Ehdotelkaa isoja ja leppoisia koirarotuja
Eli tarkoitus olisi jossain vaiheessa hankkia toinen koira. Tällä kertaa tahtoisimme ison/isohkon koiran. Luonteeltaan koira saisi olla aika leppoisa, leikkisä ja ihmisrakas. Meillä on pieni seurakoira kotona, joten koiran pitäisi viihtyä laumassa eikä olla mikään yksinäinen susi, jolle on ihan sama onko ketään kotona vai ei. Itse olemme alkaneet kallistua Bernin paimenkoiraan, mutta tehkääs ehdotuksia. En edes tiedä kaikkia maailman koiratotuja, joten googlailu umpimähkään eri roduilla ei tuota hirveästi tulosta. Koulutukseen olemme tottakai varautuneet, vaikka haluammekin leppoisan koira.
Kommentit (96)
Nöffin omistaja voin sanoa, että nöffi ei kuolaa, on paljon enemmänkin kuolaavia rotuja. Nöffiä kun valitsee, ei kannata ottaa sitä, joka jalostettu lyhytkuonoiseksi, niillä usein huulet vuotaa kuolaa, ikävä kyllä niitäkin näkee.
Meillä ensimmäinen nöffi ei kuolannut yhtään, nykyinen saman sukulinjan koira kuolaa sitten edellisenkin edestä.
Itsellä on kääpiövillakoiran pentu. Villakoirat on todella ihania ja haluavat miellyttää omistajaa. Voisin suositella isovillakoiraa. Kyllä siitäkin kasvattamalla saa hyvän koiran ja ne ovat toiseksi fiksumpia (siis Villakoirat ylipäätänsä) Kyllä koiran luonne on aika pitkällä koulutuksesta kiinni.
Leonberginkoira. Leppoisa "sylikoira". Meillä ollut kolme, viimeisin nukkui pois syksyllä. En oo ikinä tavannut kuolaavaa leonbergia, niiden huulet ei oo roikkuvat kuten bernhardilaisilla tai nöffeillä (jotka enivei ovat kärkirotuja silti mulle). Leot ei myöskään omaa vahtiviettiä (noin yleisesti) kuten kaukasianpaimenkoirat tai pyrret eivätkä sen suhteen ole arvaamattomia vieraita kohtaan. Meidän viimeisin leo muka tuhahteli mulle kun syksyllä tulin hämärän aikaan autolla pihaan (ei tunnistanut). Huudahdin "PÖÖ" niin koira lähti täysiä talon taakse karkuun ja piti hakea sieltä sit pois :D. Semmonen "vahtikoira"
Lumikoira on muuten hyvä koira. Ei syö, ei kakkaa, eikä hauku ja kun sanoo paikka niin pysyy siinä. Saa kaiken kokoisina ja muotoisina. Eikä pure edes posteljoonia ja sopii myös allergisille.
Sanoisin kultsu :) omani on jo teini-ikäinen, todella leppoisa ja tottelevainen. Ymmärtää käskyt ilman sanojakin, ei ole ikinä karkaillut kotipihasta ja jolkottaa lenkilläkin vieressä kuin liimattuna. Rakastava luonne. Koira hankittu kennelistä pohjois-Savosta, en ole kuullut luonneongelmista saman paikan kasvateilta.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:15"]En pidä määritelmästä leppoisa. Pelkään että se pois sulkee tai vähentää koulutuksen merkitystä. Joka iki en koira on koulutettava todella hyvin!! Sitten vasta niistä tulee tasapainoisia ja leppoisia!!
[/quote]
Kyllä jokainen koiranomistaja tajuaa että kouluttaa pitää, mutta kyllä kaikki myös tajuavat että vaikkapa joku spanieli on huomattavasti leppoisampi kuin vaikkapa jakcrusseli. Eli koulutuksella lähes jokaisesta spanielista saa leppoisan lässykkäkoiran, jollaista ei russelista saa kuin tauhoittavilla lääkkeillä. Sitä tässä haettiin takaa.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:18"]Mua itkettää, kun ihmiset kirjoittaa Bernin paimenkoira, Irlannin susikoira jne... Berninpaimenkoira, irlanninsusikoira!
Mäkin suosittelisin kyllä noita rotuja, berniä etenkin. Terveysasioissa kannattaa kyllä olla tarkka.
[/quote]
Mulla puhelimen ennakoiva syöttö erottaa ne, samoin jostain syysta laittaa ison alkukirjaimen vaikka ei kuuluisi. Enkä jokaista sanaa jaksa tarkistaa.
Ota Mies, suhteellisen sisäsiisti, keväisin kiima yllättää ja koiramainen luonto tulee esiin. Talvella sisätiloissa kitisee. Laittaa ulos leikkimään ulos niin piristyy. Kakkoja saa siivota jälkikäteen.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:37"]Ota Mies, suhteellisen sisäsiisti, keväisin kiima yllättää ja koiramainen luonto tulee esiin. Talvella sisätiloissa kitisee. Laittaa ulos leikkimään ulos niin piristyy. Kakkoja saa siivota jälkikäteen.
[/quote]
Ollut jo kuusi vuotta. Haluan silti toisen koiran.
Vastuutonta suositella perhekoiraksi jotain malamuuttia.
Landseer. Eivät ole vihaisia. Perässäkulkijoita :)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:16"]Landseer. Eivät ole vihaisia. Perässäkulkijoita :)
[/quote]
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Landseer
Perusteluitakin voisi toki laittaa, että miksi se rotikka olisi teistä hyvä tähän tilanteeseen...
Bernin kanssa pitää olla koko kasvuiän ruoan ja liikunnan suhteen todella tarkka, että pysyy terveenä. Vaatii siis jatkuvaa työtä ja tarkkuutta. Eikä isoa koiraa koskaan voi jättää kouluttamatta eli parin vuoden tiiviin koulutuksen vaatii myös. Jos otatte urosbernin, osaa olla myös todella jääräpää eikä "kovalla kädellä" kouluttaminen tuo kuin ongelmia. Eli minusta ei sovi ensimmäiseksi koiraksi eikä laiskalle tai osaamattomalle kouluttajalle.
Keskimääräinen elinikä on myös matala, monet kuolee syöpään jo viisivuotiaina ja nivelrikko ja muut nivelongelmat on yleisiä, harvat selviävät yli yhdeksänvuotiaiksi. Kannattaa siis varautua isoihin eläinlääkärilaskuihin.
Bernit eivät kaikki ole luonteeltaan "halibernejä", joten siihenkin kannattaa varautua, rodussa on esiintynyt taipumusta arkuuteen.
Lisäksi myös bernit ovat kovia kuolaamaan, kun ruokaa on näköpiirissä ja likaa ja karvaa tuovat sisään runsain mitoin.
Jos kaikki edellä mainitut asiat on valmis ottamaan vastaan, kannattaa hankkia berni :)
Kuten aloitusviestissä luki ei koira ole ensimmäinen vaan nimenomaan tulossa kaveriksi jo olemassa olevalle koiralle.
Meillä on ollut bernejä (tällä hetkellä kaksi) jo toistakymmentä vuotta ja voin suositella rotua lämpimästi. :)
Isosveitsinpaimenkoira on parempi versio bernistä. Aivan ihana rotu. Koiran saa laittaa vaikka solmuun, niin kiltti. Kuitenkin on rauhallinen ja sille perheen kanssa oleilu maailman tärkeintä. Karvan hoito helpompi eli pidä ja käytä, ei vaadi kampailua ja föönausta. Suosittelen!