Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Narsistin keskustelutyyli

Vierailija
28.12.2021 |

Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:

-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.

-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.

-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.

Kommentit (10671)

Vierailija
2401/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä on juuri se syy, miksi näihin suhteisiin jäädään. Ehkä se on masennusta, ehkä se on työstressiä, ehkä sen on vaikea sopeutua isyyteen, ehkä sen testosteronitasot on tippuneet, ehkä sitä ja tätä. Ja kuka voisi rikkoa perheen vain sen takia, että toisella on ehkä masennusta?

Jouduin hetken miettimään oikeasti, olenko kirjoittanut tämän viestin. Selittelin tilannetta itselleni pitkään juuri näillä samoilla epäilyillä, ja kun se muuttui koko ajan hullummaksi ja sairaammaksi, mieleen tuli jo epäilyjä alkavasta muistisairaudesta tai jopa skitsofreniasta. Vasta pakoon päästyäni aloin pikkuhiljaa tajuta, mistä tässä on oikeasti kyse.

Minä mietin myös eturauhassyöpää, aivokasvainta, autismia, epilepsiaa, mitä vielä. Luin loputtomasti erilaisia parisuhdekirjoja, opiskelin tunnelukkoja ja opettelin tunnistamaan omaa ja hänen "rakkaudenkieltään". Mutta ihan sama kuinka paljon luin, yritin ymmärtää ja keskustella, mikään ei muuttunut. Oli kuin vastassa oli aina näkymätön seinä, josta kaikki kimposi takaisin.

Hänellä oli myös yksi lääketieteellisesti todettu fyysinen dg (tyyliin astma), jonka takia osa harrastuksista olivat pois laskuista ja se rajoitti myös minun elämääni. Onkin ollut todella kummallista seurata vierestä, kuinka hänen uudessa suhteessaan tämä ei olekaan enää ongelma. Tämä on yksi monista pienistä kummallisuuksista, jotka oli meidän suhteemme aikana kiellettyjä ja mahdottomia, mutta nyt uudessa suhteessa ne eivät ole esteenä.

Narsismin käyttäytymiskaavat ovat sitten osaltaan osuneet 99,9% ja selittäneet niin paljon.

Mulla sama. Tutkin tunnelukkoja, parisuhteen aiheuttamaa traumojen pinnallenousua, x tavalla traumatisoituineiden ihmisten oireita, rakkauden kieltä, tunneköyhyyttä, hyvää kommunikaatiota parisuhteessa jne jne. 

Narsismiaiheiset videot ja tekstit osuivat kohdalleen ja piirsivät viimein selkeän kuvan, sekä veivät toivon asioiden muuttumisesta paremmaksi. 

Astmasta, narsisti-isäni on käyttänyt sitä hyväkseen hänelle toimivalla tavalla. Astma ei ole estänyt hänen tupakointiaan (jopa sisätiloissa), mutta mun kani piti lopettaa. Pari kuukautta myöhemmin hän halusi meille kuitenkin kissan. Äiti ei suostunut. Hän myös hiihti pakkasilla, kun itseä sattui huvittamaan.

Olisivatko ne harrastukset olleet sinulle tärkeitä eli halusi iskeä juuri niihin?

Miten osuikin, liittyi juurikin lemmikkeihin. Olen aina ollut eläinrakas, laittoi minut suhteen alussa valitsemaan hänen ja lemmikkihaaveen väliltä. Lapsetkaan eivät saaneet omaa lemmikkiä. Kun vierailimme perheeni luona, jossa lemmikkejä, alkoi aina kauhea uhriutuminen, lääkkeiden otto ja oli kiire pois ennen kuin oireet alkavat. Karvaiset vaatteet piti pestä, kylään tai autoon ei saanut ottaa lemmikkejä.

Nyt uuden naisystävän lemmikki on tervetullut ja saa olla yötäkin. Lasten lemmikit (jotka hankin meille eron jälkeen) eivät saa kyläillä. Tällainen selektiivinen taudinkuva. ;)

No, se m**apää on nyt sitten uuden naisen riesana ja teidän lemmikit voi varmaan olla sun luona, eivät ainakaan saa mitään asiatonta käytöstä osakseen eksällä. 

Se ei rakasta sitä uutta naista yhtään sen enempää kuin sinuakaan, ei rakasta yhtään ketään, olette esineitä kaikki hänelle. (Tuo on se kohta, mitä normaalin tunne-elämän omaavan ihmisen on todella vaikea käsittää ja sisäistää.)

Narsistin rakkaus on tasan niin suurta miten paljon hän hyötyy. Eroissa on kyse myös siitä ettei hän halua luopua saavuttamistaan eduista. Suhteen alkuaikoina hän tuli erittäin agressiivisesti kotiini ja sanoi että kuolee nälkään. Piti sitten kiiruusti esim tilata pizza kotiinkuljetuksella tmv. Agressiota perusteli nälällä ja minä uskoin. Ajan myötä huomasin että minulle on helpompi kun on aina ruokaa varalla. Samoin hän kävi myös äitinsä luona syömässä, ei ilmoittanut ennalta. Sama oli kaikenlaisen käyttötavaran kohdalla. Olin kuin joku huoltokeskus mistä hän haki milloin mitäkin. Olin sidoksissa koska odotin omiani takaisin. Hänellä oli myös tarve saada huomiota, kun reppanaesitys ei enää mennyt läpi tuli väkivallan uhka.

