Lue keskustelun säännöt.
Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli
Synnytyksen jälkeen rättipoikki, kivuissa ja univajeisena, ja sitten pitää jakaa huone jonkun toisen kanssa. Jouduin vieläpä ns. käytäväpaikalle. Ei mitään yksityisyyttä muuta kuin joku kämänen verho ja koko ajan huoneessa ravaa hoitajia ja vierustoverin puoliso ym. vieraita. Valot on päällä yötäpäivää tai jos ne laittaa pois niin eiköhän joku hoitaja räväytä ne päälle keskellä yötä tullessaan. Vierustoveri vaihtuu seuraavana yönä ja sen vauva huutaa suoraa huutoa kaiken aikaa, johon omakin muuten ihan rauhallisesti ollut vauva heräilee jatkuvasti ja yhtyy huutokuoroon. Eipä se mikään hotelli tosiaan ole. Olisin halunnut mahdollisimman pian pois, mutta ei päästetty koska vauvalla oli keltaisuutta.
Kommentit (3113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtuminen yleensä tulee yllätyksenä, synnytys ei. Ja tiedoksesi muuten: meillä suvussa etenkin vanhukset alkaa vahvistamaan lihaskuntoaan, koska tajuavat, että
Ajattelitko, että etukäteen voit päättää, kuinka paljon menetät verta synnytyksessä tai kuinka isot repeämät tulee?
Tai valmistautumalla vältät hätäsektion?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä juuri synnyttäneen kuuluu saada LEVÄTÄ ja toipua, muuten olemme aivan paskamaa. Sitä kuntoutumista ei tarvitse eikä edes kannata aloittaa siinä vaiheessa kun ei ole siihen vielä voimia ja kaikki ylimääräinen voima tarvitaan vauvan hoivaamiseen.
Näkeehän sen siitä miten kylmiä entisajan vanhemmat ovat lapsilleen olleet, että kannattaako siitä nyt ottaa mallia. Täälläkin monen kylmät asenteet peruja sieltä. Katkaistaan kierre!
Inhimillinen Suomi, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtuminen yleensä tulee yllätyksenä, synnytys ei. Ja tiedoksesi muuten: meillä suvussa etenkin vanhukset alk
Miten se on kylmää, että antaa toisen pysyä aktiivisena, kun hän itse niin haluaa? Meidänkin suku on yhtä järkevien ihmisten suku kuin tuolla, jota lainasit. Eletään helposti lähelle sataa vuotta ja itsenäisinä ja teräväpäisinä. Kuka normaali aikuinen nyt oikeasti haluaa heittäytyä toisten hoivattavaksi? Sehän on ihan sairas ajatus.
Apua saa, kun sitä tarvitsee ja ainakin meidän suvussa ihan jokaiselta, mutta ketään ei hoivata sänkyyn, koska se merkitsee sitä, että kohta sitten ollaan vuodepotilaana eikä meidän suvussa ihmiset sellaisesta tykkää, että maataan vaan sängyssä. Kaikista tärkeintä on pitää huolta omasta fyysisestä kunnostaan eikä se tapahdu, jos vain heittäytyy toisten hoivattavaksi. Lihakset alkaa surkastumaan hyvin nopeasti ja vanhuksilla etenkin. Siksi järkevimmät vanhukset todellakin pitävät huolta kunnostaan.
Minä olin niin sekaisin että otin vauvan mukaan suihkuun mutta en siinä muovikopassa vaan laitoin vauvan pyyhkeen päälle lattialle ja istuin itse suihkussa. Toinen potilas löysi meidät ja meni kertomaan hoitajalle. Tästä seurasi sitten lasu ja kykyni hoitaa vauvaa kyseenalaistettiin.
Vaikka tein vain kuten käskettiin,otin vauvan mukaan suihkuun. Ajattelin että lattialla on parempi kun heikko olo.
Tein parhaani univelkaisena,imetys epäonnistuneena nälkää huutavan vauvan kanssa. Vauvan paino laski kun piti vaan yrittää imettää. Poislähtö päivänä möläytin yhdelle hoitajalle että tuntui kuin olisi keskitysleirillä synnyttänyt ja taisi vähän suuttua siitä.
Kotona vauva alkoi nukkua kunnolla kun sai vatsan täydeltä korviketta. Niin nukuin minäkin, kun ei ollut kolme ihmistä samassa huoneessa räpläämässä kännyköitä ym. Meillä käynyt sosiaalityöntekijä totesi tilanteen hyväksi ja käynnit lopetettiin kahden kuukauden jälkeen .
Ja jos joku nyt kysyy niin mieheni tekee kolmivuorotyötä. Ei hän voinut olla koko ajan sairaalassa apuna.
Lapsi on nyt yläasteella ja ainokainen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä juuri synnyttäneen kuuluu saada LEVÄTÄ ja toipua, muuten olemme aivan paskamaa. Sitä kuntoutumista ei tarvitse eikä edes kannata aloittaa siinä vaiheessa kun ei ole siihen vielä voimia ja kaikki ylimääräinen voima tarvitaan vauvan hoivaamiseen.
