Aikamoinen tuo Hesarin juttu äidiltään varastetusta lapsesta joka adoptoitiin 90-luvulla Suomeen
Onkohan näitä tapauksia enemmänkin?
Tuo sentään päättyi onnellisesti, äiti ja tytär löysivät taas toisensa.
Kommentit (19)
Olen lukenut tapauksesta kun pieni köyhän perheen/orpo (tätä en muista) isoveli huolehti pikkuveljestään Intian kaduilla ja joku mies vaan tuli ja kantoi pikkuveljen pois. Ei siinä 5-6-vuotias mahda mitään eikä rääsyläislapsista kukaan välitä muutenkaan.
Toivottavasti edes päätyi myytäväksi adoptioon eikä pahempaan.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tapaus ja varmaan näitä on useita. Ihan toki nappiin ei mennyt aikoinaan biologisella äidilläkään kun useamman kerran oli nähtävästi pitänyt olla vain hetken pois kun lapsi oli sijoitettuna ja sitten hän hävisi kokonaan. Alla yksi kohta jossa näin kerrotaan, oli muitakin:
”Äiti halusi harkinta-aikaa. Pystyisikö hän antamaan tyttärensä adoptoitavaksi? Toisaalta kaikki mitä hän tälle toivoi, oli koti. Sovittiin, että Yuli jäisi, kunnes äiti saisi päätöksen tehtyä.
Äiti lähti Nariñoon. Mutta suunta elämältä katosi, ja hän joutui taas sairaalaan. Paluu tytön luo venyi.”Joten jos oli tietenkin täysin väärin eettisesti että lapsi laitettiin adoptioon ilman äidin lupaa niin äitikin voisi mennä itseensä kun toistuvasti hävisi ja suunta elämältä kerta toisensa jälkeen katosi niin että lapsi ei ollut mielessä. Mitä olisi ollut lapsuus tällaisen äidin kanssa jos lapsi olisi hänelle annettu?
Tämä. Suomessakin on kasa vanhempia joilla ”suunta elämältä katosi”. Yleensä se tarkoittaa alkoholin tai huumeiden käyttöä. Näillä suomalaisillakin vanhemmilla on usein iso halu pitää lapsensa itsellään ja sitten kipuillaan vuosikausia ryöstettyjä lapsia eli lapsia jotka on kerta toisensa jälkeen hätäsijoitettu. Mutta omaa syytähän ei silti nähdä mihinkään. Kuulostaa että tässä voi olla taustalla samanlaista käytöstä kun häveliäästi sanotaan tuosta suunnan katoamisesta ja sairaalaan joutumisesta.
Ruotsissa tehdään nyt selvitystä kansainvälisen adoption epäselvyyksiä. Lapsia on varastettu vanhemmiltaan useammassa maassa ja myyty adoptioon Ruotsiin. Joissain tapauksissa lapsen äidille väitettiin lapsen kuolleen synnytyksessä vaikka tämä myytiin adoptioon Ruotsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tapaus ja varmaan näitä on useita. Ihan toki nappiin ei mennyt aikoinaan biologisella äidilläkään kun useamman kerran oli nähtävästi pitänyt olla vain hetken pois kun lapsi oli sijoitettuna ja sitten hän hävisi kokonaan. Alla yksi kohta jossa näin kerrotaan, oli muitakin:
”Äiti halusi harkinta-aikaa. Pystyisikö hän antamaan tyttärensä adoptoitavaksi? Toisaalta kaikki mitä hän tälle toivoi, oli koti. Sovittiin, että Yuli jäisi, kunnes äiti saisi päätöksen tehtyä.
Äiti lähti Nariñoon. Mutta suunta elämältä katosi, ja hän joutui taas sairaalaan. Paluu tytön luo venyi.”Joten jos oli tietenkin täysin väärin eettisesti että lapsi laitettiin adoptioon ilman äidin lupaa niin äitikin voisi mennä itseensä kun toistuvasti hävisi ja suunta elämältä kerta toisensa jälkeen katosi niin että lapsi ei ollut mielessä. Mitä olisi ollut lapsuus tällaisen äidin kanssa jos lapsi olisi hänelle annettu?
Tämä. Suomessakin on kasa vanhempia joilla ”suunta elämältä katosi”. Yleensä se tarkoittaa alkoholin tai huumeiden käyttöä. Näillä suomalaisillakin vanhemmilla on usein iso halu pitää lapsensa itsellään ja sitten kipuillaan vuosikausia ryöstettyjä lapsia eli lapsia jotka on kerta toisensa jälkeen hätäsijoitettu. Mutta omaa syytähän ei silti nähdä mihinkään. Kuulostaa että tässä voi olla taustalla samanlaista käytöstä kun häveliäästi sanotaan tuosta suunnan katoamisesta ja sairaalaan joutumisesta.