Henkilö käyttää väkivaltaa jotta saa huomiota. Heille huomio on pitkälti sama kuin hoiva. Saada hoivaa vaikka väkivalloin.

Jälkeenpäin ihmettelen miten sopeuduin tuollaiseen. Mutta siellä myrskyn silmässä on niin ulalla ja aivosumussa, ettei nähnyt kokonaistilannetta.

Meillä alkoi nälkäkuolema jouluaattona jos ateria ei ollut pöydässä sekunnilleen.

Nyt kun sanot, niin tämä ruokaraivohan oli vain yksi tapa kontrolloida mua. Olisinpa tajunnut tämänkin 20 vuoden liiton aikana. Oli vaikea käsittää, että aikuinen ei saa vaikka muroja tai leipää kaapista ensihätään.

Päällimmäisenä vallankäyttö. Meidän tapauksessa myös impulssikontrollihäiriö, söi ja joi ulkona mielitekojen mukaan. Kuuden euron erikoiskahvimukeja ym. Ei osannut suunnitella rahankäyttöä. Ei sietänyt mitään epämukavuutta. Laiska oli ja myös jotain lapsenomaista avuttomuutta esitti.

Itsellä meni "vain" 15 vuotta ja kyllä suututtaa hukkaan heitetty aika.

Vierailija
2402/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ollut tosi mielenkiintoista lukea, että se "kipinä" ja sähköinen tunnelma ihastumisvaiheessa voikin itse asiassa olla intuitio varoittamassa "vaarasta", kahden tunnelukon kohtaaminen eli meidän tapauksessa uusi narsistinen suhde. Pitäisikin tavoitella jotain muuta, tasaisempaa.

Pidän tätä täysin mahdollisena ja jopa pelkään, että jos ja kun ihastun johonkin uuteen, syynä on juuri se, että alitajuntani tunnistaa taas uuden alistajan.

Omalta kohdaltani täytyy kuitenkin sanoa, että narsistinen kumppanini muodostaa poikkeuksen parisuhde- ja ihastumishistoriassani: en nimittäin ollut häneen millään tavalla ihastunut eikä välillämme ollut minkäänlaista vetovoimaa, vaan koko suhde lähti siitä että hänen kanssaan oli helppo jutella ja ajan myötä tietysti kiinnyin häneen. Eli kipinän puute ja tasainen, keskusteluyhteyteen perustuva suhteen alku ei takaa vielä yhtään mitään.

Anteeks kyselen mutta sanoit että hänen kanssa oli helppo jutella niin siis tuntuiko sinusta alkuun että hänen seurassa pystyit olemaan oma itsesi?

Kun, nimittäin, se on mun listalla yhtenä red fläginä että jos en tunne että voin olla oma itseni ni sit mun pitää muistaa juosta pois ja :'( Nyt jos tapaankin sellasen narsun jonka kanssa on helppo olla oma itteni ni en tunnista sitä:(((((((( äääh, nyt kävin miettii että olikohan mun myös silloin alkuun helppo jutella sen kanssa ja olla... en muista:( Lopulta ainaki tuntu etten ole enkä saa olla minä

Useimmiten narsistin kanssa on tutustumisvaiheessa erittäin helppo olla oma itsensä. Tätä vaihetta kutsutaan peilaamiseksi. Narsisti on hyvin kiinnostunut sinusta, hän esittää itsellään olevan juuri samanlaisia kiinnostuksen kohteita kuin sinulla, samanlaisia harrastuksia, vastoinkäymisiä elämässä, haaveita jne. Hän kehuu ja imartelee ulkonäköäsi ja luonnettasi. Hän saattaa jopa aloittaa saman harrastuksen kanssasi. Jos kerrot tykkääväsi ruusuista, hän ostaa sinulla kukkakaupan kauneimmat kimput. Alussa riidat selvitetään puhumalla ja sopimalla. Se on syy, miksi niin monet rakastuvat ja kiintyvät narsistiin, suhteen alussa tuntuu sielunkumppani löytyneen.

Vähitellen narsisti on opetellut heikkoutesi ja alkaa kommentoimaan esim. "olet samanlainen kuin äitisi", kun olet kertonut vaikeasta äitisuhteestasi. Sitten palaa taas positiivinen peilaaminen. Mutta vähitellen yhä enemmän tulee iskuja arkoihin paikkoihin ja narsisti alkaa muuttumaan omaksi itseksi. Yhtäkkiä harrastuksesi onkin vain osoitus typeryydestäsi, olet valinnut väärän ammatin ja aiemmin kehuja saanut mekkosi on vain "halvan" näköinen jne. Riidat alkavat tyhjästä ja johtavat mykkäkouluun, raivoamiseen. Aikuinen keskustelu ei enää onnistu.  Alun onnellisen vaiheen takia moni pysyy suhteessa ja kuvittelee esim. narsistin masentuneen, olevan työstressiä ja siksi ilkeilevän. On vaikea uskoa, että kaikki on ollut vain vedätystä ja kumppani onkin ihan erilainen kuin on esittänyt. Narsisti on aika tyhjä sisältä, levoton sielu ja siksi alussa hänen onkin pakko peilata kumppaniaan (tai muuta henkilöä), johon haluaa tehdä vaikutuksen. 

