä suhdetta ennen kuin tajusin. Olen pitänyt itseäni ihan fiksuna. En vain osannut ajatella, että jollekin keskustelu on vain peliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3322: Hienoa, että olet päässyt irti ja saatte lapsen kanssa elää myös rauhassa. Kun lapsi kasvaa, hänellä on itsellään myös sanomista tapaamisiinsa. 

Varmasti mieleen meinaa hiipiä isosti katkeruutta ja vihaa ja ärsytystä ja aggressioa, toivottavasti saat ne purettua ja hävitettyä. 

Siinähän se onkin, että en kykene tuntemaan lainkaan vihaa tai aggressiota. Tai olen tuntenut sitä hetkittäin mutta en kertaakaan lapsen isää kohtaan, vaan kohteina on ollut lastensuojelun valehteleva sossu, olosuhdeselvittäjät, tuomari ja perhetyöntekijä, joka meillä oli vähän aikaa mukana kuviossa ja joka meni tietysti myös heti isän puolelle ja vaati jatkuvasti minua ajattelemaan asioita isän kannalta, kun minä olinkin yhtäkkiä se, joka oli tehnyt niin väärin isää kohtaan. Perhetyöntekijä jopa oikeutti isän ja hänen ystäviensä valehtelun oikeudessa sillä, että olinhan minäkin ottanut "omia askeleitani", ts. vaatinut yksinhuoltajuutta isän väkivaltaisen käytöksen takia. Koko lähdön jälkeinen tilanne on ollut kuin absurdia painajaista.

Listasin tässä vähän aikaa sitten erilaisia negatiivisia tunteita, joita koen, ja niitä tuli pitkä liuta lannistuneisuudesta, voimattomuudesta ja surusta epätoivoon, väsymykseen ja pelkoon. Mutta ilmeisesti en ole vielä valmis kokemaan aggressiota tai edes katkeruutta. Tunnen kyllä katumusta ja häpeää, myös epäuskoa kaikesta tapahtuneesta ja ajoittain jopa sääliä exää kohtaan, yhä edelleen, kaiken kokemani jälkeen - totuinhan ajattelemaan häntä lähes 30 vuotta väkivallantekijän sijaan väkivaltaisen lapsuudenkotinsa traumatisoimana uhrina.

Olen tosi pahoillani sun, ja etenkin lapsen puolesta, mutta en voi olla huomauttamatta siitä, että tuo ei ole sinulle itsellesi kovin hedelmällistä syyttää kaikkia viranomaisia.

Ne siellä lasussa, sossussa, tuomarit ja muut, ne on ihmisiä siinä missä sinäkin. Jos sun exäsi sumutti sinua 30 (!!) vuotta, miten ihmeessä ajattelet, että noiden vain hetken tilannetta nähneiden ihmisten pitäisi kyetä näkemään exäsi läpi?

Mä olen itsekin taistellut vuosikausia narsistista exää vastaan, koska ex vahingoittaa käytöksellään lapsia. Välillä lasu on ollut apuna, välillä on tuntunut vahvasti siltä, että sieltä ei ole kuin haittaa kun esim. työntekijä on vaihtunut ja ex on saanut uuden alkuunsa kiedottua pikkusormensa ympärille. On ahdistanut, v*tuttanut, ärsyttänyt. Miksi ne ei näe sen läpi mitä se esittää? Silloin ei auta kuin vetää syvää henkeä ja muistuttaa, että niin, mä itse elin sen ihmisen kanssa useamman vuoden, ennenkuin tajusin tilanteen. Se on se narsismin pirullisin ongelma, se että narsistinen ihminen kykenee hyvin usein esittämään itsensä niin hyvässä valossa, että vastapuoli näyttäytyy todella huonona. Silloin ei auta kuin pitää pää kylmänä, kerätä todisteita, esittää ne tarpeen tullen ja pysyä itse asiallisena. Ja ikävä kyllä, joskus vaan hyväksyä se, että välillä jää alakynteen kun muut uskoo sitä narsistista valehtelijaa.