Näkeehän sen siitä miten kylmiä entisajan vanhemmat ovat lapsilleen olleet, että kannattaako siitä nyt ottaa mallia. Täälläkin monen kylmät asenteet peruja sieltä. Katkaistaan kierre!
Inhimillinen Suomi, kiitos.
Voimaa et saa sängyssä makaamalla, vaan liikkumalla ja pysymällä liikkeessä: silloinkin voi levätä. Ihmsien keho on nimenomaan luotu liikkeelle eikä makaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehillä on oikeus isyyslomaan. Vuorotyö ei estä isyyslomaa. Ei se synnyttävä äitikään pääse vuorotyöhön sieltä synnäriltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtuminen yleensä tulee yllätyksenä, synnytys ei. Ja tiedoksesi muuten: meillä suvussa etenkin vanhukset alk
Voit valmistautua vahvistamalla kehoasi. Antamalla sille liikuntaa, kasvattamalla lihasmassaa ja huolehtimalla ravitsemustason hyväksi. Miten vaikea on tajuta noin yksinkertaista asiaa? Ihmekös se on, että meillä on yli puolet väestöstä huonokuntoisia plösöjä (en viittaa painoon, vaan kyvyttömyyteen tehdä yhtään mitään lihasvoimaa vaativaa, ihmiisin, jotka halvaantuvat jostain synnytyksestä sänkyyn makaamaan)
Sektioonkin voi valmistautua ennalta pyysmällä erossa tupakasta, harrastamalla happirikasta liikuntaa, pitämällä kunnostaan huolta, holehtimalla muutenkin terveydestään. Mitä parempi terveys synnyttäjällä, sitä paremmin toipuu sektiosta ja sitä paremmin vauvakin selviytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtuminen yleensä tulee yllätyksenä, synnytys ei. Ja tied
Edelleenkään se hyvin syöminen ja terveellinen elämä ei estä unenpuutetta, repeämiä, kipuja, jälkisupistuksia eikä verenhukkaa.
Jos estäisi, ei mitään synnäriä edes tarvita vaan vauvelin voi pulauttaa ulos vaikkapa aviomiehen käsivarsille kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtuminen yleensä tulee yllätyksenä, synnytys ei. Ja tiedoksesi muuten: meillä suvussa etenkin vanhukset alkaa vahvistamaan lihaskuntoaan, koska tajuavat, että
Eihän jalan murtuminen tule yllätyksenä, kun siihen pystyy valmistautumaan. Itsehän sinä niin sanot, että senkin pystyy välttämään valmistautumalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä juuri synnyttäneen kuuluu saada LEVÄTÄ ja toipua, muuten olemme aivan paskamaa. Sitä kuntoutumista ei tarvitse eikä edes kannata aloittaa siinä vaiheessa kun ei ole siihen vielä voimia ja kaikki ylimääräinen voima tarvitaan vauvan hoivaamiseen.
Näkeehän sen siitä miten kylmiä entisajan vanhemmat ovat lapsilleen olleet, että kannattaako siitä nyt ottaa mallia. Täälläkin monen kylmät asenteet peruja sieltä. Katkaistaan kierre!
Inhimillinen Suomi, kiitos.
Voimaa et saa sängyssä makaamalla, vaan liikkumalla ja pysymällä liikkeessä: silloinkin voi levätä. Ihmsien keho on nimenomaan luotu liikkeelle eikä makaamaan.
No on se kyllä yksi saatana, että edes synnytyksen jälkeen ei saa paria päivää toipua vaan heti pitää toimia kuten ennen raskaut
HALOO! EI sinun tarvitse toimi KUTEN ennen raskautta, vaan synnytys ei ole mikään sairaus: sen jälkeen voit olla ihan hyvin aktiivinen ja pitää kehosi liikkeessä etkä jumiuttaa itseäsi sänkyyn. Sellainen oiekasti tuhoaa lihasmassaa ja sitten joudut tekemään entistä enemmän töitä toipuaksesi synnytyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtumine
Ei tietenkään estä, mutta ne auttavat sinua toipumaan, jaksamaan ja pysymään aktiivisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtuminen yleensä tulee yllätyksenä, synnytys ei. Ja tiedoksesi muuten: meillä suvussa etenkin vanhukset alk
Vääristelet tahallasi. Ymmärrän kyllä miksi. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtumine
hmm... noin monet muuten tekevät. Pullauttavat vauvan ulos ja jatkavat elämäänsä vauvan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinäpähän synnyttelette. Haha.
T. Onnellinen vela
Vierailija kirjoitti:
Siinäpähän synnyttelette. Haha.