Juuri näin. Minulla oli äärimmäisen turvallinen, tuttu ja helppo olo hänen lähellään. Meillä oli aivan samanlaiset taustat ja halusimme samoja asioita tulevaisuudelta. Kävimme paljon läpi lapsuudenperheitämme ja olimme samaa mieltä siitä, ettemme toista niitä kaavoja. Hän avautui itkien omista haavoistaan. Minä kerroin omista. Oli aina luotettava, rauhallinen, hymyili paljon, ajallaan, luotettava (sanoinko jo?), en koskaan kokenut jääväni millekään kakkoseksi. Meillä oli selvät sävelet millä arvoilla haluaisimme perustaa perheen ja luoda uriamme. Mikään näistä ei lopulta toteutunut.

Vasta perheellistyminen toi aivan toiset piirteet esiin. Kertoi suoraan etten ole hänen prioriteettinsa juuri nyt (kun olin raskaana ja hoidin taaperoa kotona). Minäkin kuulin muuten usein, kuinka hän vihaa lääkäreitä, kuinka lääkärit sitä ja tätä . Olen itse lääkäri (ammatti vaihdettu). Tuli myös niitä heittoja siitä, kuinka olin kuin äitini. Yksi isompi trauma minulla oli lapsuudessa, ja saattoi vedota siihen, että siksi olin niin sekaisin (vaikka reagoin hänen tekoihinsa).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2403/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen kysymys; onko teidän tuntemillanne narsisteilla ns."dokumentti papereita tai kansioita"?

Kolmella tuntemallani narsulla on kaapeissaan tämmöisiä salamyhkäisiä paperikasoja joihin ei saa koskaan katsoa ja ne ovat heille jonkinlainen pakkomielle.

En tiedä paljoa mitä noissa papereissa sitten on paitsi yhdellä henkilöllä on oikeustaisteluista kaikenlaista lippua ja lappua. Tämän henkilön pääasiallinen elinkeino kun tuntuu olevan kaikkien haastaminen oikeiteen ja taisteluja käydään maailman tappiin asti.

Kiinnostaa tietää onko tämä salaperäisten dokumentti tiedostojen keräily yleistäkin?

Niin ja tosiaan nämä dokumentit otetaan välillä puheeksi ja annetaan vaikutelma että niissä on jotakin elämää suurempaa,varmaankin kokevat näin olevan tärkeitä tms.

Toki siellä voi olla jotain salattavaa, mutta tyhjäkin kaappi voi myös symboloida sille itselleen jotain omaa, kun muu on niin epävakaata. Siellä voi myös olla exiltä pöllittyjä "sotasaaliita" tai muuta mitä hänen heikko egonsa tarvii.

Mun eksä ainakin halusi olla jotenkin "salainen". 

Ihmeellistä, kuinka näillä on samat maneerit ! Exäni oli rikas ja täytti kaikki omistamansa kämpät ihmeellisellä paperitavaralla, jota ei saanut hävittää ja jonka sisällöstä kukaan ei tiennyt mitään, vähiten hän itse. Ja juurikin kaikki oli aina lukkojen takana, tietokone salasanan takana ja kännykälle ei ulkopuolinen päässyt. Itse luki sitten päiväkirjani ja suuttui siitä kauheasti. Ei korvaansa rovauttanut ininälleni laittomuudesta. Itsellä meni maku koko päiväkirjan pitoon lopullisesti, kun en enää luottanut siihen, ettei tämä saa sitä käsiinsä. Vaikuttaa vieläkin, hyi !

Meillä exällä oli lukittavat arkistokaapit, pari kassakaappia ja mulla ei tietysti mitään. Enkä saanut omia tavaroitani edes noihin laittaa. Ainoastaan passit olivat kassakaapissa (koko perheen) ja ne sai sitten pyytämällä. Aina ei ehtinyt ihan heti antamaan.

Vierailija
2404/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen kysymys; onko teidän tuntemillanne narsisteilla ns."dokumentti papereita tai kansioita"?

Kolmella tuntemallani narsulla on kaapeissaan tämmöisiä salamyhkäisiä paperikasoja joihin ei saa koskaan katsoa ja ne ovat heille jonkinlainen pakkomielle.

En tiedä paljoa mitä noissa papereissa sitten on paitsi yhdellä henkilöllä on oikeustaisteluista kaikenlaista lippua ja lappua. Tämän henkilön pääasiallinen elinkeino kun tuntuu olevan kaikkien haastaminen oikeiteen ja taisteluja käydään maailman tappiin asti.

Kiinnostaa tietää onko tämä salaperäisten dokumentti tiedostojen keräily yleistäkin?

