Isovanhemmat
Minulla on erikoinen ongelma! Oma äitini ei pidä lapsistani eli omista lapsenlapsistaan!!! Vielä vuosi sitten hän oli jopa valmis ryhtymään hoitamaan lapsenlapsiaan täyspäiväisesti, mutta löydettyään miesystävän, hän vähät välittää lapsenlapsistaan. Hän malttaa hetken pitää vauvaa sylissä, mutta jo 15 minuuttia on liikaa hänelle. Hän ei myöskään halua leikkiä taaperoikäisen esikoiseni kanssa eikä todellakaan halua koskaan hoitaa lapsenlapsiaan. Hän ei edes kuuntele, jos taaperoni tulee kertomaan jotain mummulle, vaan saattaa puhua lapsen puheen päälle tai vaan poistua paikalta.
Toisaalta ajattelen niin, että kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsenlapsiaan. Jotenkin olin vaan olettanut, että jokainen isovanhempi edes vähän auttaisi tai edes olisi kiinnostunut olemaan lapsenlapsiensa kanssa silloin tällöin. Mutta kun ei niin ei! Elämä kahden pienen lapsen kanssa tuntuu nyt todella raskaalta, kun olin odottanut saavani vähän apua tai edes seuraa eläkeikäiseltä äidiltäni. Onko muilla kokemuksia tällaisesta?
Kommentit (2)
Kirjoitit ettei äitisi pidä lapsenlapsistaan, koska ei ole heidän kanssaan tai kuuntele heitä. Uusi miesystävä taitaa nyt viedä huomion ja äitisi voi olla itsekäs ja kiinnostunut enemmän omasta elämästään ja aikuisten jutuista. Ei tämä silti tarkoita ettei äitisi pitäisi lastenlapsistaan, vai onko suoraan sanonut näin?
Meillä äitini on ehkä osittain samanlainen. Silloin kun esikoinen syntyi seurusteli vielä pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa ja hyvä jos kerran puolessa vuodessa kävi (mies oli äitini sanojen mukaan mustasukkainen ja ei päässyt tulemaan). Käydessä äitini jutteli enemmän omista jutuistaan. Sitten kun erosivat, äitini oli masentunut ja hyvä kun jaksoi jotenkin oman elämänsä kanssa. Vuosien saatossa kuitenkin hieman piristyi. Eron jälkeen äitini alkoi käydä meillä useammin, mutta ei oikein jaksanut/osannut olla kiinnostunut lapsista. Vasta lasten kasvettua ja pahimman olotilansa mennessä ohi, mummo osasi olla hitusen kiinnostunut lasten seurastakin. Edelleen hän puhuu enemmänkin vain itsestään, ei kysy lapsista eikä osaa kuunnella heitä jne. mutta myös yrittää olla lasten kanssa. Ei hoida lapsia jossen erityisesti pyydä (silloin meidän kodissamme joitakin tunteja). Nyt äitini pärjää isompien lasten pian 7v ja pian 5v kanssa, vaikka isompi ei niin mummon seurassa viihdy, kun mummo ei osaa ottaa häntä riittävästi huomioon (ja sitten poika mököttää). Pienin on vasta 1,5v ja ei ole vuosiin valmis olemaan mummon kanssa.
Eri asia minulla tässä on se etten odottanutkaan äidiltäni paljon enempää oman lapsuuteni perusteella. Nyt kuitenkin omien lasten myötä huomasin vasta kuinka itsekeskeinen ja ongelmainen äitini on (no mieheni varsinkin ihmettelee tätä ja äidilläni on ollut ongelmia sukulaistensa kanssa). Hän ei ole tahallaan sellainen ja ei edes huomaa itse käytöstään. Hän yrittää omista lähtökohdistaan parhaansa ja näkee maailman omalla laillaan. Äitini sosiaaliset taidot eivät ole parhaimmat ja hän vain on sellainen kuin on (osittain tunnistan sukupolvien ketjun jossa näkyy hänen äitinsä piirteitä ja sisareni piirteitä- sisareni kun pienenä kasvoi äitini äidin kanssa- minä sitten isäni äidin). Äitini on myös syönyt mielialalääkkeitä, jotka minusta näkyivät passivoivana. Kuitenkin äitini rakastaa omalla laillaan lapsenlapsiaan, vaikka kritiikkiä tuleekin siitä kuinka kiittämätön esim. siskonpoikani on (tällöin oli 7-8vlapsi). Itse yritän suhtautua äitiini hänen ikäluokkansa ja elämänkokemuksensa perusteella, yritän muistaa että äitini näkee maailman erilailla kuin minä.
no mulla tilanne se et oon yh. ja tosiaan ei oo ainakaan tän nuorimman kanssa mitään isoäiti/isä juttuja. Ja tosin ei ne isovanhemmat ole velvoitettuja hoitamaan niitä lastenlapsia yleensähän on niin et voivat jotenki olla. Mulla tosin ei oikeen oo sitäkään sillon käy isä täällä kun tarviin korjausapua taai jotain muuta vastaavaa:S Kyl tota mun vanhempaa lasta ottaa jos kysyn mut harvemmin.Papan nk. vaimon edellisestä liitosta kyl pidetään ja käydään siellä ilman pyytämättäkin:S
Silti oon täm äitipuolen kans paremmis väleis ku bioligisen äitin.