Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tosta alkkarikeskustelusta.
14.08.2008 |
Siihen on tullut tosi hyvä vastaus (79), mutta kun se on sivulla 4 niin suurin osa ei ilmeisesti lue sitä ollenkaan, joten kopioin vastauksen tähän:
Mun mielestä tää on hupaisa ketju.
Ihmisen kymmenientuhansien vuosien mittaisen historian kuluessa tämä sukupolvi on ENSIMMÄINEN, jolla on edes teoreettiset mahdollisuudet käydä päivittäin suihkussa ja vaihtaa päivittäin alusvaatteet.
Maapallon nykyisistä 6,5 miljardista ihmisestä vain ehkä miljardi elää sellaisissa olosuhteissa että heillä olisi mahdollisuus käydä päivittäin suihkussa ja vaihtaa alusvaatteensa päivittäin. Vain pieni osa heistä tekee sen.
Jos kaikki maailman ihmiset kaikkina aikoina olisivat käyneet päivittäin suihkussa ja vaihtaneet päivittäin alusvaatteensa, niin maapalloa tuskin enää olisi olemassakaan tai ainakaan se ei enää tarjoaisi tällaisia elinoloja ihmisille, sen verran suuri olisi luonnonvarojen ja etenkin puhtaan veden kulutus ollut.
Vaan tottahan toki AV-palstalta löytyy kourallinen ihmisiä joiden mielestä heidän tuhlaileva ja öykkärimäinen elämäntapansa on ainoa oikea. Väliäkös sillä että se ennen pitkää tuhoaa maailman.
Jotenkin tulee mieleen kaiken maailman maailmanlopun lahkot, jotka ainoan oikean totuuden hallitsijoina odottavat ylhäisessä yksinäisyydessään maailmanloppua varmoina siitä että ovat ainoita jotka pelastuvat koska vain heillä on totuus.
Meillä käydään suihkussa kaksi kertaa viikossa. Vaatteet pestään sitten kun ne ovat likaisia, ei huvin vuoksi. 5-henkisen perheemme vedenkulutus on 45 kuutiota vuodessa, 9 kuutiota henkeä kohden. Se on 16% keskivertosuomalaisen vedenkulutuksesta (57 kuutiota vuodessa). Voi olla että olemme jonkun mielestä ällöttäviä sottapyttyjä, minun mielestäni olemme vastuullisia kuluttajia.
Kommentit (16)
käydä suihkussa joka päivä ja vaihtaa vaatteita koko ajan. eihän sitä saa arvostella.
Jos haluaa arvostella niin esimerkiksi lentomatkailu on hyvä kohde, sitä on MUOTIA arvostella.
Kiinnostaisi tietää mikä on päivittäisen suihkussa käynnin ja alkkarinvaihdon suhde lentomatkailuun ekologisessa mielessä. Eli kuinka kauan pitää vaihtaa päivittäin että se vastaa yhtä lentomatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin 6000 lasta kuolee joka päivä sairauksiin, jotka ovat aiheutuneet saastuneesta juomavedestä, huonoista saniteettipalveluista ja alhaisesta hygieniatasosta - tämä luku vastaa kahdenkymmenen jumbojetin törmäyksestä aiheutuvia kuolleiden määriä.
Noin puolet maailman sairaalapaikoista täyttyy potilaista, jotka kärsivät vesiongelmien aiheuttamista sairauksista.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana ripuliin on kuollut enemmän lapsia, kuin on yhteensä kaatunut kaikissa aseellisissa konflikteissa toisen maailmansodan jälkeen.
Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa ripuliin kuolee kaksinkertainen määrä ihmisiä Aids/hiv-virukseen kuolleiden määrään verrattuna.
Vuonna 1998 Afrikassa kuoli 308 000 ihmistä sodissa, mutta yli kaksi miljoonaa ihmistä kuoli samana vuonna ripuliin - tautiin menehtyneiden määrä on yli kuusinkertainen verrattuna sodissa kuolleiden määriin.
Yksinomaan käsien pesu saippualla ja vedellä voisi vähentää ripuliin kuolleiden määrää yhdellä kolmasosalla.
Guatemalassa käynnistettiin vuonna 1998 projekti, joka rohkaisi ihmisiä pesemään käsiään. Projektin tuloksena ripulista kärsivien, alimpaan tuloluokkaan kuuluvien lasten määrä väheni 322 000 tapauksella verrattuna 1,5 miljoonaan ripulista kärsivään lapseen ennen projektia.