Niin ja tosiaan nämä dokumentit otetaan välillä puheeksi ja annetaan vaikutelma että niissä on jotakin elämää suurempaa,varmaankin kokevat näin olevan tärkeitä tms.

Toki siellä voi olla jotain salattavaa, mutta tyhjäkin kaappi voi myös symboloida sille itselleen jotain omaa, kun muu on niin epävakaata. Siellä voi myös olla exiltä pöllittyjä "sotasaaliita" tai muuta mitä hänen heikko egonsa tarvii.

Hyiii saakeli! Mun exällä oli ilmoitustaululla erivärisiä pitkiä hiuksia ja naisten kaikenlaisia hiuspinnejä, koruja ja muuta krääsää hyiiii. Ei suostunut kertomaan mitä ja kenen ne on

Yyyh. Tossa vaiheessa kyllä olis jo pakko nostaa kytkintä. Toisaalta, itsekin jostain ihmeen syystä kestin sen, että eksällä oli naiselle omat lakanat, pyyhkeet, kampa, kosmetiikkatuotteita, ihan kuin koiraa varten hankitut tarvikkeet. Monikohan niitä oli käyttänyt...

Tuo on kyllä kuvaavaa. Tarvikkeet kuin koiralle. Laittoi ajattelemaan.

Kohteli mua kyllä muutenkin kuin koiraa. Tai esinettä. Periaattessa valtaosin ihan hyvin, mutta kuin esinettä tai koiraa eikä kuin aikuista ihmistä, jolla on omat tarpeet ja tahto ja vastavuoroisuus. Lähdin sitten ennen kuin oltaisiin menty siihen vaiheeseen, että koulutetaan huonosti käyttäytyvää koiraa...

Mun hullulla exällä oli siivouskaappi täynnä raskaustestejä. Tää oli jotain järkyttävää, ja tapahtui kaikkia fyysisiä pahoinpitelyitä ennen , tähän asti oli vain henkistä lyttäämistä ja seksii n painostamista ja muihin vertailua .Oltiin seurusteltu 5 kk ja pari kertaa oltu ilman ehkäisyä ja kuukautiset oli pari päivää myöhässä ja sanoin että ei hitto , pitäis varmaan ostaa testi . Exä huikkas "joo, ota sieltä siivouskaapista" . Siellähän niitä oli pinoittain ja mies asui yksin .En onneks ollut raskaana :D

Nämä jutut on kyllä ihan käsittämättömiä. 

Niin on. Ja sitten joku tulee höpisemään diagnooseista, siitä ettei tiedetä toista puolta tarinasta tai nahkaisuuksista.

Vierailija
2405/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-5671478

Parvekkeelta heitetyt setterit

"pariskunta on yhä yhdessä", "omistaja (nainen) ei suostunut myymään koiria" vaan altisti ne uudestaan väkivallalle.

Tähän ei tiedä mitä sanoa.

Uutinen on vuodelta 2010. Tiedän kyseisen naisen yhteisen ystävän kautta ja hän kyllä jatkoi elämäänsä eri suuntaan tovi tapahtuman jälkeen. Eiköhän sen jokainen tässäkin ketjussa tiedä, ettei nämä asiat ole mustavalkoisia. Narsistin imu on valtava.

Vierailija
2406/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites jos ois kaksi narsistia parisuhteessa?

Epäilen tätä mun vanhemmissa

Ap

On muuten periytyvää tuo narskuttelu sitten...

Ja oliko se nyt niin, että kun toisia haukkuu, niin tuntisi itsensä hieman paremmaksi?

Jk. yhtään täydellistä ihmistä en ole vielä täällä maailmassa tavannut.

Mitä rakastavampi ja ymmärtävämpi/ armollisempi ihminen on, sitä kehittyneempi ja valmiimpi**

Usein lapsi toistaa kotona opittuja käyttäytymismalleja, mutta riippuu temperamentista yms. mitä narsistin lapselle tapahtuu. Joskus toistaa narsismia, usein kuitenkin ei, koska narsisti ei kestä toista yhtä itsekeskeistä persoonaa taloudessa. Narsismi saattaa myös hypätä sukupolven yli. Mutta kyllhän ne mallit on yleensä vanhemmilta omaksuttu.

Oma kokemus on hieman toinen, veljeni väänsi sekä isäni että äitini kanssa ja narsistien laki on vahvempi voittaa eli se kuka huutaa äänekkäimmin ja törkeämmin, saa tahtonsa lopulta läpi.

Eli lapsesta voi todella tulla narsistivanhemman jopaväkivaltainen haastaja. Surullinen dynamiikka mutta narskuperheissä kukaan ei rakasta ketään. Ainoastaan (väki)valta ratkaisee.

Väkivalta on vallankäyttöä väkisin. Suora riehuminen on jotenkin helpommin tunnistettavaa, mutta hiljainen manipulointi ja toiminta jonka voi tulkita sattumaksi, on vielä vaarallisempaa. Syvissä vesissä on suurimmat pedot.

Narsisti voi kadehtia jopa lemmikkieläimiä. Esim koira saa paljon huomiota, sitä rapsutetaan ja hoidetaan. Narsisti voi elehtiä kuin koira, matkia koiran ulvomista vaikka. Kaikki huomio kuuluisi vain ja ainoastaan hänelle.

