Kamala, väärä ihastuminen

Helpoin tapa olisi olla tapaamatta. Jos se ei onnistu, yritä pitää huolta siitä että et jää tämän kanssa kahden kesken, jos vain voit.

Vain aika voi kai auttaa. Tai toinen ihastus, mutta se ei ratkaise oikein perusongelmaa...

Kakaroita ootte molemmat. Ja kakaroita jo synnyttäny. Halpaa touhuu.

Kyllä se menee ohi. Kyseessä on vain ihastus. Muista se niin kaikki on hyvin.

Taistelen samojen tunteiden kanssa, vaikka tilanne onkin ihan toinen. Olen puhunut ystävien kanssa asiasta, ja tullut tulokseen, että sellaista elämä on, ihastumisia tulee ja menee. Tunnehan on kuitenkin positiivinen, kohde pielessä, mutta jos sitä ei lähde viemään eteenpäin, niin kaipa siitä saa olla ihan iloinenkin, että on pihkassa kuin teini. Nautitaan elämästä, ei kuitenkaan rikota parisuhteita näillä hölmöyksillä. Jos tunteet lähtee käsistä, pitää muistaa palata oman kullan kainaloon ja miettiä, onko siinä omassa suhteessa jotain vialla.

Näitä tulee. Kun on ikää vähän enemmän, osaa suhtautuakin siihen eri tavalla. Minullekin ensimmäinen ihastuminen muuhun kuin omaan mieheen oli kamalaa - oli syyllinen olo, että mites nyt näin. Nyt tiedän, ettei tarvitse olla tunteidensa vietävänä. Sitäpaitsi kaikista tulee lopuksi aina jotain huonoja puoliakin esiin. Niitä voi vaikka vähän suurennellakin mielessään... :)

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 22:31"]

Itse olen ihastunut 7 tai 8-vuotiaaseen lapseen ja itse olen päälle 15 ja alta 20... raastava tunne. Juu, tiedän, koko tunne on teidän kaikkien mielestä oksettava ja olen paha ihminen, mutta minkäs itselleni voin? Onneksi en tapaa koko tyttöä.

Tsemppiä ap. Koita keskittyä muuhun elämään, kyllä se ihastus joskus unohtuu, toivotaan niin.

[/quote]

K eksyi paikalle nähtävästi. Vai oletko joku muu?