Sambiassa yksi viidestä lapsesta kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Alle yksi prosentti Ison Britannian lapsista kuolee ennen viidettä ikävuottaan.
Karachissa tehty tutkimus osoittaa, että väestö, joka elää alueilla, joilla saniteettipalveluiden taso on alhainen ja joilla ei ole riittävää tietotasoa hygienian ylläpitämisestä, käyttää kuusi kertaa suuremman summan lääkkeisiin, kuin väestö, jolla on käytössään korkeatasoiset saniteettipalvelut.
Sairaudet, jotka liittyvät vesiongelmiin, kuten vesipulaan ja saniteettipalveluiden puutteeseen, maksavat Intialle 73 miljoonaa sairaspäivää vuodessa. Perussa 1990-luvun alussa puhjennut koleraepidemia maksoi maalle miljardi dollaria menetettyinä turismituloina ja maataloustuotteiden vientinä vain kymmenen viikon aikana.
Arviot osoittavat, että vain yksi prosentti kaikesta julkisesta ja yksityisestä lääketieteellisestä tutkimuksesta keskittyy keuhkokuumeen, ripulin, tuberkuloosin ja malarian tutkimukseen. Nämä sairaudet muodostavat yksinään 20 prosenttia maailmassa esiintyvistä sairauksista.
Veden käyttö on kuusinkertaistunut viime vuosisadan aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestön kasvu kyseisenä ajanjaksona.
Länsi-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa käytetään paljon enemmän vettä, kuin luonto voi tarjota. Näillä alueilla esiintyy veden liikakulutusta. Kun veden liikakulutuksen aiheuttama rasite yhdistetään teollisuuden päästöihin ja vesistöihin valuviin jätteisiin on selvää, että veden puute on yksi vakavimmista kohtaamistamme ympäristöongelmista.
Veden kulutus on lisääntynyt vuosittain viimeisten viidenkymmenen vuoden ajan. Länsi-Euroopassa veden kulutus vuonna 1950 oli 100 km³ vuodessa ja vuonna 1990 560 km³. Aasiassa kulutus on kasvanut siten, että vuonna 1900 se oli 600 km³ ja vuonna 1980 5000 km³. Rajalliset ja epätasaisesti jakautuneet vesivarat ovat lisääntyneen veden kulutuksen takia suuren paineen alaisina.
Vesi on rajallinen luonnonvara, joka uusiutuu hitaasti hydrologisen kierron kautta. Suurin osa maailman vedestä, noin 98 %, on suolaa. Jäljelle jäävistä, alle kolmesta prosentista maailman vesivaroja kilpailevat ihmiset, maatalous, teollisuus, kasvit ja eläimet. Suuri osa maailman makeasta vedestä on jäätä, joka sijaitsee Etelänapamantereella ja Grönlannissa.
Ihmisten toiminnalla on voimakkaita vaikutuksia luonnon tasapainoon. Kaivostoiminta ja teollisuus saastuttavat jokia hengenvaarallisilla kemikaaleilla. Maanviljelijät käyttävät viljelyksillään torjunta-aineita, jotka valuvat jokiin ja järviin. Monissa maissa jokia käytetään avoimina viemäreinä ja kaatopaikkoina. Jos pohjavesivaroja käytetään liikaa, merivesi voi vuotaa pohjaveteen rannikkojen lähistöllä.
Noin 1,1 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä. Nämä ihmiset muodostavat yhden kuudesosan maailman väestöstä.
2,4 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään tyydyttäviä saniteettipalveluja. Tämä luku kattaa kaksi viidesosaa maailman väestöstä.
2,2 miljoonaa kehitysmaissa asuvaa ihmistä, joista useimmat ovat lapsia, kuolee vuosittain sairauksiin, joiden syynä on saastunut juomavesi, huonot saniteettipalvelut ja alhainen hygieniataso.
6 000 lasta kuolee päivittäin tauteihin, jotka voitaisiin estää veden viemäröintiä parantamalla.
Yli 250 miljoonan ihmisen arvioidaan vuosittain kärsivän likaisen veden aiheuttamista taudeista.
Kehitysmaissa asuvat ihmiset käyttävät keskimäärin 10 litraa vettä päivässä. Isossa Britanniassa asuvat ihmiset käyttävät keskimäärin 135 litraa vettä päivässä.