Yksi juttu tuli vielä mieleen. Tuttumme oli katkaisuhoidossa päihteiden takia. Tokaisin myötätuntoisesti voi että, on ne pienet lapsetkin. Mies jatkoi että olis kiva olla hoidossa, kiva kun saa hoivaa ja huomiota. Kadehtii jopa hoidossa olevaa potilasta.

Narsisti voi kadehtia jopa vainajaa hautajaisissa, uskokaa tai älkää. Koska tämä saa huomiota, hän ei. 

Pipipäänarskututtuni luona (kuullut vaimon kautta) ei saa katsoa mitään näitä Vain elämää tms ohjelmia (vaikka joku perheenjäsen haluaisi ja tykkäisi katsoa niitä). Tähän syynä on tietysti tuo, että ketään muuta ei saa "fanittaa" kuin pienimunnaista narsistia.

Synttäreillä tai missä vain kun joku muu saa positiivista huomiota, narsisti kiemurtelee tuskissaan. Tai kääntää huomion itseensä. Tai lähtee pois tilanteesta äärimmäisen tuohtuneena. Näitä kaikkia olen nähnyt.

Tai vähättelee päivänsankarin, tai muun positiivisen huomion kohteena olevan iloa tai saavutusta. Polkee alas, vähättelee, nauraa ja pyrkii pilaamaan toisen ilon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2407/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Narsisti ex kadehti omaa lastaan. Ja oli vihainen, kun ei enää lapsensa 18 vuotta täytettyä voinut vanhemmiltaan saada rahaa lapsen ruokiin (ja toki rahat oli 18 v mennyt omiin kuluihin). Ex vaimoon ja lapsensa äitiin oli yhteydessä, koska sai hältä vippejä.

Vierailija
2408/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä äiti uhriutui suunnattomasti siivouksesta ja kokkaamisestaan, kun "kukaan muu ei tee mitään ". Kun isä tai minä tytär yritimme sitten auttaa, se oli kaikki väärin ja huonosti tehty, kelvotonta kuraa. Isä oli mukamas kamala ihmishirviö, jonka kanssa äiti oli "vain meidän lasten takia". Vasta hyvin myöhään tajusin, kuka se oikea hirviö oli. Isä oli ihan tavallinen fiksu. mies, joka oli valitettavasti saanut hirviövaimon. Äidin taas tarvitsi päteä sillä kokkaamisellaan ja huushollaamisellaan, jotta  sai kirkkaamman marttyyrikruunun..

Isäparka yritti lukea mm. Deborah Tannenia ymmärtääkseen miesten ja naisten kommunikaatioeroja, mutta kun se ongelma ei ollut siellä, vaan umpihullun äitini narsismissa ja triangulaatiossa. Olen tästä ikuisesti katkera äidilleni, että onnistui sabotoimaan isäsuhdettani, koska nuorempana näytelmä meni minuun lähes täydestä. Ei täysin, mutta vahingoitti pahasit kuitenkin. Olisipa helvetti olemassa, niin tietäisin äidin palavan nyt siellä. Uskoisin takana olevan kateus tytärtä kohtaan. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2409/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites jos ois kaksi narsistia parisuhteessa?

Epäilen tätä mun vanhemmissa

Ap

On muuten periytyvää tuo narskuttelu sitten...

Ja oliko se nyt niin, että kun toisia haukkuu, niin tuntisi itsensä hieman paremmaksi?

Jk. yhtään täydellistä ihmistä en ole vielä täällä maailmassa tavannut.

Mitä rakastavampi ja ymmärtävämpi/ armollisempi ihminen on, sitä kehittyneempi ja valmiimpi**

Usein lapsi toistaa kotona opittuja käyttäytymismalleja, mutta riippuu temperamentista yms. mitä narsistin lapselle tapahtuu. Joskus toistaa narsismia, usein kuitenkin ei, koska narsisti ei kestä toista yhtä itsekeskeistä persoonaa taloudessa. Narsismi saattaa myös hypätä sukupolven yli. Mutta kyllhän ne mallit on yleensä vanhemmilta omaksuttu.

Oma kokemus on hieman toinen, veljeni väänsi sekä isäni että äitini kanssa ja narsistien laki on vahvempi voittaa eli se kuka huutaa äänekkäimmin ja törkeämmin, saa tahtonsa lopulta läpi.

Eli lapsesta voi todella tulla narsistivanhemman jopaväkivaltainen haastaja. Surullinen dynamiikka mutta narskuperheissä kukaan ei rakasta ketään. Ainoastaan (väki)valta ratkaisee.

Väkivalta on vallankäyttöä väkisin. Suora riehuminen on jotenkin helpommin tunnistettavaa, mutta hiljainen manipulointi ja toiminta jonka voi tulkita sattumaksi, on vielä vaarallisempaa. Syvissä vesissä on suurimmat pedot.