Jos sä syytät sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä, tuomareita ym. siitä, että ne on huonoja ihmisiä, kun eivät näe exäsi toiminnan läpi, silloinhan myös sä itse olisit syypää tilanteeseen. Ethän säkään nähnyt. Käännä siis kiukkusi kohti oikeaa osoitetta, sitä exääsi. Totta, hän on itsekin uhri, sillä narsismi syntyy varhaislapsuudessa. Mutta silti vain ja ainoastaan hän on se sinun ja lapsesi elämään liittyvän pahan aiheuttaja. Et sinä, ei sossu, ei perhetyöntekijä, ei kukaan, joka uskoi taitavaa valehtelijaa.

Kiitos viestistäsi. Huomaan, että kirjoitin eilen epäselvästi ja riittämättömästi, sillä ymmärrän ja allekirjoitan kyllä itse kaiken tämän mitä kirjoitit. Omalla kierolla tavallaan se tuo jopa lohtua tässä tilanteessa - ei ihme, että todellakin uskoin siihen valheelliseen todellisuuteen lähes 30 vuotta, sillä exä on selvästikin poikkeuksellisen taitava valehtelija ja manipuloija.

Hyvin herkästi syytänkin itseäni tyhmäksi sen takia, että uskoin häntä niin pitkään ja annoin hänen huijata itseäni ja tavallaan varastaa itseltäni näin merkittävän siivun elämästäni, mutta tuo miten hän on pyörittänyt kaikkia viranomaisia mielensä mukaan juuri osoittaa sen, miten taitava hän on. Myös psykiatri, jolta hain lausunnon oikeudenkäyntiä varten, toisteli useita kertoja sitä, miten taitava exäni on. Muutamat näihin asioihin perehtyneet ammattilaiset ovat jopa sanoneet varsin suoraan uskovansa, että exäni ei ole vain narsisti vaan psykopaatti.

Siitä huolimatta en kykene tuntemaan vihaa tai edes kiukkua exää kohtaan, ja kuten eilen kirjoitin, olen tuntenut näitä viranomaisiakin kohtaan vihaa vain *hetkittäin*, ts. silloin kun tilanne on ollut tuore ja aiheuttanut edes jonkinlaisen tunnekuohun ennen kuin olen vajonnut taas lähestulkoon lamaantuneeseen tilaan. Toinen vaihtoehto on se, että olen kuin kivi enkä tunne käytännössä mitään negatiivisia tunteita, vaikka jatkan elämääni näennäisen normaalisti. Olosuhteeni ovat olleet niin pitkään niin sietämättömät, että joudun lokeroimaan tunteitani, ja menneisyyteni takia olen kehittynyt tässä itse varsin taitavaksi.

Olen puhunut tästä vihan tunteen puuttumisesta terapiassa, ja terapeuttini ainakin uskoo, etten ole vielä valmis tuntemaan sitä, vaan se tulee sitten ajallaan. Olen myös tutustunut vagushermon toimintaan ja epäilen sen vaikuttavan osaltaan asiaan. Traumatisoituneen ihmisen vagushermo ei toimi normaalisti, eikä normaali taistele ja pakene -toiminto aktivoidu pelkoa herättävässä tilanteessa, vaan ihminen lamaantuu. Minulla on siis diagnosoitu traumaperäinen stressihäiriö, muuten psykiatri totesi minut jopa poikkeuksellisen vakaaksi, sitkeäksi ja joustavaksi.

Olen myös pahoillani, jos viestistäni sai sen kuvan, että syyttelin viranomaisia, kun yritin vain kertoa, mitä kaikkea absurdia tässä on tapahtunut. Kuten sanottu, ymmärrän kyllä erittäin hyvin, että syypää kaikkeen on häiriintynyt exäni, joka valitettavasti pyörittää koko järjestelmää täysin mielensä mukaan (vaikka pieni ääni ajatusteni taka-alalla syyttääkin enemmän itseäni, kun olin niin tyhmä että uskoin häntä - mutta työstän tätä parhaillaan terapiassa). On kuitenkin hyvin valitettavaa, että järjestelmä ei kykene tunnistamaan, mistä on kyse, eikä tällaisissa tapauksissa toteudu aina oikeus, mistä kärsii todellakin ennen kaikkea viaton lapsi.