Luitko jutun? Lapsi oli myyty adoptioon, mikä on vastoin kansainvälisiä sopimuksia, joita Suomikin on sitoutunut noudattamaan. Äiti ei myöskään ollut allekirjoittanut suostumusta adoptioon.
Aika hyvinhän tuossa näyttää kaikille käyneen. Tyttö pääsi mukavaan pohjoismaahan kun äiti ei pystynyt huolehtimaan ja välistä varmaan jotkin ihmiskauppiaat tienasi kivasti perheelleen elantoa. Tytön ei vaikuta joutuneen myöskään nälkää Suomessa näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tapaus ja varmaan näitä on useita. Ihan toki nappiin ei mennyt aikoinaan biologisella äidilläkään kun useamman kerran oli nähtävästi pitänyt olla vain hetken pois kun lapsi oli sijoitettuna ja sitten hän hävisi kokonaan. Alla yksi kohta jossa näin kerrotaan, oli muitakin:
”Äiti halusi harkinta-aikaa. Pystyisikö hän antamaan tyttärensä adoptoitavaksi? Toisaalta kaikki mitä hän tälle toivoi, oli koti. Sovittiin, että Yuli jäisi, kunnes äiti saisi päätöksen tehtyä.
Äiti lähti Nariñoon. Mutta suunta elämältä katosi, ja hän joutui taas sairaalaan. Paluu tytön luo venyi.”Joten jos oli tietenkin täysin väärin eettisesti että lapsi laitettiin adoptioon ilman äidin lupaa niin äitikin voisi mennä itseensä kun toistuvasti hävisi ja suunta elämältä kerta toisensa jälkeen katosi niin että lapsi ei ollut mielessä. Mitä olisi ollut lapsuus tällaisen äidin kanssa jos lapsi olisi hänelle annettu?
Tämä. Suomessakin on kasa vanhempia joilla ”suunta elämältä katosi”. Yleensä se tarkoittaa alkoholin tai huumeiden käyttöä. Näillä suomalaisillakin vanhemmilla on usein iso halu pitää lapsensa itsellään ja sitten kipuillaan vuosikausia ryöstettyjä lapsia eli lapsia jotka on kerta toisensa jälkeen hätäsijoitettu. Mutta omaa syytähän ei silti nähdä mihinkään. Kuulostaa että tässä voi olla taustalla samanlaista käytöstä kun häveliäästi sanotaan tuosta suunnan katoamisesta ja sairaalaan joutumisesta.
Luitko jutun? Lapsi oli myyty adoptioon, mikä on vastoin kansainvälisiä sopimuksia, joita Suomikin on sitoutunut noudattamaan. Äiti ei myöskään ollut allekirjoittanut suostumusta adoptioon.
Luin. Se ei poista sitä faktaa että äiti on voinut olla täysin soveltumaton huolehtimaan lapsesta ja hänen oma käytöksensä on mahdollistanut tilanteen. Jokin syy siinä on ollut että se elämän suunta on kokoajan hävinnyt niin että oma lapsi ei ole ollut tärkeänä mielessä vaan lapsi on jäänyt sijoituskotiin kun äiti ei olekaan palannut sovitusti takaisin vaan on hävinnyt.
Kuten moni sanoo adoptio itsessään on ollut moraalisesti väärin tehty mutta äiti voisi mennä myös itseensä ja omaan käytökseensä.
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvinhän tuossa näyttää kaikille käyneen. Tyttö pääsi mukavaan pohjoismaahan kun äiti ei pystynyt huolehtimaan ja välistä varmaan jotkin ihmiskauppiaat tienasi kivasti perheelleen elantoa. Tytön ei vaikuta joutuneen myöskään nälkää Suomessa näkemään.
Toivottavasti olet samaa mieltä, jos joku rikas ryöstää joskus lapsesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tapaus ja varmaan näitä on useita. Ihan toki nappiin ei mennyt aikoinaan biologisella äidilläkään kun useamman kerran oli nähtävästi pitänyt olla vain hetken pois kun lapsi oli sijoitettuna ja sitten hän hävisi kokonaan. Alla yksi kohta jossa näin kerrotaan, oli muitakin:
”Äiti halusi harkinta-aikaa. Pystyisikö hän antamaan tyttärensä adoptoitavaksi? Toisaalta kaikki mitä hän tälle toivoi, oli koti. Sovittiin, että Yuli jäisi, kunnes äiti saisi päätöksen tehtyä.