Narsisti voi kadehtia jopa lemmikkieläimiä. Esim koira saa paljon huomiota, sitä rapsutetaan ja hoidetaan. Narsisti voi elehtiä kuin koira, matkia koiran ulvomista vaikka. Kaikki huomio kuuluisi vain ja ainoastaan hänelle.

Yksi juttu tuli vielä mieleen. Tuttumme oli katkaisuhoidossa päihteiden takia. Tokaisin myötätuntoisesti voi että, on ne pienet lapsetkin. Mies jatkoi että olis kiva olla hoidossa, kiva kun saa hoivaa ja huomiota. Kadehtii jopa hoidossa olevaa potilasta.

Narsisti voi kadehtia jopa vainajaa hautajaisissa, uskokaa tai älkää. Koska tämä saa huomiota, hän ei. 

Pipipäänarskututtuni luona (kuullut vaimon kautta) ei saa katsoa mitään näitä Vain elämää tms ohjelmia (vaikka joku perheenjäsen haluaisi ja tykkäisi katsoa niitä). Tähän syynä on tietysti tuo, että ketään muuta ei saa "fanittaa" kuin pienimunnaista narsistia.

Synttäreillä tai missä vain kun joku muu saa positiivista huomiota, narsisti kiemurtelee tuskissaan. Tai kääntää huomion itseensä. Tai lähtee pois tilanteesta äärimmäisen tuohtuneena. Näitä kaikkia olen nähnyt.

Tai vähättelee päivänsankarin, tai muun positiivisen huomion kohteena olevan iloa tai saavutusta. Polkee alas, vähättelee, nauraa ja pyrkii pilaamaan toisen ilon.

Kun äitini sairastui syöpään, alkoi sanoa, että äitini on aina ollutkin sellainen reppana valittaja. Äiti ei ollut reppana valittaja ja oli ollut tosi reilu ja avokätinen tälle narsistille. 

Vierailija
2410/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minunkin lapsuustraumojani kaivettiin syyksi ja selitykseksi kaikelle. Varsinaista vyönalle lyömistä. Itse en koskaan tehnyt samaa, sanonut ääneen sitä, että hän on niin vialla päästään lapsuutensa tapahtumien vuoksi. Vaikka se olisikin pitänyt luultavasti paikkansa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2411/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on jotain niin ilkeää, ettei sitä oikein voi ymmärtää. Ihminen, joka "näyttelee" sulle mukavaa ja rakastavaa, onkin selkäsi takana puhunut sinusta vain pahaa. Koska on jotenkin hyötynyt siitä.

Vierailija
2412/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minunkin lapsuustraumojani kaivettiin syyksi ja selitykseksi kaikelle. Varsinaista vyönalle lyömistä. Itse en koskaan tehnyt samaa, sanonut ääneen sitä, että hän on niin vialla päästään lapsuutensa tapahtumien vuoksi. Vaikka se olisikin pitänyt luultavasti paikkansa. 

Tässä voi muuten olla sitäkin, että toinen yritti ymmärtää. Minä ainakin halusin yrittää käsittää miksi ex on sellainen kuin on. Mikä hänestä on muovannut sellaisen. No, eihän se tietysti varmaan edes ollut mun tehtäväni. Ex myös visusti varoi lapsuutensa käsittelyä. Tavatessamme hän puhui vielä vanhemmistaan jotakuinkin normaalisti, mutta avioliiton loppumetreillä vanhemmat oli jo korotettu virheettömiksi, suorastaan pyhimyksiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2413/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eksän kanssa kävi näin, että hän suhteen alussa kertoi lapsuuden perheessään olleen ajoittain jopa fyysistä väkivaltaa. Siellä oli ollut todella riitaisaa myös isovanhempien puolelta, välejä laitettu vuoroin poikki ja vuoroin sovittu. Minulla on taustalla enemmän tunnekylmä kotikasvatus. Eksä alkoi vähitellen sanomaan, ettei voi ymmärtää minua, koska hänellä on ollut aina rakastava perhe ja läheiset välit sukulaisiin toisin kuin minulla. Lopulta hänen perhe oli jalustalle nostettu täydellinen perhe ja hän ei halunnut minua vierailuille mukaan. Ja minun lapsuuden perhe sellainen, että hän ei halunnut olla edes tekemisissä. Eksä oli kaikesta räjähtelevä, huonekaluja rikkova raivopää ja pitkien mykkäkoulujen mies. Ehkä se alkuperäinen tarina oli lähempänä totuutta, mutta ei voi tietää. Yksi syy, miksi yritin ymmärtää hänen käyttämää henkistä väkivaltaa, oli se mitä hän oli kertonut lapsuudestaan. Se ymmärtäminen ei johtanut mihinkään hyvään. 

