Paha mieli - luin miehen facea salaa ja selvis että..
..hän on käynyt useasti kyttäämässä kaveriani. Mies meni nukkumaan ja jätti vahingossa facebookinsa auki. Tilaisuus teki minusta varkaan ja menin uteliaisuudesta katsomaan, mitä hän facessa on puuhaillut - en epäillyt häntä mistään.
Viestejä en jaksanut edes lukea kun kaikki hänen harrastuskavereiltaan ja eivät tasan tarkkaan jauha muusta kuin siitä, joten kävin kurkkaamassa toimintalokin ja sieltä haut-kohdan.
Se oli virhe. Sydäntä puristaa. Kahden kuukauden sisällä mieheni oli kirjoittanut useasti erään viehättävän, silikonit ottaneen ja hyvin ulkonäkökeskeisen "seksipimun" nimen sinne. Tekee niin pahaa että tekisi mieli oksentaa ja itkeä.
Ajatus siitä, että mies käy kyttäämässä ja 100% varmasti runkkaamassa kaverini kuville joissa auliisti esittelee rintojaan suu auki ja huulet törröllään..huoh.
Terve mies runkkaa ja katsoo pornoa ja se on mulle täysin ok, mutta enpä ois uskomu että mun kaverin kuville. Omapahan on vikani kun tän tiedon sain selville, itseäni saan siis syyttää. :(
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Hehe, tulee karuna yllärinä kaikille "miehille" ja tyttösille täällä kuinka likasia ja kuvottavia miehet on.
Se on 100% varmuudella vemputtanut sille. Samoin se on suihkussa vemputtanut ja miettinyt sun kuumaa siskoa, työkaveria, sitä vastaanoton tyttöä jolla on pieni vyötärö, mustabikinistä tyttöä stadikalta..
Samoin se on katsonut sun joidenkin täysin tavallisten kavereiden kuvia ja vetänyt tattiin. Ei tarvi olla vähäpukeinen tai paljastava kuva, kyl miehet kykenee vetää tattiin lähes mille vaan. Sulle se taas ei runkkaa koskaan.
Samoin se kyylää kaikki mahdolliset perseet ja tissit jota näkökenttään sattuu vaivihkaa, ei haittaa vaikka muija olis 13v.
Miksi? Koska miehet on ihan helvetin ällöttäviä. Nää "miehet" jotka on täällä kommentoinu omaa kyl jonkun ihan toisen värkin kuin peniksen.
Tadaa, totuuksia äijistä. Siihen on syynsä, etten jaksa parisuhdetta.
Noinhan se menee. Tosin itse en enää jaksa ihan kaikesta innostua kun ikää on päälle 30v. Mutta ~15-30v ikävuodet niin eipä sitä muuta teekkään naisen nähdessä kuin miettii että miltähän toi näyttää alasti ja miltä tuntuisi sitä nussia. Nyt siis puhutaan terveistä ja normaaleilla testotasoilla varustetuista miehistä. Itse olen täällä naureskellut monta kertaa kun mammat ovat kertoneet, että oma mies ei varmasti katsele jotain niukasti alle 18v tyttöjä sillä silmällä. Joo eipä :D Noh kukapa sitä omalle puolisolle viitsisi tunnustaa.
m32
Niin tuttu tarina. Mieheni "jäi kiinni", oikeastaan itse tunnusti, aikoinaan siitä, että oli runkannut facessa about kaikkien ystävieni, tuttujeni, siskoni ja jopa äitini kuville omien naispuoleisten kavereidensa lisäksi. Lupasi parantaa tapansa. Muutama vuosi myöhemmin uteliaisuus voitti ja katsoin facesta mitä hakuja siellä oli. Perheenjäseneni hän oli jättänyt rauhaan, mutta muuten jatkanut samaa rataa lupauksistaan huolimatta. En enää luota siihen, että kykenisi toimimaan toisin. Toisaalta en usko, että erilaisia miehiä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Alkureaktioni parisuhteellisena naisena oli ap:n vanhan aloituksen luettuani ärtymys ap:n puolesta. Se kuitenkin vaihtui ymmärrykseen siitä, että tuollaista tapahtuu ja se on ihan inhimillistä.
