Onko pakko opiskella joku ammatti? Miksi?
Oon 24vuotias eikä mulla ole vielä ammattia. Olen koittanut katsoa lähialueiden koulutustarjontaa, mutta ei ole mitään mikä kiinnostaisi tai mihin olisin ominaisuuksiltani sopiva. Asun pienellä paikkakunnalla kaiken lisäksi, joka hankaloittaa, koska täällä ei ole niin hyvää koulutustarjontaa mitä isoissa kaupungeissa.
Olen jutellut ammatinvalintapsykologin kanssa ja hän ehdotti mulle jotain aikuiskoulutusta. Olen kattonut aikuiskoulutuksia lähialueilta, mutta ne ovat jotain matkailuvirkailijaa, datanomia, koneistajaa ja koulutukseen kun kuuluu luonnollisestikin työssäoppiminen, niin ei täältä löydy mitään alan työpaikkaa, noihin kyseisiin ammatteihin! Joten koulu tyssäisi jo siihen, kun en löytäisi työssäoppimispaikkaa.
Tiedän monta tuttua, joilla ei ole ammattia hankittuna ja ovat päässeet kuitenkin töihin. Yks on käynyt jonkun työkkärin hitsauskurssin ainoastaan peruskoulun lisäksi ja on nyt ollut samassa työpaikassa vuosia, vaikka varsinaista mitään tutkintoa hänellä ei ole.
Pelottaa tulevaisuus, miten tässä nyt pärjää? En halua loppu elämääni millään sossun tuillakaan elää. En tiedä mitä tehdä?!
Kommentit (7)
Minun ongelma taas on,että minua ei hyväksytä koulutuksiin vaikka moniin erilaisiin olen hakenut.
Mikä sitoo sut sinne pienelle paikkakunnalle? Suurin osa lähtee opiskelemaan pikkukyliltä... Mutta ei se pakollista ole. Voi sitä työtä tehdä ilman tutkintoakin, ei siis mitään ihmepestejä kuitenkaan saa.
Muuta, älä ole niin vässykkä. Mutta ei ammatin opiskelu ole mikään pakko sinänsä, jos on sinulle ok tehdä hanttihommia loppuelämäsi.
Miten niin ei löydy metallipuolelle (koneistaja) työpaikkoja, metallialan firmoja on aivan joka paikassa, pienilläkin paikkakunnilla. Missä peräkorvessa oikein asut? Ja jopa sielläkin on noita firmoja.
Ei tietenkään pakko ole. Käy elämän_ koulu ja jatka tuota white trash elämää. Välillähän voit käydä siellä amiksen tupakkakopissa niin opit sieltä uusia asioita.
24v, asuu pienellä paikkakunnalla ja ei ammattia. Ainoa paikka minne pääsee on amis. Hip hurraa mikä elämä!
Minäkin asuin pienellä paikkakunnalla, jolla ei ollut mitään minua kiinnostavia koulutuslinjoja, eikä lähikaupungeissakaan. Muutin siis opiskelijakämppään 400km päähän lähimpään sellaiseen kaupunkiin, jossa pystyin opiskelemaan kiinnostavan ammatin. Rahoitin opiskelut opintotuen lisäksi viikonloppu- ja kesätöillä, joita löysin sekä opiskelupaikkakunnalta että entiseltä kotipaikkakunnaltani.
Jos et millään halua muuttaa, sitten on ainoa vaihtoehto ammatin ja työpaikan hankkimiseksi kartoittaa, mitä voi lähistöllä opiskella ja mikä niistä aloista myös työllistää lähistöllä ja sitten opiskella sitä, kiinnosti tai ei. Kaikkea kun ei yleensä voi saada.