Vierailija
2414/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Älä maiskuta syödessä

- Älä istu siihen, istu tuohon

- Älä kävele noin hitaasti

- Älä kävele niin nopeasti

- Älä helisytä astioita

- Älä istu noin kun mä en näe mitään (istuin autossa apukuskin paikalla)

- On kyllä ihan s:n vaikeata ajaa kun sä istut siinä (istuin autossa apukuskin paikalla)

- Tule jo sieltä

- Älä mene nyt mihinkään

- Ole hiljaa äläkä selitä siinä

- Miksi et puhu mitään

- Älä sitä, älä tätä, miksi teit noin, miksi et tehnyt näin

- Miksi, miksi ja miksi

- Olet todella epäkohtelias, koska _________________

- Maailmassa on hänelle vain hyviä ja pahoja ihmisiä (Mutta ehkä kuitenkin enemmän niitä pahoja)

Listaa voisi jatkaa mutta eiköhän tästä jo käsitystä saa

Tähän voisi lisätä sen että kun sanot oman mielipiteesi jostakin asiasta tai tapahtumasta, narsku kuittaa sen "olet määräilevä". Hän ei näe sinua erillisenä subjektina vaan objektina, oman minänsä jatkeena, jonka tehtävänä on miellyttää, palvella, ihannoida, myötäillä jne. Narskussa ei ole tilaa toiselle ihmiselle.

Tuttua huttua täälläkin . Just noi "miks seisot noin" "mitä sä nyt siinä jauhat tollasesta, ei ketään kiinnosta " (luin uutista hänelle ) "mihin menossa?!?) Ja kiltisti vastasin "pissalle" . Ei kiinnostanut yhtään mun seura mutta jos nousin ylös mennäkseni vessaan, tuli vihainen "minne menet?!" Kysymys. Sanoiten kun hyvä ystävä oli ostanut mulle sähköhammasharjan joululahjaksi ja iloitsin siitä , mies lyttäsi täysin tunteeni ja sanoi "toi on aivan sysipas*ja, mulla oli joskus tollanen " ja sitä ei saanut käyttää. Eikä ollut oikeasti mikään huono ja aloin käyttämään sitä vasta eron jälkeen mutta lahja oli tosiaan käyttämättömänä 4kk koska sen mielestä se oli ihan tarpeeton ja huono ja lahjan antaja typerä 😓

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2415/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paljonko tosta on alkoholistin tyhjää rähinähölinää, "ei" ja "ihan paska" kaikkeen + lautanen seinään?

Vierailija
2416/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eksän kanssa kävi näin, että hän suhteen alussa kertoi lapsuuden perheessään olleen ajoittain jopa fyysistä väkivaltaa. Siellä oli ollut todella riitaisaa myös isovanhempien puolelta, välejä laitettu vuoroin poikki ja vuoroin sovittu. Minulla on taustalla enemmän tunnekylmä kotikasvatus. Eksä alkoi vähitellen sanomaan, ettei voi ymmärtää minua, koska hänellä on ollut aina rakastava perhe ja läheiset välit sukulaisiin toisin kuin minulla. Lopulta hänen perhe oli jalustalle nostettu täydellinen perhe ja hän ei halunnut minua vierailuille mukaan. Ja minun lapsuuden perhe sellainen, että hän ei halunnut olla edes tekemisissä. Eksä oli kaikesta räjähtelevä, huonekaluja rikkova raivopää ja pitkien mykkäkoulujen mies. Ehkä se alkuperäinen tarina oli lähempänä totuutta, mutta ei voi tietää. Yksi syy, miksi yritin ymmärtää hänen käyttämää henkistä väkivaltaa, oli se mitä hän oli kertonut lapsuudestaan. Se ymmärtäminen ei johtanut mihinkään hyvään. 

Tässä on nyt sellainen juttu, että sitä on alkanut kuvitella, että se mitä on lapsuuskodissa, on rakkautta. Ja kun sinä et sitten ole lähtenyt siihen mukaan ja sun kotona taas on sellaista eleetöntä kylmyyttä niin hän sitten tulkitsi, että se heidän sekoilu on osoitus rakkaudesta, kun ainakin räiskyy ja tunteita tuuletetaan (tosin ne tunteet eivät välttämättä kerro rakkaudesta mitään vaan ihan muita tunteita). 

Vierailija
2417/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Paljonko tosta on alkoholistin tyhjää rähinähölinää, "ei" ja "ihan paska" kaikkeen + lautanen seinään?

Voitko vähän avata, mitä tarkoitat "tyhjällä" rähinähölinällä? On aika tavallista että narsitilla on päihdeongelmia.

Vierailija
2418/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko tosta on alkoholistin tyhjää rähinähölinää, "ei" ja "ihan paska" kaikkeen + lautanen seinään?

Voitko vähän avata, mitä tarkoitat "tyhjällä" rähinähölinällä? On aika tavallista että narsitilla on päihdeongelmia.

Saan tuosta kiinni: addiktio voi aiheuttaa narsistista käytöstä, kun riippuvuussairaus etenee. Jos addiktiokäytökseen saa hoitoa, piirteet voivat hellittää.

Vierailija
2419/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoo mitä tahansa on aina eri mieltä. Tärkeintä on jankuttaminen ja väittely ja väittelyn voittaminen.

Jos kertoo jotain positiivista vähättelee ja lyttää. Jos kertoo jotain epäonnistumisia sanoo mitäs läksit oma syy.

Jos sanoo jotain neutraalia niin sekin on ihan p*skaa.

