Lue keskustelun säännöt.
Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli
Synnytyksen jälkeen rättipoikki, kivuissa ja univajeisena, ja sitten pitää jakaa huone jonkun toisen kanssa. Jouduin vieläpä ns. käytäväpaikalle. Ei mitään yksityisyyttä muuta kuin joku kämänen verho ja koko ajan huoneessa ravaa hoitajia ja vierustoverin puoliso ym. vieraita. Valot on päällä yötäpäivää tai jos ne laittaa pois niin eiköhän joku hoitaja räväytä ne päälle keskellä yötä tullessaan. Vierustoveri vaihtuu seuraavana yönä ja sen vauva huutaa suoraa huutoa kaiken aikaa, johon omakin muuten ihan rauhallisesti ollut vauva heräilee jatkuvasti ja yhtyy huutokuoroon. Eipä se mikään hotelli tosiaan ole. Olisin halunnut mahdollisimman pian pois, mutta ei päästetty koska vauvalla oli keltaisuutta.
Kommentit (3113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Synnytin Naistenklinikalla tänä vuonna. Mistään konjakeista ei kyllä ollut tietoakaan, eipä sillä, olin oikein tyytyväinen niin voileipiin jotka saatiin synnytyssaliin synnytyksen jälkeen.
Suurin osa hoitajista oli mukavia, mutta aivan liian kiireisiä. Harmitti heidän puolestaan, etteivät selvästi voineet tehdä työtään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Joukkoon mahtui kyllä myös muutama ikävä hoitaja.
Uskomattominta on, että minut kotiutettiin kohtutulehduksen kanssa, vaikka valitin oireita (pahanhajuinen vuoto ja vasta pari päivää synnytyksen jälkeen alkanut alavatsakipu). Hoitaja suurinpiirtein pyöritteli silmiään ja käski tulla sitten takaisik päivystykseen, jos tarvitsee. Seuraavana päivänä jo tarvitsi ja päivystyksessä olivat aivan järkyttyneitä, että minut oli lähetetty osastolta kotiin ilman lääkärintarkistusta.
Miten voi olla, ettei ollut lääkärintarkastusta? Eikö se ole ulos kirjaamisen ehto? Ilman sitä ei edes pääse.
Vauva ei lähde ilman lääkärintarkastusta, äiti ei lääkäriä yleensä edes näe. Kätilö hoitaa Suomessa säännöllisen synnytyksen alusta loppuun mikäli erityistä tarvetta lääkärin konsultaatiolle ei tule ilmi. Tuossa tapauksessa sille tietenkin olisi ollut tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan synnytyksestäni. Esikoisen synnytin Jorvin sairaalassa ja kuopuksen Espoon sairaalassa. Edelleenkin olen kummastakin kokemuksesta ja ammattimaisesta hoidosta kiitollinen. Luulen, että kokemukset ovat pitkälti myös sairaalakohtaisia.
Traumaattiset synnytykset ovat asia erikseen. Itselläni näissä kertomuksissa jäi ihmetyttämään nämä äidit, jotka odottavat kätilöiltä jonkin sortin huonepalvelua. Eikö kenellekään ole tullut mieleen ottaa sairaalaan vähän omia eväitä ja juotavaa mukaan? Jos jostain syystä ei ehdi hakemaan sairaalan ruokaa, niin voisiko sitä isiä pyytää tuomaan jotain mukanaan? Kätilöillä on uusien äitien ja vauvojen kanssa tekemistä, ei siellä kukaan ehdi, eikä pidäkään ehtiä kantamaan rouville ruokaa sänkyyn.
Onko siis tarkoitus, että esim. keisarileikatun perushoitoon tarvitaan ulkopuolisia? Sairaalassa ei siis auteta potilasta saamaan ruokaa, jos hän on kipeä eikä ole toimintakuntoinen. On kyllä ihan uutta tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan synnytyksestäni. Esikoisen synnytin Jorvin sairaalassa ja kuopuksen Espoon sairaalassa. Edelleenkin olen kummastakin kokemuksesta ja ammattimaisesta hoidosta kiitollinen. Luulen, että kokemukset ovat pitkälti myös sairaalakohtaisia.