Kuulin viime kesänä suunnitteilla olleesta koulutuksesta, jossa mm. lastenvalvojia ja tuomareita opetettaisiin tunnistamaan narsismia juuri tällaisten tapausten takia. Toivottavasti se toteutuu ja koulutuksen käy mahdollisimman moni viranomainen. Jospa se auttaisi tulevaisuudessa edes muita pelastamaan lapsensa narsistin kynsistä.

Oman kokemukseni mukaan vähän yksinkertaiset ihmiset, usein naiset, alkavat syytellä toista narsistiksi, kun tämä osoittaa heille heidän omat kaksoisstandardinsa ja loogiset kömmähdyksensä. Moni ei kestä sitä, että keskustelukumppani on älykkäämpi kuin he itse, ja siitä täytyy sitten alkaa narsistihuutelulla kääntää huomiota pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3322: Hienoa, että olet päässyt irti ja saatte lapsen kanssa elää myös rauhassa. Kun lapsi kasvaa, hänellä on itsellään myös sanomista tapaamisiinsa. 

Varmasti mieleen meinaa hiipiä isosti katkeruutta ja vihaa ja ärsytystä ja aggressioa, toivottavasti saat ne purettua ja hävitettyä. 

Siinähän se onkin, että en kykene tuntemaan lainkaan vihaa tai aggressiota. Tai olen tuntenut sitä hetkittäin mutta en kertaakaan lapsen isää kohtaan, vaan kohteina on ollut lastensuojelun valehteleva sossu, olosuhdeselvittäjät, tuomari ja perhetyöntekijä, joka meillä oli vähän aikaa mukana kuviossa ja joka meni tietysti myös heti isän puolelle ja vaati jatkuvasti minua ajattelemaan asioita isän kannalta, kun minä olinkin yhtäkkiä se, joka oli tehnyt niin väärin isää kohtaan. Perhetyöntekijä jopa oikeutti isän ja hänen ystäviensä valehtelun oikeudessa sillä, että olinhan minäkin ottanut "omia askeleitani", ts. vaatinut yksinhuoltajuutta isän väkivaltaisen käytöksen takia. Koko lähdön jälkeinen tilanne on ollut kuin absurdia painajaista.

Listasin tässä vähän aikaa sitten erilaisia negatiivisia tunteita, joita koen, ja niitä tuli pitkä liuta lannistuneisuudesta, voimattomuudesta ja surusta epätoivoon, väsymykseen ja pelkoon. Mutta ilmeisesti en ole vielä valmis kokemaan aggressiota tai edes katkeruutta. Tunnen kyllä katumusta ja häpeää, myös epäuskoa kaikesta tapahtuneesta ja ajoittain jopa sääliä exää kohtaan, yhä edelleen, kaiken kokemani jälkeen - totuinhan ajattelemaan häntä lähes 30 vuotta väkivallantekijän sijaan väkivaltaisen lapsuudenkotinsa traumatisoimana uhrina.

Olen tosi pahoillani sun, ja etenkin lapsen puolesta, mutta en voi olla huomauttamatta siitä, että tuo ei ole sinulle itsellesi kovin hedelmällistä syyttää kaikkia viranomaisia.

Ne siellä lasussa, sossussa, tuomarit ja muut, ne on ihmisiä siinä missä sinäkin. Jos sun exäsi sumutti sinua 30 (!!) vuotta, miten ihmeessä ajattelet, että noiden vain hetken tilannetta nähneiden ihmisten pitäisi kyetä näkemään exäsi läpi?