Euroopassa käytetään vuosittain 11 miljardia dollaria jäätelöön. Yhdysvalloissa ja Euroopassa käytetään vuosittain 17 miljardia dollaria kotieläinten ruokaan. Euroopassa kulutetaan vuosittain 105 miljardia dollaria alkoholiin. Tämä on summa on kymmenkertainen siihen summaan nähden, joka tarvittaisiin, jotta kaikille ihmisille pystyttäisiin turvaamaan puhdas vesi ja hyvät saniteettipalvelut.
1990-luvun aikana noin 835 miljoonaa kehitysmaan asukasta sai puhdasta juomavettä ja arviolta 784 miljoonaa sai mahdollisuudet sanitaatiojärjestelmien käyttöön.
Vesihuollon ja viemäröinnin tason parantaminen perustarpeet tyydyttävälle tasolle kehitysmaissa tulisi maksamaan arviolta noin 20 miljardia dollaria vuodessa. Tällä hetkellä vuosittaiset kustannukset näissä maissa ovat arviolta kymmenen miljardia dollaria.
Vastuu veden kantamisesta kaatuu useilla syrjäseuduilla naisten ja lasten harteille. Usein heidän täytyy kulkea jalkaisin pitkiä matkoja päivittäin hankkiakseen vettä perheelleen. Naiset ja lapset kärsivät eniten viemäröintijärjestelmien puutteesta.
Afrikassa ja Aasiassa asuvat naiset joutuvat vettä noutaessaan kävelemään keskimäärin kuusi kilometriä.
Afrikassa ja Aasiassa naiset kantavat yhtä paljon vettä päänsä päällä kuin lentokoneeseen saa ottaa mukaan matkatavaraa - 20 kg.
Vessan vetäminen kerran kuluttaa saman määrän vettä kuin kehitysmaiden asukkailla on käytettävissään päivän aikana peseytymiseen, siivoukseen, ruuanvalmistukseen ja juomiseen.
Ihmiset Kineiran slummissa Nairobissa, Keniassa, maksavat viisinkertaisen summan litrasta vettä verrattuna siihen mitä ihmiset Yhdysvalloissa keskimäärin maksavat siitä.
Noin 40 prosenttia maailman väestöstä elää tällä hetkellä alueilla, joilla vallitsee kohtuullinen tai vakava vesistressi. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä - noin 5,5 miljoonaa ihmistä - tulee asumaan tällaisilla alueilla.
Tämän tilanteen korjaamiseksi on tehtävä maailmanlaajuisia parannuksia tehokkaamman vedenkäytön edistämiseksi, esimerkiksi saamalla "enemmän satoa vesitippaa kohden" maanviljelyssä, joka on suurin vedenkuluttaja. Vesistöjä on hoidettava paremmin ja vesivarojen häviämistä vähennettävä erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa vesivaroja menee hukkaan 40 prosenttia tai sitä enemmän.
Vesipulaa esiintyy yhä useammalla alueella, erityisesti Pohjois-Afrikassa sekä Länsi- ja Etelä-Aasiassa.
Alueilla, kuten Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa pohjavettä kulutetaan nopeammin kuin sitä uusiutuu, joten pohjavesikerrokset jatkuvasti laskevat.
Noin 25 prosenttia kehitysmaiden kaupungeissa asuvista ihmisistä ostaa vetensä vedenmyyjiltä hintaan, joka on huomattavasti kraanavedestä maksettavaa hintaa korkeampi.
Ennusteiden mukaan niiden ihmisten määrä, jotka elävät vedenpuutteesta kärsivillä alueilla, tulee nousemaan kolmeen miljardiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa veteen liittyvistä ongelmista kärsivien määrän kuusinkertaistumista. Tänään noin 470 miljoonaa ihmistä elää alueilla, jotka kärsivät vakavasta vesipulasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suihussa kayn yleensa kaksi kertaa viikossa, samoi mies ja lapset, ellei kamalat hikihelteet, tai urheilua, tai muuten sottasta hommaa. En haise, eika kukaan muukaan perheessa.
Mutta kylla meilla silti vaidetaan alusvaatteet ja sukat ihan joka paiva, kaikille. Muita vatteita yritan saada kaytettya pari paivaa, vaikka se on taaperioden kanssa joskus vahan hankalaa. En halua nyt sentaan ihan tosi tahraisilla heita lahettaa paivakotiin...
käydä suihkussa joka päivä ja vaihtaa vaatteita koko ajan. eihän sitä saa arvostella.
mä oon 12 vuotiaasta asti käynyt joka päivä suihkussa. ihan oikeesti eikai aikuinen ihminen paria päivää puhtaana pysy, ainakaan näin kesällä.
yököttävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin kyllä jo eilen illalla, mutta varsinkin näin menkkojen aikaan tuntuu todella nuhjuiselta =)
suihku kaksi kertaa viikossa on ihan riittävä, jos pesee kasvot, kainalon ja alapään päivittäin. Lapsillle riittää mainiosti suihku kerran viikossa. Meidän perheessä ei ole kukaan koskaan kärsinyt minkäänlaisesta ihottumasta. Kerrostalossa sitä on helppoa laskea vettä viemäriin, mutta omakotitalossa sitä maksaa joka litrasta.