Traumaattiset synnytykset ovat asia erikseen. Itselläni näissä kertomuksissa jäi ihmetyttämään nämä äidit, jotka odottavat kätilöiltä jonkin sortin huonepalvelua. Eikö kenellekään ole tullut mieleen ottaa sairaalaan vähän omia eväitä ja juotavaa mukaan? Jos jostain syystä ei ehdi hakemaan sairaalan ruokaa, niin voisiko sitä isiä pyytää tuomaan jotain mukanaan? Kätilöillä on uusien äitien ja vauvojen kanssa tekemistä, ei siellä kukaan ehdi, eikä pidäkään ehtiä kantamaan rouville ruokaa sänkyyn.
Kerrotko sitten miksi sairaalassa muuten ehditään kantaa potilaille ruoka sänkyyn? Sen tekevät muuten laitoshuoltajat, eivät kätilöt tai hoitajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Synnytin Naistenklinikalla tänä vuonna. Mistään konjakeista ei kyllä ollut tietoakaan, eipä sillä, olin oikein tyytyväinen niin voileipiin jotka saatiin synnytyssaliin synnytyksen jälkeen.
Suurin osa hoitajista oli mukavia, mutta aivan liian kiireisiä. Harmitti heidän puolestaan, etteivät selvästi voineet tehdä työtään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Joukkoon mahtui kyllä myös muutama ikävä hoitaja.
Uskomattominta on, että minut kotiutettiin kohtutulehduksen kanssa, vaikka valitin oireita (pahanhajuinen vuoto ja vasta pari päivää synnytyksen jälkeen alkanut alavatsakipu). Hoitaja suurinpiirtein pyöritteli silmiään ja käski tulla sitten takaisik päivystykseen, jos tarvitsee. Seuraavana päivänä jo tarvitsi ja päivystyksessä olivat aivan järkyttyneitä, että minut oli lähetetty osastolta kotiin ilman lääkärintarkistusta.
Miten voi olla, ettei ollut lääkärintarkastusta? Eikö se ole ulos kirjaamisen ehto? Ilman sitä ei edes pääse.
Eihän sairaalat ole mitään vankiloita kyllä niistä pääsee lähtemään jos niin haluaa ilman että lääkäri siihen virallista lupaa antaa. Lääkäri ei toki ole silloin myöskään vastuussa siitä että potilas kotiutuu puolikuntoisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Synnytin Naistenklinikalla tänä vuonna. Mistään konjakeista ei kyllä ollut tietoakaan, eipä sillä, olin oikein tyytyväinen niin voileipiin jotka saatiin synnytyssaliin synnytyksen jälkeen.
Suurin osa hoitajista oli mukavia, mutta aivan liian kiireisiä. Harmitti heidän puolestaan, etteivät selvästi voineet tehdä työtään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Joukkoon mahtui kyllä myös muutama ikävä hoitaja.
Uskomattominta on, että minut kotiutettiin kohtutulehduksen kanssa, vaikka valitin oireita (pahanhajuinen vuoto ja vasta pari päivää synnytyksen jälkeen alkanut alavatsakipu). Hoitaja suurinpiirtein pyöritteli silmiään ja käski tulla sitten takaisik päivystykseen, jos tarvitsee. Seuraavana päivänä jo tarvitsi ja päivystyksessä olivat aivan järkyttyneitä, että minut oli lähetetty osastolta kotiin ilman lääkärintarkistusta.
Miten voi olla, ettei ollut lääkärintarkastusta? Eikö se ole ulos kirjaamisen ehto? Ilman sitä ei edes pääse.
Mut tsekkasi vaan kätilö 🤷🏼♀️ Lääkäriä en nähnyt synnytyssalin jälkeen (lääkäri oli synnytyksessä paikalla, koska vauvan sydänäänet laskivat).
Synnyttäneiden osastolla ei yleensä edes ole omaa lääkäriä, vaan tarvittaessa konsultoidaan synnytysosaston gynekologia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan synnytyksestäni. Esikoisen synnytin Jorvin sairaalassa ja kuopuksen Espoon sairaalassa. Edelleenkin olen kummastakin kokemuksesta ja ammattimaisesta hoidosta kiitollinen. Luulen, että kokemukset ovat pitkälti myös sairaalakohtaisia.