Mä olen itsekin taistellut vuosikausia narsistista exää vastaan, koska ex vahingoittaa käytöksellään lapsia. Välillä lasu on ollut apuna, välillä on tuntunut vahvasti siltä, että sieltä ei ole kuin haittaa kun esim. työntekijä on vaihtunut ja ex on saanut uuden alkuunsa kiedottua pikkusormensa ympärille. On ahdistanut, v*tuttanut, ärsyttänyt. Miksi ne ei näe sen läpi mitä se esittää? Silloin ei auta kuin vetää syvää henkeä ja muistuttaa, että niin, mä itse elin sen ihmisen kanssa useamman vuoden, ennenkuin tajusin tilanteen. Se on se narsismin pirullisin ongelma, se että narsistinen ihminen kykenee hyvin usein esittämään itsensä niin hyvässä valossa, että vastapuoli näyttäytyy todella huonona. Silloin ei auta kuin pitää pää kylmänä, kerätä todisteita, esittää ne tarpeen tullen ja pysyä itse asiallisena. Ja ikävä kyllä, joskus vaan hyväksyä se, että välillä jää alakynteen kun muut uskoo sitä narsistista valehtelijaa.

Jos sä syytät sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä, tuomareita ym. siitä, että ne on huonoja ihmisiä, kun eivät näe exäsi toiminnan läpi, silloinhan myös sä itse olisit syypää tilanteeseen. Ethän säkään nähnyt. Käännä siis kiukkusi kohti oikeaa osoitetta, sitä exääsi. Totta, hän on itsekin uhri, sillä narsismi syntyy varhaislapsuudessa. Mutta silti vain ja ainoastaan hän on se sinun ja lapsesi elämään liittyvän pahan aiheuttaja. Et sinä, ei sossu, ei perhetyöntekijä, ei kukaan, joka uskoi taitavaa valehtelijaa.

Kiitos viestistäsi. Huomaan, että kirjoitin eilen epäselvästi ja riittämättömästi, sillä ymmärrän ja allekirjoitan kyllä itse kaiken tämän mitä kirjoitit. Omalla kierolla tavallaan se tuo jopa lohtua tässä tilanteessa - ei ihme, että todellakin uskoin siihen valheelliseen todellisuuteen lähes 30 vuotta, sillä exä on selvästikin poikkeuksellisen taitava valehtelija ja manipuloija.

Hyvin herkästi syytänkin itseäni tyhmäksi sen takia, että uskoin häntä niin pitkään ja annoin hänen huijata itseäni ja tavallaan varastaa itseltäni näin merkittävän siivun elämästäni, mutta tuo miten hän on pyörittänyt kaikkia viranomaisia mielensä mukaan juuri osoittaa sen, miten taitava hän on. Myös psykiatri, jolta hain lausunnon oikeudenkäyntiä varten, toisteli useita kertoja sitä, miten taitava exäni on. Muutamat näihin asioihin perehtyneet ammattilaiset ovat jopa sanoneet varsin suoraan uskovansa, että exäni ei ole vain narsisti vaan psykopaatti.

Siitä huolimatta en kykene tuntemaan vihaa tai edes kiukkua exää kohtaan, ja kuten eilen kirjoitin, olen tuntenut näitä viranomaisiakin kohtaan vihaa vain *hetkittäin*, ts. silloin kun tilanne on ollut tuore ja aiheuttanut edes jonkinlaisen tunnekuohun ennen kuin olen vajonnut taas lähestulkoon lamaantuneeseen tilaan. Toinen vaihtoehto on se, että olen kuin kivi enkä tunne käytännössä mitään negatiivisia tunteita, vaikka jatkan elämääni näennäisen normaalisti. Olosuhteeni ovat olleet niin pitkään niin sietämättömät, että joudun lokeroimaan tunteitani, ja menneisyyteni takia olen kehittynyt tässä itse varsin taitavaksi.

Olen puhunut tästä vihan tunteen puuttumisesta terapiassa, ja terapeuttini ainakin uskoo, etten ole vielä valmis tuntemaan sitä, vaan se tulee sitten ajallaan. Olen myös tutustunut vagushermon toimintaan ja epäilen sen vaikuttavan osaltaan asiaan. Traumatisoituneen ihmisen vagushermo ei toimi normaalisti, eikä normaali taistele ja pakene -toiminto aktivoidu pelkoa herättävässä tilanteessa, vaan ihminen lamaantuu. Minulla on siis diagnosoitu traumaperäinen stressihäiriö, muuten psykiatri totesi minut jopa poikkeuksellisen vakaaksi, sitkeäksi ja joustavaksi.