Äiti lähti Nariñoon. Mutta suunta elämältä katosi, ja hän joutui taas sairaalaan. Paluu tytön luo venyi.”Joten jos oli tietenkin täysin väärin eettisesti että lapsi laitettiin adoptioon ilman äidin lupaa niin äitikin voisi mennä itseensä kun toistuvasti hävisi ja suunta elämältä kerta toisensa jälkeen katosi niin että lapsi ei ollut mielessä. Mitä olisi ollut lapsuus tällaisen äidin kanssa jos lapsi olisi hänelle annettu?
Tämä. Suomessakin on kasa vanhempia joilla ”suunta elämältä katosi”. Yleensä se tarkoittaa alkoholin tai huumeiden käyttöä. Näillä suomalaisillakin vanhemmilla on usein iso halu pitää lapsensa itsellään ja sitten kipuillaan vuosikausia ryöstettyjä lapsia eli lapsia jotka on kerta toisensa jälkeen hätäsijoitettu. Mutta omaa syytähän ei silti nähdä mihinkään. Kuulostaa että tässä voi olla taustalla samanlaista käytöstä kun häveliäästi sanotaan tuosta suunnan katoamisesta ja sairaalaan joutumisesta.
Luitko jutun? Lapsi oli myyty adoptioon, mikä on vastoin kansainvälisiä sopimuksia, joita Suomikin on sitoutunut noudattamaan. Äiti ei myöskään ollut allekirjoittanut suostumusta adoptioon.
Luin. Se ei poista sitä faktaa että äiti on voinut olla täysin soveltumaton huolehtimaan lapsesta ja hänen oma käytöksensä on mahdollistanut tilanteen. Jokin syy siinä on ollut että se elämän suunta on kokoajan hävinnyt niin että oma lapsi ei ole ollut tärkeänä mielessä vaan lapsi on jäänyt sijoituskotiin kun äiti ei olekaan palannut sovitusti takaisin vaan on hävinnyt.
Kuten moni sanoo adoptio itsessään on ollut moraalisesti väärin tehty mutta äiti voisi mennä myös itseensä ja omaan käytökseensä.
Missään ei ole sanottu, ettei olisi "mennyt itseensä". Mikään ei oikeuta ryöstämään lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvinhän tuossa näyttää kaikille käyneen. Tyttö pääsi mukavaan pohjoismaahan kun äiti ei pystynyt huolehtimaan ja välistä varmaan jotkin ihmiskauppiaat tienasi kivasti perheelleen elantoa. Tytön ei vaikuta joutuneen myöskään nälkää Suomessa näkemään.
Toivottavasti olet samaa mieltä, jos joku rikas ryöstää joskus lapsesi.
Ei tulisi mieleenkään siittää mitään kersoja. Ehkäisy on keksitty.
Rahaa tai ei, lapsi sai vanhemmat. Eikö se ole tärkeintä? Pieni lapsi ei voi odottaa, että äiti päättäisi, haluaako/voiko olla äiti vai ei.
Henkilöt, jotka lapsen ostavat, ovat todennäköisesti valmiita sitoutumaan häneen (kunhan eivät myy edelleen).
Lapsen ryöstäminen ja myyminen on monessa maassa, Euroopassakin, todellinen uhka. Mutta se tapahtuu, kun jätät lapsen hetkeksikin valvomatta. Ei niin, että on epäselvää, huolehtiiko kukaan lapsesta.
Paljon parempi tytölle, että pääsi Suomeen.
Tiedän tapauksen jossa 55 v jamppa ostanut / ominut toisen lapsen. Sillä ei siis omia ja jonkun verran rahaa. Mielestäni aivan käsittämätön ja uskomaton tarina. Lapsen isällä ei ilmeisesti ole varaa juristeihin, joilla saisi lapsen takaisin. Lapsen äiti kuulemma hullu ja antoi rahasta lapsensa tälle sedälle. Kyseessä siis 40 v. vanhemmat lapsi nyt n. 10. Syntynyt kylläkin länsimaissa, mutta nykyään muissakin maissa on sellaista köyhyyttä mitä me emme tajua. Lapsen äiti koki, että on parempi antaa lapsi tänne missä sos.turva ja ilmainen koulutus. Vanhemmilla itäblokki-tausta. Silti, alkoholisoituneelle, työttömälle suomalaiselle ukolle, koska tämä halusi ehdottomasti lapsen!? En tunne isää, joku voi syyttää isää aivan kuten äiti tekee. Fakta on kuitenkin se, että biologisen isän suurin vika on riittämätön varallisuus. Koska äiti haluaa niin sanotusti paremman mahdollisuuden lapsilleen, eikä heillä olis kotimaassaan varaa koulutukseen. Onko se nyt parempi muuttaa vieraaseen maahan jonka kieltä ei osaa, ja elää epäsiisteissä oloissa 55 v miehen + sen iäkkäiden vanhempien kanssa? Oon vaan käyny niitten minimaalisessa mökissä, joka on kun pommi... Ja alkoholihan niille maistuu.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ryöstäminen ja myyminen on monessa maassa, Euroopassakin, todellinen uhka. Mutta se tapahtuu, kun jätät lapsen hetkeksikin valvomatta. Ei niin, että on epäselvää, huolehtiiko kukaan lapsesta.