Traumaattiset synnytykset ovat asia erikseen. Itselläni näissä kertomuksissa jäi ihmetyttämään nämä äidit, jotka odottavat kätilöiltä jonkin sortin huonepalvelua. Eikö kenellekään ole tullut mieleen ottaa sairaalaan vähän omia eväitä ja juotavaa mukaan? Jos jostain syystä ei ehdi hakemaan sairaalan ruokaa, niin voisiko sitä isiä pyytää tuomaan jotain mukanaan? Kätilöillä on uusien äitien ja vauvojen kanssa tekemistä, ei siellä kukaan ehdi, eikä pidäkään ehtiä kantamaan rouville ruokaa sänkyyn.
Älä esitä tyhmää. Näissä kokemuksissa on yhteistä se, että äiti on ollut liian huonovointinen jaksaakseen hakea itse käytävän päästä ruuan ja kantaakseen painavan tarjottimen, jossa on posliinilautanen. Sitten saa huudot, jos pyörtyy matkan varrelle ja ruuat leviävät lattialle. Jotkut ovat niin kipeitä, että nukkuvat ruoka-aikojen yli eivätkä sitten saa mitään syödäkseen. Eräässäkin tarinassa kertojan huonetoveri oli ulkomaalainen eikä ollut saanut syödäkseen ennen kuin nainen informoi huonetoveriaan käytännöstä, että ruuat on haettava itse.
Ei kuitenkaan neuvolassa tms. anneta mitään yleistä tiedotusta, että kannattaa ottaa omat ruuat mukaan tai värvätä joku hakemaan ravintolasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Synnytin Naistenklinikalla tänä vuonna. Mistään konjakeista ei kyllä ollut tietoakaan, eipä sillä, olin oikein tyytyväinen niin voileipiin jotka saatiin synnytyssaliin synnytyksen jälkeen.
Suurin osa hoitajista oli mukavia, mutta aivan liian kiireisiä. Harmitti heidän puolestaan, etteivät selvästi voineet tehdä työtään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Joukkoon mahtui kyllä myös muutama ikävä hoitaja.
Uskomattominta on, että minut kotiutettiin kohtutulehduksen kanssa, vaikka valitin oireita (pahanhajuinen vuoto ja vasta pari päivää synnytyksen jälkeen alkanut alavatsakipu). Hoitaja suurinpiirtein pyöritteli silmiään ja käski tulla sitten takaisik päivystykseen, jos tarvitsee. Seuraavana päivänä jo tarvitsi ja päivystyksessä olivat aivan järkyttyneitä, että minut oli lähetetty osastolta kotiin ilman lääkärintarkistusta.
Miten voi olla, ettei ollut lääkärintarkastusta? Eikö se ole ulos kirjaamisen ehto? Ilman sitä ei edes pääse.
Mut tsekkasi vaan kätilö 🤷🏼♀️ Lääkäriä en nähnyt synnytyssalin jälkeen (lääkäri oli synnytyksessä paikalla, koska vauvan sydänäänet laskivat).
Kannattaisiko mieluummin vaatia niitä lääkäreitä paikalle kuin haukkua kätilöitä siitä että he eivät ole lääkäreitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan synnytyksestäni. Esikoisen synnytin Jorvin sairaalassa ja kuopuksen Espoon sairaalassa. Edelleenkin olen kummastakin kokemuksesta ja ammattimaisesta hoidosta kiitollinen. Luulen, että kokemukset ovat pitkälti myös sairaalakohtaisia.
Traumaattiset synnytykset ovat asia erikseen. Itselläni näissä kertomuksissa jäi ihmetyttämään nämä äidit, jotka odottavat kätilöiltä jonkin sortin huonepalvelua. Eikö kenellekään ole tullut mieleen ottaa sairaalaan vähän omia eväitä ja juotavaa mukaan? Jos jostain syystä ei ehdi hakemaan sairaalan ruokaa, niin voisiko sitä isiä pyytää tuomaan jotain mukanaan? Kätilöillä on uusien äitien ja vauvojen kanssa tekemistä, ei siellä kukaan ehdi, eikä pidäkään ehtiä kantamaan rouville ruokaa sänkyyn.