Olen myös pahoillani, jos viestistäni sai sen kuvan, että syyttelin viranomaisia, kun yritin vain kertoa, mitä kaikkea absurdia tässä on tapahtunut. Kuten sanottu, ymmärrän kyllä erittäin hyvin, että syypää kaikkeen on häiriintynyt exäni, joka valitettavasti pyörittää koko järjestelmää täysin mielensä mukaan (vaikka pieni ääni ajatusteni taka-alalla syyttääkin enemmän itseäni, kun olin niin tyhmä että uskoin häntä - mutta työstän tätä parhaillaan terapiassa). On kuitenkin hyvin valitettavaa, että järjestelmä ei kykene tunnistamaan, mistä on kyse, eikä tällaisissa tapauksissa toteudu aina oikeus, mistä kärsii todellakin ennen kaikkea viaton lapsi.

Kuulin viime kesänä suunnitteilla olleesta koulutuksesta, jossa mm. lastenvalvojia ja tuomareita opetettaisiin tunnistamaan narsismia juuri tällaisten tapausten takia. Toivottavasti se toteutuu ja koulutuksen käy mahdollisimman moni viranomainen. Jospa se auttaisi tulevaisuudessa edes muita pelastamaan lapsensa narsistin kynsistä.

Rakas ihminen, älä pyydä anteeksi sitä, että tunnet vihaa. Se on tervettä.

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan vähän yksinkertaiset ihmiset, usein naiset, alkavat syytellä toista narsistiksi, kun tämä osoittaa heille heidän omat kaksoisstandardinsa ja loogiset kömmähdyksensä. Moni ei kestä sitä, että keskustelukumppani on älykkäämpi kuin he itse, ja siitä täytyy sitten alkaa narsistihuutelulla kääntää huomiota pois. 

Nukuitkin tänään pitkään. Huomenta ja tervetuloa takaisin foorumille.

Vierailija kirjoitti:

Toiset ihmiset tuntevat myös ihan konkreettisesti toisen ihmisen tunteita (ihmisissä on eri määrä ns. peilisoluja, joillain niitä on enemmän ja toisilla vähemmän). Ehkä siinäkin on syy, miksi alkaa narsistin seurassa käyttäytyä itsekin oudosti. Mulla tuli esimerkiksi ihan puskista sellainen ajatus, että voisin vääntää koiraa hännästä (en vääntänyt enkä ole aiemmin elämässäni ajatellut tehdä niin). Ja myös välillä kivahdin takaisin sarkastisesti tai ivallisesti epätyypillisesti itselleni. 

Narsistin kanssa keskustelu ei sinällään ole keskustelua, koska narsisti kontrolloi "keskustelun" kulkua. 

Minulla oli myös narsistin kanssa seurustellessani (ja pitkään sen jälkeen) todella paljon epämieluisia ajatuksia eli ”intrusive thoughts”. Johtuu stressistä ja kuormittavasta elämäntilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan vähän yksinkertaiset ihmiset, usein naiset, alkavat syytellä toista narsistiksi, kun tämä osoittaa heille heidän omat kaksoisstandardinsa ja loogiset kömmähdyksensä. Moni ei kestä sitä, että keskustelukumppani on älykkäämpi kuin he itse, ja siitä täytyy sitten alkaa narsistihuutelulla kääntää huomiota pois. 

Nukuitkin tänään pitkään. Huomenta ja tervetuloa takaisin foorumille.

Johan oli aikakin! Minä, höpsö ja yksikertainen ihminen ehdin tehdä tässä välissä kokonaisen työpäivän. Nyt saa jännittää, minkä uuden ja innovatiivisen manipulointiläpän tämä tapaus kaivaa takataskustaan.