Kyllästyy heti siihen mitä sanot ja kääntää puheen itseensä tai alkaa puhua jollekin toiselle, esim. kaivaa puhelimen ja soittaa pokkana kesken lauseesi.

Kommentoi yhtäkkiä ulkonäköäsi, kun puhutaan vaikka laattakivien valinnasta. esim. hei tiesitkö, että sulla on luomessa karva tossa. Ootko aatellut tehdä asialle jotain.

Näpäyttelee ja on ylpeä siitä.

Vierailija
2420/10671 |
23.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä on juuri se syy, miksi näihin suhteisiin jäädään. Ehkä se on masennusta, ehkä se on työstressiä, ehkä sen on vaikea sopeutua isyyteen, ehkä sen testosteronitasot on tippuneet, ehkä sitä ja tätä. Ja kuka voisi rikkoa perheen vain sen takia, että toisella on ehkä masennusta?

Jouduin hetken miettimään oikeasti, olenko kirjoittanut tämän viestin. Selittelin tilannetta itselleni pitkään juuri näillä samoilla epäilyillä, ja kun se muuttui koko ajan hullummaksi ja sairaammaksi, mieleen tuli jo epäilyjä alkavasta muistisairaudesta tai jopa skitsofreniasta. Vasta pakoon päästyäni aloin pikkuhiljaa tajuta, mistä tässä on oikeasti kyse.

Minä mietin myös eturauhassyöpää, aivokasvainta, autismia, epilepsiaa, mitä vielä. Luin loputtomasti erilaisia parisuhdekirjoja, opiskelin tunnelukkoja ja opettelin tunnistamaan omaa ja hänen "rakkaudenkieltään". Mutta ihan sama kuinka paljon luin, yritin ymmärtää ja keskustella, mikään ei muuttunut. Oli kuin vastassa oli aina näkymätön seinä, josta kaikki kimposi takaisin.

Hänellä oli myös yksi lääketieteellisesti todettu fyysinen dg (tyyliin astma), jonka takia osa harrastuksista olivat pois laskuista ja se rajoitti myös minun elämääni. Onkin ollut todella kummallista seurata vierestä, kuinka hänen uudessa suhteessaan tämä ei olekaan enää ongelma. Tämä on yksi monista pienistä kummallisuuksista, jotka oli meidän suhteemme aikana kiellettyjä ja mahdottomia, mutta nyt uudessa suhteessa ne eivät ole esteenä.

Narsismin käyttäytymiskaavat ovat sitten osaltaan osuneet 99,9% ja selittäneet niin paljon.

Mulla sama. Tutkin tunnelukkoja, parisuhteen aiheuttamaa traumojen pinnallenousua, x tavalla traumatisoituineiden ihmisten oireita, rakkauden kieltä, tunneköyhyyttä, hyvää kommunikaatiota parisuhteessa jne jne. 

Narsismiaiheiset videot ja tekstit osuivat kohdalleen ja piirsivät viimein selkeän kuvan, sekä veivät toivon asioiden muuttumisesta paremmaksi. 

Astmasta, narsisti-isäni on käyttänyt sitä hyväkseen hänelle toimivalla tavalla. Astma ei ole estänyt hänen tupakointiaan (jopa sisätiloissa), mutta mun kani piti lopettaa. Pari kuukautta myöhemmin hän halusi meille kuitenkin kissan. Äiti ei suostunut. Hän myös hiihti pakkasilla, kun itseä sattui huvittamaan.

Olisivatko ne harrastukset olleet sinulle tärkeitä eli halusi iskeä juuri niihin?

Miten osuikin, liittyi juurikin lemmikkeihin. Olen aina ollut eläinrakas, laittoi minut suhteen alussa valitsemaan hänen ja lemmikkihaaveen väliltä. Lapsetkaan eivät saaneet omaa lemmikkiä. Kun vierailimme perheeni luona, jossa lemmikkejä, alkoi aina kauhea uhriutuminen, lääkkeiden otto ja oli kiire pois ennen kuin oireet alkavat. Karvaiset vaatteet piti pestä, kylään tai autoon ei saanut ottaa lemmikkejä.

Nyt uuden naisystävän lemmikki on tervetullut ja saa olla yötäkin. Lasten lemmikit (jotka hankin meille eron jälkeen) eivät saa kyläillä. Tällainen selektiivinen taudinkuva. ;)

No, se m**apää on nyt sitten uuden naisen riesana ja teidän lemmikit voi varmaan olla sun luona, eivät ainakaan saa mitään asiatonta käytöstä osakseen eksällä. 

Se ei rakasta sitä uutta naista yhtään sen enempää kuin sinuakaan, ei rakasta yhtään ketään, olette esineitä kaikki hänelle. (Tuo on se kohta, mitä normaalin tunne-elämän omaavan ihmisen on todella vaikea käsittää ja sisäistää.)

Kiitos. Aika näyttää miten heidän suhteessaan käy. Sivusta katsottuna näen jo nyt hyvin paljon samaa kaavaa, mitä meidän suhteessa oli pidemmän aikavälin aikana. Itse olen joutunut tarinassa sellaiseen epävakaan eksän narratiiviin. Kaipa tämä on sitä triangulationia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä kolme