Just tämä.
Synnyttäminen ei ole sairaus. Oma synnytykseni oli pitkä, ja jouduttiin käynnistämään lapsiveden tihkumisen takia etukäteen ennen LA:ta. Sain synntyksen kuluessa kovan kohtutulehduksen, tulehdusarvot ehtivät kolmeensataan, kuume yli 39 ja antibiootti meni suoneen ja alkoi lopulta tepsiä tehokkaasti. Vauvan synnyttyä oli jo normaali ruumiinlämpö mulla.
Vaikka synnytys oli sellainen, että olisin ilman sairaalaa ja lääketieteellistä hoitoa kuollut siihen, niin mulle ei ollut vaikeaa käydä heti synnytyksen jälkeen suihkussa ja hakea itse ruokia, liikkua käytävällä. Itse asiassa halusin liikkua ja kärryttelin vauva vauvansängyssä pitkin käytäviä. Lapsi oli pieni ja keltainen (kun syntyi ennen LA) ja saatiin kyllä kaikki mahdollinen apu ihan kaikkeen. Kaikki oli tosi kivoja ja auttavaisia, ainoastaan yksi kiertävä verikokeitten ottaja oli outo. Naistenklinikalla tämä.
Vierailija kirjoitti:
Menkää itse tekemään työtä nälkäpalkalla vinkuvien prinsessojen kanssa. Voi loppua valitus ja äkkiä.
Eiköhän kyseessä ole ammatinvalintakysymys. Ei kannata hakeutua hoitotyöhön, jos ei palkkakaan riitä eikä hallitse ihmisläheisestä työstä edes alkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa että veritulppariski. Mun mies oli viikon sairaalassa koipi kohti taivasta nilkka murtuneena. Lääkkeet, ruuat, lisätyynyt passattiin kun vaan painoi nappia. Sai nukkua kun nukutti ja pissata sorsaan. Vasta kotiutuksen yhteydessä puhuttiin veritulppariskistä ja annettiin resepti niihin piikkeihin veritulppaa vastaan.
Itse synnärillä kärräsin vastasyntynyttä mukanani 100 metriä käytävän toiseen päähän verinen lakanamytty mukanani vyötäisiltä asti veriset vaatteet ylläni liinavaate- ja vaatekaapille ja takaisin pyörtymisen rajamailla. En saanut nukkua, syödä kunnolla, en päässyt kunnolla suihkuun saati vessaan tai saanut edes niitä särkylääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Kuulostaa mahtavalta. Valitettavasti nykyään meno on aivan toisenlaista, kuten olet jo lukenutkin tästä ketjusta. Onneksi moni työntekijä oli empaattinen, vaikka näin että heillä oli kova kiire.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan hirveää luettavaa! Synnytin lapseni 40v sitten naistenklinikalla. Kyllä oli ihan eri meininki synnyttäneiden osastolla silloin. Olin kahden hengen huoneessa, siis ei liikaa meteliä, vierailijoita ja kuorsausta. Ruoka tuotiin huoneeseen, lakanat vaihdettiin, henkilökunta opetti kuinka vauvaa hoidetaan ja imetetään. Sai levätä. Apua sai kun pyysi. Ruoka muuten oli erinomaista, en tiedä minkälaista on nykyisin mutta silloin hyvän aterian lisäksi sai mahtavan läjän hedelmiä. Tämä keskitalvella kun siihen aikaan hedelmät olivat talvella kalliita.
Ymmärrän että synnyttäneelle äidille on hyväksi liikkua paljon ja olla aktiivisia. Mutta rajansa kaikella, kamala lukea kuinka synnyttäneitä väsyneitä naisia lähes rääkätään nykyisin.Vauvatkin taisivat tuolloin olla vauvalassa, jossa lastenhoitajat heidät hoitivat ja toivat vain imetyksen ajaksi äideille.
Eivät olleet vauvalassa. Silloin vierihoito oli uusi asia. Ensimmäinen päivä pidettiin vauvalassa että äiti saa toipua ja nukkua. Sen jälkeen vauvan sai vierihoitoon.
