Lue keskustelun säännöt.
Nautitteko oikeasti ulkoilusta?
Somessa kaikki hehkuttaa aina miten ihanaa nyt oli taas käydä ulkoilemassa hienojen kuvien kera. No kysyn nyt teiltä, onko ulkoilu teidänkin mielestä niin ihanaa? Vai onko toisenlaisia fiiliksiä?
Kommentit (339)
Vierailija kirjoitti:
On se silloin nautinnollista kun ei ole muuta porukkaa ja on hiljaista.
Tuon takia hoidan lenkit viideltä aamulla niin ei tartte katella muita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viideltä. Itse teen 23-01 välillä.
Kyllä minäkin olen sellainen, että koen ulkoilun tärkeänä. Joka päivä on pakko päästä ulos. Joskus, kun ahdistaa tai oikein surullinen olo niin en jaksaisi lähteä, mutta yleensä olo voi parantua. Jos ulkoilusta menee täysin maku niin sitten tiedän voivani huonosti.
Talviulkoilu on tajuttoman tylsää ja ankeaa kaamoksessa. Yritän välttää.
On kivaa, jos on hyvä ilma ja mieluiten vielä lämmintä. Huonolla kelillä juoksen mieluummin juoksumatolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En aina. Joskus se on pakkopullaa.
Pidemmän päälle voin kuitenkin henkisesti paremmin, kun pyrin lenkkeilemään päivittäin. Ei ole oikein muutakaan liikuntamuotoa. Uimisesta en pidä, ja kuntosalimaksulle on muutakin käyttöä.
En nauti. Vältän parhaani mukaan ulos menemistä. Töissä ja kaupassa pitää käydä. Muuta tarvetta ei ulos ole mennä kuin mennä autoon ja autosta töihin/kauppaan ja takas autoon ja kotio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakait. Lapsesta asti kulkenut metsissä, hiihtänyt ja retkeillyt. Lämpimiä muistoja hiihtoretkiltä kun eväät oli mukana, ja on ne mukana vieläkin retkillä.. Metsä hoitaa sielua ja henkeä, ja parantaa. Sydänleikkauksen jälkeen menin koirani kanssa lähimetsään, siellä hengittelin ja rentouduin. Joskus parikin kertaa päivässä. Ulos on päästävä joka päivä happilenkille. Nyt odottelen mökille pääsyä kunhan lumet lähtee, siellä olen pakkasiin asti ja yksin suurimman osan ajasta.
En tiedä nautinko yleisesti ja aina.. mutta on se usein suuri ilo ja kauniina päivänä haluan ulos. Mutta en nauti mistään pakkopulla ulkoilusta, en myöskään urheilusta ja hikoilusta pihalla. Rauhallinen kävely metsäpoluilla on ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Talviulkoilu on tajuttoman tylsää ja ankeaa kaamoksessa. Yritän välttää.
Perke**joo Eilen oli pakko lähteä apteekkiin ja hakea pientä kaupasta.
Satoi märkää lunta.
Kottiin tullessa,ihan siis liki,kaksi kertaa pyllähdin nurin!
EI KETÄÄN missään. Oli ihme könyäminen ylös,kun ei juuri mistään saanut kiinni ja jää vaan lipsui lumen alla.
Kyllä otti otsalohkoon.
Jos oiskin kakskymppinen mutta kun on jo 70v.
EI naurattanut ei.
Seuraavan kerran lähden ulos juhannuksena jos toi perke**n jääkenttä tuosta on sulanut!
Jos ulkoilulla tarkoitetaan kävelyä tuulipukujen joukossa sauvojen kanssa niin ei, käyn sykettä nostavalla lenkillä 1,5 h joka toinen päivä. Olo on mainio ja joo nautin tuolloin ulkoilusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pidä kylmästä tuulesta tai kasvoja vasten piiskaavasta lumisateesta. Mutta käyn lyhyemmän reissun silloin. On ulkona mukavaa.
Itse taas nautin ennen kaikkea sään ääri-ilmiöistä. Perustyyni lämmin päivä tylsää.
En kylmällä, loskassa, liukkaalla, sateessa tai muilla koiranilmoilla. Eli ehkä puolet vuodesta on ihan ok.
Parasta on jos on kivat maisemat eikä muita paikalla. Muut ihmiset, varsinkin meluisat pilaavat kyllä kaiken eli ulkoilusta nauttiminen on aika vaikeaa myös silloin kun sää on hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan tämä "jääkausi" olisi ohi. Lenkkeilen kyllä, mutta rasittavaa varoa koko ajan, ettei liukastu... haluaisin katsella enemmän muualle, en niin paljon tienpinnalle! Ja odotan, että pääsen aloittamaan fillarilenkit!!
Nautin toukokuisista aamuista. Ja metsäretkistä. Kävelylenkeillä kuuntelen YouTubesta puheita, pyörälenkeillä musiikkia.
Pimeällä ei ole kiva ulkoilla, eikä varsinkaan kun ihmisiä on joka paikassa. Maailma olisi paljon stressittömämpi paikka, jos ihmisiä olisi 95% vähemmän.
Talvella en niin nauti kun en pidä kylmästä, loskasta, jääästä ja pimeydestä. Nyt olen jo aivan kypsä talveen ja jatkuvaan pukemiseen. Kaikki on hankalampaa talvella, auto jäässä ja tiet liukkaita. Haaveilen muutosta Etelän lämpöön.
Vierailija kirjoitti:
Ihan parasta. Minun mielestä sisäliikunta on vähän niinkuin korviketta kaikelle ulkona tehtävälle. Ihana tuntea pakkanen kasvoilla, tai raikas kesäsade, syksyn värit ja lehtien kahina, kevään tuoksut. Ihanaa. Harrastan suunnistusta, valtelua, hölkkäämistä, kävelyä ja kaikkinaista luontoon liittyvää tutkiskelua sekä työn että harrastusten tiimoilta. Nainen 49 v. Itseäni ärsyttää sisällä viihtyvät nököttäjät.
Pitäisiköhän sinun keskittyä ihan vain omaan tekemiseesi? Miksi ihmeessä ärsyynnyt tpisten tekemisistä silloin, kun siitä ei ole mitään haittaa sinulle? Mitä sitten, jos joku viihtyy sisällä?
Kyllähän se virkistää. Huono puoli on vaan se, että ei välttämättä tuu yksin lähdettyä. Onneksi lapsi tarvitsee ulkoilua, niin siinä tulee samalla päivän virkistys, kun pari tuntia mennään pihalla.
Minulle ulkoilu, kävely ja lenkkeily ovat tehokasta mielenhoitoa. Etenkin luonnossa stressi vähenee ja akut latautuvat.
Tietty silloin, kun räntää tulee vaakatasossa ja loska yltää polveen asti, ei ole ihan niin hohdokasta kuin aurinkoisena kevätpäivänä. Mutta ulkoilemassa käyn joka ikinen päivä, satoi tai paistoi. Tämä on kiva rutiini, kun ei tarvitse miettiä lähteäkö vai jäädäkö sohvalle :D
Pimeä on myös OK.