Narsistikääntökortti ja älykkyyskortti on käytetty. Mitä veikkaatte seuraavaksi? Itse laitan rahani sille, että vetoaa auktoriteettiin. 5 €, kuka lähtee mukaan!

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan vähän yksinkertaiset ihmiset, usein naiset, alkavat syytellä toista narsistiksi, kun tämä osoittaa heille heidän omat kaksoisstandardinsa ja loogiset kömmähdyksensä. Moni ei kestä sitä, että keskustelukumppani on älykkäämpi kuin he itse, ja siitä täytyy sitten alkaa narsistihuutelulla kääntää huomiota pois. 

Olet väärässä. Narsistiin vetoaa älykkäät ihmiset, koska haluavat imeä itseensä toisen ihmisen kautta niitä ominaisuuksia, joita itsessä ei ole.

Näkeehän sen nyt sinustakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan vähän yksinkertaiset ihmiset, usein naiset, alkavat syytellä toista narsistiksi, kun tämä osoittaa heille heidän omat kaksoisstandardinsa ja loogiset kömmähdyksensä. Moni ei kestä sitä, että keskustelukumppani on älykkäämpi kuin he itse, ja siitä täytyy sitten alkaa narsistihuutelulla kääntää huomiota pois. 

Nukuitkin tänään pitkään. Huomenta ja tervetuloa takaisin foorumille.

Johan oli aikakin! Minä, höpsö ja yksikertainen ihminen ehdin tehdä tässä välissä kokonaisen työpäivän. Nyt saa jännittää, minkä uuden ja innovatiivisen manipulointiläpän tämä tapaus kaivaa takataskustaan.

Narsistikääntökortti ja älykkyyskortti on käytetty. Mitä veikkaatte seuraavaksi? Itse laitan rahani sille, että vetoaa auktoriteettiin. 5 €, kuka lähtee mukaan!

Emme ole vielä kuulleet kertomuksia hänen ammattiosaamisistaan ja millaisen auton hän mahtaa omistaa(omien puheiden mukaan siis) Olettaisin että näitä asioita aletaan tunkea jossain sivulauseissa mukaan.?

Hyvåt ihmiset! Onko tietoa koska tulee kolmas osa narsisti Steveniä? En löydä mistään!

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan vähän yksinkertaiset ihmiset, usein naiset, alkavat syytellä toista narsistiksi, kun tämä osoittaa heille heidän omat kaksoisstandardinsa ja loogiset kömmähdyksensä. Moni ei kestä sitä, että keskustelukumppani on älykkäämpi kuin he itse, ja siitä täytyy sitten alkaa narsistihuutelulla kääntää huomiota pois. 

Terve ihminen ei "osoittele" muille "kaksoisstandardeja ja loogisia kömmähdyksiä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekikö teidän tuntemanne narsistit rikoksia? Siis etenkin sellaisia joista ei helposti jää kiinni. Tietämäni tapaus näpisti kerran seurassani ja leveili kun ei jäänyt kiinni. Aikuinen ihminen jolla hyvä työ ja ammatti jne. Sama tyyppi oli liikenteessä ihan seko kaahaaja.

Jäi jotenkin tunne että hän haki jännitystä ja adrenaliinia tuollaisista rikkeistä ja riskeistä,

Nää rikolliset on helppo tunnistaa ja tiedostaa etukäteen narsuiksi. Vankilassahan joka toinen on pers.häiriöinen. Tätä et kyllä kysynyt:)

Eikös vankilassa ole yleisin persoonallisuushäiriö epäsosiaalinen persoonallisuus? https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietoha…

Se on kyllä osin päällekkäinen narsistisen häiriön kanssa ja voi olla piirteitä molemmista. Suurin ero lienee siinä että narsisti tajuaa yleensä yhteiskunnan pelisäännöt edes jollain tasolla ja kykenee joten kuten niitä noudattamaan, tai ainakin huolehtimaan että ei jää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan vähän yksinkertaiset ihmiset, usein naiset, alkavat syytellä toista narsistiksi, kun tämä osoittaa heille heidän omat kaksoisstandardinsa ja loogiset kömmähdyksensä. Moni ei kestä sitä, että keskustelukumppani on älykkäämpi kuin he itse, ja siitä täytyy sitten alkaa narsistihuutelulla kääntää huomiota pois. 