Eli olivat vauvalassa, ekan yön, että äiti sai levätä synnytyksen uupumusta pois. Huomaatko itse mitä sanoit? Kunpa levon tarve ymmärrettäisiin paremmin nykyäänkin synnytyssairaaloissa.
Tottakai huomasin mitä sanoin. Kirjoitin kaikesta siitä positiivisesta mitä koin 40v sitten sairaalassa. En oikein ymmärrä kommenttiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan synnytyksestäni. Esikoisen synnytin Jorvin sairaalassa ja kuopuksen Espoon sairaalassa. Edelleenkin olen kummastakin kokemuksesta ja ammattimaisesta hoidosta kiitollinen. Luulen, että kokemukset ovat pitkälti myös sairaalakohtaisia.
Traumaattiset synnytykset ovat asia erikseen. Itselläni näissä kertomuksissa jäi ihmetyttämään nämä äidit, jotka odottavat kätilöiltä jonkin sortin huonepalvelua. Eikö kenellekään ole tullut mieleen ottaa sairaalaan vähän omia eväitä ja juotavaa mukaan? Jos jostain syystä ei ehdi hakemaan sairaalan ruokaa, niin voisiko sitä isiä pyytää tuomaan jotain mukanaan? Kätilöillä on uusien äitien ja vauvojen kanssa tekemistä, ei siellä kukaan ehdi, eikä pidäkään ehtiä kantamaan rouville ruokaa sänkyyn.
Kerrotko sitten miksi sairaalassa muuten ehditään kantaa potilaille ruoka sänkyyn? Sen tekevät muuten laitoshuoltajat, eivät kätilöt tai hoitajat.
Odottelen edelleen, josko synnärin laitoshuoltajakollega vastaisi....mutta muuten, mitä pidemmälle luen tätä ketjua, sitä enemmän alan kallistua siihen uskoon, että noilla osastoilla ei tosiaan työskentele laitoshuoltajia sitä samaa määrää kuin muilla vuodeosastoilla. Ajallisesti hajautetun ruoanjaon mallissa ruokahuolto vie työvuorosta jopa 60% (3 kierrosta tarjoilua, keruut, kaikki tiskit jäävät osastolle), eli on varsin sitovaa, ja keskitetyssäkin mallissa se on aikataulutettu. Synnärin laikkari tekee mitä ilmeisimmin jotain muuta jossain muualla työvuoronsa aikana. Ovatko samat saleilla töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan synnytyksestäni. Esikoisen synnytin Jorvin sairaalassa ja kuopuksen Espoon sairaalassa. Edelleenkin olen kummastakin kokemuksesta ja ammattimaisesta hoidosta kiitollinen. Luulen, että kokemukset ovat pitkälti myös sairaalakohtaisia.
Traumaattiset synnytykset ovat asia erikseen. Itselläni näissä kertomuksissa jäi ihmetyttämään nämä äidit, jotka odottavat kätilöiltä jonkin sortin huonepalvelua. Eikö kenellekään ole tullut mieleen ottaa sairaalaan vähän omia eväitä ja juotavaa mukaan? Jos jostain syystä ei ehdi hakemaan sairaalan ruokaa, niin voisiko sitä isiä pyytää tuomaan jotain mukanaan? Kätilöillä on uusien äitien ja vauvojen kanssa tekemistä, ei siellä kukaan ehdi, eikä pidäkään ehtiä kantamaan rouville ruokaa sänkyyn.
Just tämä.
Synnyttäminen ei ole sairaus. Oma synnytykseni oli pitkä, ja jouduttiin käynnistämään lapsiveden tihkumisen takia etukäteen ennen LA:ta. Sain synntyksen kuluessa kovan kohtutulehduksen, tulehdusarvot ehtivät kolmeensataan, kuume yli 39 ja antibiootti meni suoneen ja alkoi lopulta tepsiä tehokkaasti. Vauvan synnyttyä oli jo normaali ruumiinlämpö mulla.Vaikka synnytys oli sellainen, että olisin ilman sairaalaa ja lääketieteellistä hoitoa kuollut siihen, niin mulle ei ollut vaikeaa käydä heti synnytyksen jälkeen suihkussa ja hakea itse ruokia, liikkua käytävällä. Itse asiassa halusin liikkua ja kärryttelin vauva vauvansängyssä pitkin käytäviä. Lapsi oli pieni ja keltainen (kun syntyi ennen LA) ja saatiin kyllä kaikki mahdollinen apu ihan kaikkeen. Kaikki oli tosi kivoja ja auttavaisia, ainoastaan yksi kiertävä verikokeitten ottaja oli outo. Naistenklinikalla tämä.