T. Onnellinen vela
Tosi onnellinen tämän viestin perusteella :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtuminen yleensä tulee yllätyksenä, synnytys ei. Ja tied
Miten se on kylmää, että antaa toisen pysyä aktiivisena, kun hän itse niin haluaa? Meidänkin suku on yhtä järkevien ihmisten suku kuin tuolla, jota lainasit. Eletään helposti lähelle sataa vuotta ja itsenäisinä ja teräväpäisinä. Kuka normaali aikuinen nyt oikeasti haluaa heittäytyä toisten hoivattavaksi? Sehän on ihan sairas ajatus.
Apua saa, kun sitä tarvitsee ja ainakin meidän suvussa ihan jokaiselta, mutta ketään ei hoivata sänkyyn, koska se merkitsee sitä, että kohta sitten ollaan vuodepotilaana eikä meidän suvussa ihmiset sellaisesta tykkää, että maataan vaan sängyssä. Kaikista tärkeintä on pitää huolta omasta fyysisestä kunnostaan eikä se tapahdu, jos vain heittäytyy toisten hoivattavaksi. Lihakset alkaa surkastumaan hyvin nopeasti ja vanhuksilla etenkin. Siksi järkevimmät vanhukset todellakin pitävät huolta kunnostaan.
Miten suvussanne kohdellaan synnyttäneitä äitejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä juuri synnyttäneen kuuluu saada LEVÄTÄ ja toipua, muuten olemme aivan paskamaa. Sitä kuntoutumista ei tarvitse eikä edes kannata aloittaa siinä vaiheessa kun ei ole siihen vielä voimia ja kaikki ylimääräinen voima tarvitaan vauvan hoivaamiseen.
Näkeehän sen siitä miten kylmiä entisajan vanhemmat ovat lapsilleen olleet, että kannattaako siitä nyt ottaa mallia. Täälläkin monen kylmät asenteet peruja sieltä. Katkaistaan kierre!
Inhimillinen Suomi, kiitos.
Voimaa et saa sängyssä makaamalla, vaan liikkumalla ja pysymällä liikkeessä: silloinkin voi levätä. Ihmsien keho on nimenomaan luotu liikkeelle eikä makaamaan.
No on se kyllä yksi saatana, että edes synnytyksen jälkeen ei saa paria päivää
HALOO! EI sinun tarvitse toimi KUTEN ennen raskautta, vaan synnytys ei ole mikään sairaus: sen jälkeen voit olla ihan hyvin aktiivinen ja pitää kehosi liikkeessä etkä jumiuttaa itseäsi sänkyyn. Sellainen oiekasti tuhoaa lihasmassaa ja sitten joudut tekemään entistä enemmän töitä toipuaksesi synnytyksestä.
Muutaman päivän lepo surkastuttaa lihakset? Huh
Ihanaa kun sain sairaalassa levätä <3 Ainoa hommani oli imettää sen verran kuin jaksan, mies ja henkilökunta otti kopin kaikesta muusta. Sillä on ollut iso merkitys koko äitiydelle, sain pehmeän alun. En ihmettele näiden kommenttien perusteella esimerkiksi äitien yksinäisyyden, uupumuksen ja masennuksen yleisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kyllä, ympäristön kuuluu valmistautua tukemaan häntä koska kerran tiedossa on miten rankkaa on. Sinä varmaan jätät jalan katkaisseen mummosikin selviämään yksin kun olisi voinut valmistautua.
Jalan murtuminen yleensä tulee yllätyksenä, synnytys ei. Ja tied
Voit valmistautua vahvistamalla kehoasi. Antamalla sille liikuntaa, kasvattamalla lihasmassaa ja huolehtimalla ravitsemustason hyväksi. Miten vaikea on tajuta noin yksinkertaista asiaa? Ihmekös se on, että meillä on yli puolet väestöstä huonokuntoisia plösöjä (en viittaa painoon, vaan kyvyttömyyteen tehdä yhtään mitään lihasvoimaa vaativaa, ihmiisin, jotka halvaantuvat jostain synnytyksestä sänkyyn makaamaan)
Sektioonkin voi valmistautua ennalta pyysmällä erossa tupakasta, harrastamalla happirikasta liikuntaa, pitämällä kunnostaan huolta, holehtimalla muutenkin terveydestään. Mitä parempi terveys synnyttäjällä, sitä paremmin toipuu sektiosta ja sitä paremmin vauvakin selviytyy.
Kiitos että selvensit ettet tiedä synnytyksestä juuri mitään. :D Sain ainakin päivän naurut. :D
Oletko ihan tosissasi? Aikoinaan synnytyksistä ei usein selvitty. Äiti tai vauva kuoli hyvin usein. Välillä lapsia myös kuoli esimerkiksi tukehtumalla kun rättiväsynyt äiti nukahti imettäessä.
Nyt eletään vuoden 2024 Suomessa, jossa sairaalahoidon tason tulisi olal vähän kovempi kuin tavoite sinnitellä joten kuten hengissä. Emme nimittäin ole kehitysmaa.