Pyykkiäkin yritän säästellä, mutta sukat ja alusvaatteet mielestän ikuuluu vaihtaa pävittäin. Eivät ne pesukoneessakaan paljon tilaa vie. Eri asia, jos laittaa farkut pesuun joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun miehen ei tarvi haistella hien ja kusen hajusta akkaa.
voi teidän mies parkoja
- hygieniastaan huolta pitävä.
Jokapäiväinen suihkussakäynti ja puhtaiden vaatteiden vaihtaminen ei ole mitenkään välttämätöntä. Liiallisesta pesusta ja hinkkaamisesta on jopa haittaa ja sen voivat todistaa lääkäritkin. Liiallinen hygienia altistaa myös allergioille.
1-2 kertaa viikossa on täysin riittävä peseytymisväli. Muu on nykyaikaista länsimaista itsekkyyttä ja luxusta, johon ihmiskunnalla ei oikeasti ole varaa. Joka päivä suihkussa käyttävä ihminen käy siellä muiden kustannuksella - samaan aikaan kehitysmaissa kuolee lapsia, koska heillä ei ole puhdasta vettä edes juotavaksi.
Ihmiskunta vielä tuhoaa maapallon itsekkyydellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen kerrostaloasuja käyttää 155 litraa vuorokaudessa.
Onko oikeudenmukaista? Mitä asialle pitäisi tehdä?
Kehitysmaan ihminen käyttää vettä keskimäärin 10 litraa vuorokaudessa. Suomalainen kerrostaloasuja käyttää 155 litraa vuorokaudessa.
Onko oikeudenmukaista? Mitä asialle pitäisi tehdä?
Oikeudenmukaisuudesta en tiedä mitään. Minusta se on tässä irrelevantti kysymys. Mutta tehdä pitäisi 2 asiaa:
1. Rakentaa kaivoja ja vesihanoja kehitysmaissa lähemmäs ihmisiä. ja
2) rakentaa enemmän kompostikäymälöitä länsimaissa.
Peseytymisestä ei tarvitse luopua, koska sillä ON suuri merkitys ihmisen terveydelle. Sen sijaan suurin veden hukkakulutus tulee meillä vesivessojen vetämisestä monta kertaa päivässä.
Toisaalta sekin on totta, että esim Nokian vesikriisi oli tavallaan juuri meidän kansalaisten vedensäästämisen syytä. Jos suomalaiset eivät olisi 1980-luvulla alkaneet säästää vettä hullun raivolla, jätevedenpuhdistamoissa olisi riittänyt vettä ilman, että sitä tarvitsi ottaa lisää puhtaalta puolelta. Ja silloin ei olisi tarvinnut rakentaa niitä yhdistysputkiakaan, jommoinen siellä Nokialla vahingossa jäi auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin sanoinkuvaamattoman sairasta ja itsekästä. Käydään vaan suihkussa monta kertaa päivässä läträämässä, pestään vaate jos siinä on pienikin tahra eli huolettomasti tuhlataan vettä koska täytyyhän MINUN olla äärimmäisen puhdas ja raikas, viis siitä tälle maapallo paralle tapahtuu.
Ymmärrän alusvaatteiden vaihdon päivittäin mutta en ylenmääräistä hínkkaamista suihkussa päivittäin, se on helvetin itsekästä touhua.
Mitä enemmän hinkuttaa, sitä enemmän kroppa alkaa tuottamaan eritteitä, suojatakseen ihoa. Jos käyt suihkussa joka päivä, varmaan jodut hajun takia sen tekemäänkin. Jos taas olet tottunut välipäiviin, ei hikeä ja talia ei erity niin paljon, että rupeaisi haisemaan vielä välipäivänä. Sopeutumiskysymys tämäkin. Minulle joka toinen päivä riittää hyvin suihkukäynteihin. Ja ikinä ei esim. hiukset edes ole likaisen näköiset!
Alue: Aihe vapaa
Vaan eihän tuo mene ihmisille jakeluun.