”Sain kaiken mahdollisen avun, en ollut kipeä.” No hei kivat sulle, hoksaatko itse miten tyhmältä kuulostat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Synnytin Naistenklinikalla tänä vuonna. Mistään konjakeista ei kyllä ollut tietoakaan, eipä sillä, olin oikein tyytyväinen niin voileipiin jotka saatiin synnytyssaliin synnytyksen jälkeen.
Suurin osa hoitajista oli mukavia, mutta aivan liian kiireisiä. Harmitti heidän puolestaan, etteivät selvästi voineet tehdä työtään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Joukkoon mahtui kyllä myös muutama ikävä hoitaja.
Uskomattominta on, että minut kotiutettiin kohtutulehduksen kanssa, vaikka valitin oireita (pahanhajuinen vuoto ja vasta pari päivää synnytyksen jälkeen alkanut alavatsakipu). Hoitaja suurinpiirtein pyöritteli silmiään ja käski tulla sitten takaisik päivystykseen, jos tarvitsee. Seuraavana päivänä jo tarvitsi ja päivystyksessä olivat aivan järkyttyneitä, että minut oli lähetetty osastolta kotiin ilman lääkärintarkistusta.
Miten voi olla, ettei ollut lääkärintarkastusta? Eikö se ole ulos kirjaamisen ehto? Ilman sitä ei edes pääse.
Mut tsekkasi vaan kätilö 🤷🏼♀️ Lääkäriä en nähnyt synnytyssalin jälkeen (lääkäri oli synnytyksessä paikalla, koska vauvan sydänäänet laskivat).
Kannattaisiko mieluummin vaatia niitä lääkäreitä paikalle kuin haukkua kätilöitä siitä että he eivät ole lääkäreitä?
Kerro mistä niitä lääkäreitä paikalle vaaditaan ja saadaan, kun tunnut tämän niin varmasti tietävän. Puhelinkonsultaatiota/ apottiviestiä tuntuu nykyään vaan saavan.
Ei kai täällä kukaan kätilöä vaadi lääkäriksi muuttumaan, mutta kyllä jokaisen, joka itseään kätilöksi kutsuu, kuuluisi osata tunnistaa yleiset synnyttäjien vaivat, kuten se kohtutulehdus, ja viedä tieto lääkärille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan synnytyksestäni. Esikoisen synnytin Jorvin sairaalassa ja kuopuksen Espoon sairaalassa. Edelleenkin olen kummastakin kokemuksesta ja ammattimaisesta hoidosta kiitollinen. Luulen, että kokemukset ovat pitkälti myös sairaalakohtaisia.
Traumaattiset synnytykset ovat asia erikseen. Itselläni näissä kertomuksissa jäi ihmetyttämään nämä äidit, jotka odottavat kätilöiltä jonkin sortin huonepalvelua. Eikö kenellekään ole tullut mieleen ottaa sairaalaan vähän omia eväitä ja juotavaa mukaan? Jos jostain syystä ei ehdi hakemaan sairaalan ruokaa, niin voisiko sitä isiä pyytää tuomaan jotain mukanaan? Kätilöillä on uusien äitien ja vauvojen kanssa tekemistä, ei siellä kukaan ehdi, eikä pidäkään ehtiä kantamaan rouville ruokaa sänkyyn.
Just tämä.