Nukuitkin tänään pitkään. Huomenta ja tervetuloa takaisin foorumille.

Johan oli aikakin! Minä, höpsö ja yksikertainen ihminen ehdin tehdä tässä välissä kokonaisen työpäivän. Nyt saa jännittää, minkä uuden ja innovatiivisen manipulointiläpän tämä tapaus kaivaa takataskustaan.

Narsistikääntökortti ja älykkyyskortti on käytetty. Mitä veikkaatte seuraavaksi? Itse laitan rahani sille, että vetoaa auktoriteettiin. 5 €, kuka lähtee mukaan!

Ehkäpä hänellä on tosielämän kontakteja ja kiirettä siis pitää. Odotellaan jos hän suvaitsee valistaa kasvonsa meidän tykömme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan vähän yksinkertaiset ihmiset, usein naiset, alkavat syytellä toista narsistiksi, kun tämä osoittaa heille heidän omat kaksoisstandardinsa ja loogiset kömmähdyksensä. Moni ei kestä sitä, että keskustelukumppani on älykkäämpi kuin he itse, ja siitä täytyy sitten alkaa narsistihuutelulla kääntää huomiota pois. 

Terve ihminen ei "osoittele" muille "kaksoisstandardeja ja loogisia kömmähdyksiä".

Mikä ihme edes on "looginen kömmähdys"? Epälooginen kömmähdys kävisi vielä järkeen, mutta looginen?

No, nyt odotellaan ketjun lemmikkinarsistia puhumaan tästäkin musta valkoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus tuntuu että maailmassa on niin pimeitä ihmisiä. Paljon! On epäluuloisia, huomionhakuisia ja vaikka mitä vaativia persoonallisuushäiriöisiä. Minulle on yksi ja sama millä näitä nimitetään, samaa p*skaa ovat kaikki jotka eivät muiden rajoja ja ihmisyyttä kunnioita. Lopputulema on aina muiden ihmisten kärsimys tai jopa kuolema. Aina luikertelemassa uusiin ihmissuhteisiin ja työpaikkoihin ja näiden kanssa meidän täytyy sitten vaan yrittää elellä. On se niin väärin.

Persoonallisuushäiriöitä on monenlaisia ja voivat aiheuttaa tuskaa henkilölle itselleen. Kannattaa tutustua aiheeseen ennen kuin niputtaa kaikki saman katon alle.

Tää on kyllä totta, todellakaan kaikki persoonallisuushäiriöiset ei aiheuta muille kärsimystä. Ylikiltit ja hyvin arat ihmiset voi olla myös persoonallisuushäiriöisiä. Esim. estyneelle, eristäytyvälle ja pakko-oireiselle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä ahdistuneisuus, pelokkuus ja sosiaalinen vetäytyminen. He kärsivät itse, mutta eivät pura sitä muihin kuten narskut. Edes kaikki epävakaat ei aiheuta kärsimystä muille, vaan saattavat vaan vetäytyä ihmissuhteista kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan vähän yksinkertaiset ihmiset, usein naiset, alkavat syytellä toista narsistiksi, kun tämä osoittaa heille heidän omat kaksoisstandardinsa ja loogiset kömmähdyksensä. Moni ei kestä sitä, että keskustelukumppani on älykkäämpi kuin he itse, ja siitä täytyy sitten alkaa narsistihuutelulla kääntää huomiota pois. 

Terve ihminen ei "osoittele" muille "kaksoisstandardeja ja loogisia kömmähdyksiä".

Suomennos narsisti-suomi-narsisti:

- Paljastin teille, että olen narsisti, niin siksipä väitä teitä narsisteiksi. Siitäs saitte.

- Narsisti on täynnä kaksoisstandardeja, joten koitan syyttää teitä siitä.

- Toiminnassani ei ole loogikaan häivääkään, joten syytän teitä siitäkin.