Ei kyllä se just on niin, että tapahtuu myös muutoin kuin kidnappaaminen kun vanhempi kääntää selän. Nimenomaan USA.ssa ja EU.ssa tapahtuu niin että on epäselvää kuka huolehtii ts. maksaa mitäkin jolloin joku jolla varaa näkee tilaisuuden ja ottaa ohjat. Tilaisuus tekee varkaan tässäkin. Ei tarvii kun lyhyt jakso huoltajuuskiistaa ja vanhempien riitaa ja sossut/oikeuslaitos ei ehdi puuttua niin joku namusetä ottaa huolehtiakseen asiat.
Afganistanissa eräs pariskunta ei voinut saada lasta.
Eräs nainen oli jäänyt leskeksi 7 lapsen kanssa eikä tuollapäin katsota sitä hyvällä. Elivät sitten lasten kanssa kadulla.
Pariskunta osti tältä naiselta nuorimman tyttövauvan.
Mikäköhän olisi ollut tytön kohtalo muuten, vaikka raha vaihtoi omistajaa.
Se on helppo täällä huudella moraalista.
Vierailija kirjoitti:
Rahaa tai ei, lapsi sai vanhemmat. Eikö se ole tärkeintä? Pieni lapsi ei voi odottaa, että äiti päättäisi, haluaako/voiko olla äiti vai ei.
Henkilöt, jotka lapsen ostavat, ovat todennäköisesti valmiita sitoutumaan häneen (kunhan eivät myy edelleen).
Aivan käsittämättömän järkyttävää, että palstalaisten moraali sulattaa ihmiskaupan. Ja yläpeukkuja sataa sellaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Afganistanissa eräs pariskunta ei voinut saada lasta.
Eräs nainen oli jäänyt leskeksi 7 lapsen kanssa eikä tuollapäin katsota sitä hyvällä. Elivät sitten lasten kanssa kadulla.
Pariskunta osti tältä naiselta nuorimman tyttövauvan.
Mikäköhän olisi ollut tytön kohtalo muuten, vaikka raha vaihtoi omistajaa.
Se on helppo täällä huudella moraalista.
Afganistanin lapsikauppa herättää järkytystä jokaisessa ajsttelukykyisessä ihmisessä. Niitä tyttövauvoja ja tyttölapsia ostetaan vaimoiksi, niin uskomatonta kuin se onkin. Nykyajan orjakauppaa.
Tässä tapauksessa äiti oli köyhä teiniäiti. Ei hänellä ollut kauheasti mahdollisuuksia olla hyvä äiti vaikka sitä halusi. Ja hänelle uskoteltiin että lapsi asuisi siinä tutussa perheessä kotimaassa, ei sanaakaan mistään ulkomaille myymisestä.
Ikävä tapaus ja varmaan näitä on useita. Ihan toki nappiin ei mennyt aikoinaan biologisella äidilläkään kun useamman kerran oli nähtävästi pitänyt olla vain hetken pois kun lapsi oli sijoitettuna ja sitten hän hävisi kokonaan. Alla yksi kohta jossa näin kerrotaan, oli muitakin:
”Äiti halusi harkinta-aikaa. Pystyisikö hän antamaan tyttärensä adoptoitavaksi? Toisaalta kaikki mitä hän tälle toivoi, oli koti. Sovittiin, että Yuli jäisi, kunnes äiti saisi päätöksen tehtyä.
Äiti lähti Nariñoon. Mutta suunta elämältä katosi, ja hän joutui taas sairaalaan. Paluu tytön luo venyi.”
Joten jos oli tietenkin täysin väärin eettisesti että lapsi laitettiin adoptioon ilman äidin lupaa niin äitikin voisi mennä itseensä kun toistuvasti hävisi ja suunta elämältä kerta toisensa jälkeen katosi niin että lapsi ei ollut mielessä. Mitä olisi ollut lapsuus tällaisen äidin kanssa jos lapsi olisi hänelle annettu?