Miten menee " älä itke äiti" -runo, hyvin tärkeää jos joku löytäisi... Kiitos.

etsi siis itse, laita googleen " älä itke äiti" ja hae

runossa on kohta, joka menee jotenkin näin



äiti, minä nukun vaan

nukkuessani uni vain muutti muotoaan



AP

haluaisin antaa runon siskolleni surun hetkellä.

Lapsen laulu äidille



Äiti, minun täytyy jatkaa.

Joku kutsuu kulkemaan.

Täytyy taittaa taival matkaa,

vaikken tietä tunnekaan.



Siellä missä toisiansa

aallot vievät tansseihin,

siellä, veden loiskinassa,

siellä olen minäkin.



Siellä, missä korkealla

siintää pilvi sulavin,

siellä, sinipilven alla,

siellä olen minäkin.



Äiti, katso, kuinka kasvan !

Kuule, kuinka kohisen !

Minkä kasvoin viime vuonna,

tänään kasvan ohi sen.



Avara on taivaan syli.

Tuulen teitä purjehdin.

Pääsky lentää pääsi yli,

siinä olen minäkin.



Älä pelkää. Tulen kyllä.

Tulen kyllä takaisin.

Iltatuulen hyväilyssä:

siinä olen minäkin.

(Anna-Mari Kaskinen)

... kirjoittajaa, mm. tällä palstalla olen runon lukenut, nyt sille olisi todella käyttöä, kun " olet tuuli ja pilven lento jne." -höpötykset tuntuvat todella korneilta...



AP

Oli äidin ilo, onni arvaamaton

vaan kohtalo päätti toisin

ja liityit kuoroon enkelten.



Sieltä ylhäältä nyt katsot

ja kurkistat,

pienen heiveröisen äänen

tänne kuulutat.

Sinä sanot; " äiti älä itke."



Kedon kaunein kukka

olet viheriöivällä niityllä.



Täällä.



Äidin sydämessä.

Se on paikka

josta kukaan ei voi sinua viedä.

Äiti älä itke!

Minä nukuin vaan.

Siinä nukkuessani

uni muutti vain muotoaan.



Äiti älä itke!

Pois aika katoaa:

sinun sydämessäsi

ikuisesti elää saan.



Äiti älä itke!

Näkemiin vain sanotaan.

Tiedäthän että joskus

me vielä tavataan?



Äiti älä itke!

En yksin olekaan.

Rajan ylitse minut saattoi

kaunis enkeli helmoissaan.





Otan osaa jos on lapsen kuolemasta kyse.

Nauttikaa elämästänne ja lapsistanne tänä kauniina iltana.

Enkelini laulu

Niin katosit ikuisuuteen, kasvatit siivet enkelin. Taivaan valtakuntaan, nään nyt vielä selvemmin. Tunnen kuinka hyväilee sua pilvet hattaran kun sirot jalkasi siihen astua saa ja sinä enkelini mulle kuiskaat;



Äiti älä itke, kaikki kääntyy vielä hyväksi vuokseni älä sure, suru syö voimasi vaan tunne sydämessäs minun rakkautein niin ehkä yhdessä aina saamme kulkea



Liian arka kosketuksen, on viinilasi kristallin. Se vasten aurinkoa särkyy, kuin lohduton hiljaisuus. Kun rakkain sulta viedään, jää jälki sydämeen eikä välttämättä palaa usko huomiseen vaan sinä enkelini mulle kuiskaat;



Äiti älä itke..



Niin särkyi onni äidin, vain muisto jäi. Jostain joka vain hetken elää sai. Joskus kolikon kääntöpuoli on niin arvaamaton, koskaan ei tiedä mitä saa tai jää saamatta mutta silti uskon onnen palaavan kun sinä enkelini mulle kuiskaat;



Äiti älä itke, kaikki kääntyy vielä hyväksi vuokseni älä sure, suru syö voimasi vaan tunne sydämessäs minun rakkautein niin ehkä yhdessä aina saamme kulkea mutta enää, et äiti itkeä saa.

Vielä joskus saan

siemenenä kasvaa äidin vatsassa

ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.

Ja kun vihdoin kohtaamme,

löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.

Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin.

Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.

Koska saan mennä, Taivaan Isä,

joko pian pääsen omaan kotiin?



- MARI

Enkelini laulu

Niin katosit ikuisuuteen, kasvatit siivet enkelin. Taivaan valtakuntaan, nään nyt vielä selvemmin. Tunnen kuinka hyväilee sua pilvet hattaran kun sirot jalkasi siihen astua saa ja sinä enkelini mulle kuiskaat;



Äiti älä itke, kaikki kääntyy vielä hyväksi vuokseni älä sure, suru syö voimasi vaan tunne sydämessäs minun rakkautein niin ehkä yhdessä aina saamme kulkea



Liian arka kosketuksen, on viinilasi kristallin. Se vasten aurinkoa särkyy, kuin lohduton hiljaisuus. Kun rakkain sulta viedään, jää jälki sydämeen eikä välttämättä palaa usko huomiseen vaan sinä enkelini mulle kuiskaat;



Äiti älä itke..



Niin särkyi onni äidin, vain muisto jäi. Jostain joka vain hetken elää sai. Joskus kolikon kääntöpuoli on niin arvaamaton, koskaan ei tiedä mitä saa tai jää saamatta mutta silti uskon onnen palaavan kun sinä enkelini mulle kuiskaat;



Äiti älä itke, kaikki kääntyy vielä hyväksi vuokseni älä sure, suru syö voimasi vaan tunne sydämessäs minun rakkautein niin ehkä yhdessä aina saamme kulkea mutta enää, et äiti itkeä saa.

Rakas Taivaan Isä.

Miksi äiti itkee?

Miksi isällä on niin raskaat askeleet?

Minäkö heille olen surua tuottanut,

kun vain katselen täältä kaukaa

enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,

että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.



Voitko, Taivaan Isä,

äitiä lohduttaa,

pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?

Voitko isän olkaa taputtaa,

ettei niin kumarassa hän ois?

Kerro heille, Taivaan Isä,

etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.

Kerro, että jotkut lapset taivaassa

niin rakkaita Luojalleen on,

ettei heitä malttaisi millään antaa pois.

Huomaisipa äiti,

kun hänen luokseen

lennän perhosena ikkunaan.

Tietäisipä isä,

miten tuulen mukana

hänen poskeaan silittää saan.



Vielä joskus saan

siemenenä kasvaa äidin vatsassa

ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.

Ja kun vihdoin kohtaamme,

löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.

Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin.

Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.

Koska saan mennä, Taivaan Isä,

joko pian pääsen omaan kotiin?



- MARI