- En kestä kun ihmiset ovat minua älykkäämpiä, joten haukun teitä tyhmiksi.

- Minun täytyy itse syyttää muita narsisteiksi, koska en kestä sitä, että he näkevät minusta läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekikö teidän tuntemanne narsistit rikoksia? Siis etenkin sellaisia joista ei helposti jää kiinni. Tietämäni tapaus näpisti kerran seurassani ja leveili kun ei jäänyt kiinni. Aikuinen ihminen jolla hyvä työ ja ammatti jne. Sama tyyppi oli liikenteessä ihan seko kaahaaja.

Jäi jotenkin tunne että hän haki jännitystä ja adrenaliinia tuollaisista rikkeistä ja riskeistä,

Nää rikolliset on helppo tunnistaa ja tiedostaa etukäteen narsuiksi. Vankilassahan joka toinen on pers.häiriöinen. Tätä et kyllä kysynyt:)

Eikös vankilassa ole yleisin persoonallisuushäiriö epäsosiaalinen persoonallisuus? https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietoha…

Se on kyllä osin päällekkäinen narsistisen häiriön kanssa ja voi olla piirteitä molemmista. Suurin ero lienee siinä että narsisti tajuaa yleensä yhteiskunnan pelisäännöt edes jollain tasolla ja kykenee joten kuten niitä noudattamaan, tai ainakin huolehtimaan että ei jää kiinni.

Epäsosiaalinennarsistisosiopaattipsykopaatti

Kaikki samaa p*skaa. Kaikki kuuluisivat vankilaan ja avaimen voisi heittää pois ja vartijoiksi samanlaisia paatteja. Kas siinä olisi oikeudenmukainen kombo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus tuntuu että maailmassa on niin pimeitä ihmisiä. Paljon! On epäluuloisia, huomionhakuisia ja vaikka mitä vaativia persoonallisuushäiriöisiä. Minulle on yksi ja sama millä näitä nimitetään, samaa p*skaa ovat kaikki jotka eivät muiden rajoja ja ihmisyyttä kunnioita. Lopputulema on aina muiden ihmisten kärsimys tai jopa kuolema. Aina luikertelemassa uusiin ihmissuhteisiin ja työpaikkoihin ja näiden kanssa meidän täytyy sitten vaan yrittää elellä. On se niin väärin.

Persoonallisuushäiriöitä on monenlaisia ja voivat aiheuttaa tuskaa henkilölle itselleen. Kannattaa tutustua aiheeseen ennen kuin niputtaa kaikki saman katon alle.

Tää on kyllä totta, todellakaan kaikki persoonallisuushäiriöiset ei aiheuta muille kärsimystä. Ylikiltit ja hyvin arat ihmiset voi olla myös persoonallisuushäiriöisiä. Esim. estyneelle, eristäytyvälle ja pakko-oireiselle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä ahdistuneisuus, pelokkuus ja sosiaalinen vetäytyminen. He kärsivät itse, mutta eivät pura sitä muihin kuten narskut. Edes kaikki epävakaat ei aiheuta kärsimystä muille, vaan saattavat vaan vetäytyä ihmissuhteista kokonaan.

Näin tosiaan on. Narsistit aiheittaa kuitenkin aina tavalla tai toisella ahdinkoa ja pahaa ympärilleen.

Minun tuntemani narsisti (joka myönsi itsekin olevansa sellainen) oli jännä tapaus. Hän oli älykäs ja terävä mutta täysin sokea joillekin sosiaalisille pelisäännöille ja käytöstavoille. Kuten sille että on epäsopivaa antaa vaikka kaverille negatiivista palautetta tämän ulkonäöstä. Saattoi ihmetellä että mitä se Matti veti herneen nenään kun huomautin että on lihonut ja kaljuuntunut. Kysyin että pyysikö Matti asiasta mielipidettä vai miksi sanoit noin ikävästi ja N vastasi että ei Matti mitään pyytänyt, hän halusi vain antaa Matille rehellistä palautetta 😂 Että voitte vaan kuvitella oliko tällä narskulla paljon kavereita jäljellä.