Synnyttäminen ei ole sairaus. Oma synnytykseni oli pitkä, ja jouduttiin käynnistämään lapsiveden tihkumisen takia etukäteen ennen LA:ta. Sain synntyksen kuluessa kovan kohtutulehduksen, tulehdusarvot ehtivät kolmeensataan, kuume yli 39 ja antibiootti meni suoneen ja alkoi lopulta tepsiä tehokkaasti. Vauvan synnyttyä oli jo normaali ruumiinlämpö mulla.Vaikka synnytys oli sellainen, että olisin ilman sairaalaa ja lääketieteellistä hoitoa kuollut siihen, niin mulle ei ollut vaikeaa käydä heti synnytyksen jälkeen suihkussa ja hakea itse ruokia, liikkua käytävällä. Itse asiassa halusin liikkua ja kärryttelin vauva vauvansängyssä pitkin käytäviä. Lapsi oli pieni ja keltainen (kun syntyi ennen LA) ja saatiin kyllä kaikki mahdollinen apu ihan kaikkeen. Kaikki oli tosi kivoja ja auttavaisia, ainoastaan yksi kiertävä verikokeitten ottaja oli outo. Naistenklinikalla tämä.
Olet sitten niellyt tämän ”synnytys ei ole sairaus” hokeman, joka on syntynyt säästösyistä. Muut potilaat, jotka ovat olleet leikkauksessa tai muuten menettäneet paljon verta, eivät saa osakseen moista vähättelyä. Heitä kyllä autetaan vessaan, suihkuun, tuodaan ruoka eteen. Synnyttäneitä taas kohdellaan vihamielisesti, jos eivät pärjää yksin, vaan odotetaan omatoimisuutta, vaikka päässä sumenisi, kun nousee seisomaan. Se että joku on jo muutaman tunnin kuluttua virkeä ja jaloittelemassa ja seuraavana päivänä tekee kotihommia tai laittaa ruokaa ei tarkoita, että kaikilla toipuminen olisi yhtä vaivatonta.
Kyllä varmaan rahalla saa paikan yksityispotilaana ja saa olla rauhassa. Me veronmaksajat emme viiden tähden hotellia maksa. Hävetkää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Synnytin Naistenklinikalla tänä vuonna. Mistään konjakeista ei kyllä ollut tietoakaan, eipä sillä, olin oikein tyytyväinen niin voileipiin jotka saatiin synnytyssaliin synnytyksen jälkeen.
Suurin osa hoitajista oli mukavia, mutta aivan liian kiireisiä. Harmitti heidän puolestaan, etteivät selvästi voineet tehdä työtään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Joukkoon mahtui kyllä myös muutama ikävä hoitaja.
Uskomattominta on, että minut kotiutettiin kohtutulehduksen kanssa, vaikka valitin oireita (pahanhajuinen vuoto ja vasta pari päivää synnytyksen jälkeen alkanut alavatsakipu). Hoitaja suurinpiirtein pyöritteli silmiään ja käski tulla sitten takaisik päivystykseen, jos tarvitsee. Seuraavana päivänä jo tarvitsi ja päivystyksessä olivat aivan järkyttyneitä, että minut oli lähetetty osastolta kotiin ilman lääkärintarkistusta.
Miten voi olla, ettei ollut lääkärintarkastusta? Eikö se ole ulos kirjaamisen ehto? Ilman sitä ei edes pääse.
Mut tsekkasi vaan kätilö 🤷🏼♀️ Lääkäriä en nähnyt synnytyssalin jälkeen (lääkäri oli synnytyksessä paikalla, koska vauvan sydänäänet laskivat).
Synnyttäneiden osastolla ei yleensä edes ole omaa lääkäriä, vaan tarvittaessa konsultoidaan synnytysosaston gynekologia.
Ihan jokaisella osastolla on vähintään osastonlääkäri vaikka hän fyysisesti työskentelisikin jossain muualla. Hän on silti vastuussa lääkärinä osastosta vaikka ei siellä juuri kävisi. Hoitaja/kätilö voi kyllä konsultoida lääkäri mutta lääkäri kyllä itse päättää sen miten hän reagoi konsultointiin vai reagoiko mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan rahalla saa paikan yksityispotilaana ja saa olla rauhassa. Me veronmaksajat emme viiden tähden hotellia maksa. Hävetkää!
Suomessa ei voi synnyttää yksityissairaalassa, että se on sitten reissu ulkomaille.
Mut tsekkasi vaan kätilö 🤷🏼♀️ Lääkäriä en nähnyt synnytyssalin jälkeen (lääkäri oli synnytyksessä paikalla, koska vauvan sydänäänet laskivat).