On kaikenlaisia miehiä ja naisia. Maailmakaan ei ole mustavalkoinen vaan siinä on värit. Jos ei siedä suhteessaan tiettyjä asioita niitä ei pidäkään sietää. Etsii sitten sopivamman kumppanin. Sitä ennen kannattaa kuitenkin miettiä miten itse toimii. Onko varmaa, että ap esimerkiksi itse koskaan ihastuisi toiseen ja kyttäisi tämän ihmisen kuvia tai ajattelisi tätä?
Itse ap:nä suuttuisin, mutta ottaisin takapakkia, koska olen ollut ihastunut, katsonut jonkun miehen kuvia ja ajatellut jopa sängyssä jotakuta toista...ja olen satavarma, että jokainen seksuaalinen ihminen tekee tällaista, myös ne varatut.
Suosittelen myös, että näissä tapauksissa jättää katsomatta sen sivuhistorian. Se vain ruokkii turhaan hylätyksi tulemisen pelkoa, johon ei ole syytä ennen kuin parisuhteen yhdessä sovittuja rajoja rikotaan.
On harmi, että porno aivopesee miehiä siinä missä Hollywood naisia. Lopputuloksena on nainen, joka haaveilee kukista, lahjoista ja elämänpituisesta avioliitosta sekä mies, joka haaveilee silikoneille ruikkimisesta. Ja aivopesu jatkuu palstoilla kun toitotetaan, että milloin mitkäkin käsitykset ovat "normaaleja". Onhan aseksuaalejakin, pedofiilejäkin ja biseksuaalejakin olemassa. On olemassa ihmisiä, joita kiihottavat jalat ja toisia, joita kiihottavat pehmolelut. Ja on huoria, jotka kertovat, että polttariporukasta se on sulhanen kun usein ostaa palveluita. Niistä asioista ei vain puhuta.
Ärsyttää, että ihmisiä puristetaan näihin muotteihin. Kun olin neitsyt joka teinisarja oli täynnä kohtauksia joissa ensi kerta tapahtui kynttilän valossa romanttista musiikkia kuunnellen. Minusta se oli typerää. Itse halusin vain, että ensimmäinen kumppani olisi suht ok ulkonäöltään ja jokseenkin järjissään. Seksi olikin mahtavaa, koska en latonut sille liikaa odotuksia.
Tässäkin tapauksessa ap odotti miehen olevan jotain mitä tämä ei ollut. Kannattaisi oikeasti tutustua siihen kumppaniin eikä vain olettaa asioita. Kannattaisi myös unohtaa omat romanttiset ideaalit, sillä jokainen vähintään ajattelee ja katselee muita, myös suhteessa. Jos toinen koko ajan sitten kyylää muita, kyylää itsekin. Palaa se kyylääjäkin maan pinnalle.
Joo todella toimii tuo että antaa toisen maistaa omaa lääkettään.
Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas muutamat nostaa kauheeta haloota tosta urkkimisesta.
Me ollaan ainakin miehen kanssa sovittu, että jos epäilee, saa katsoa. Jos epäily osoittautuu aiheelliseksi, keskustellaan siitä, jos taas ei, keskustellaan siitä, mitkä syyt moiseen on johtaneet ja molemmissa tapauksissa mietitään onko suhde pelastettavissa ja mikä on pielessä.
Seitsemän vuotta suhdetta takana ja vielä ei ole kummankaan tarvinnut urkkia.Mutta lähinnä vain sitä, että toi laillisuus-höpinä on tässä yhteydessä todella typerää ja överiä.
Niin, siinä tulee sellainen tunne että haluaa siirtää huomion omasta väärintekemisestä pois.
Olen sanonut miehelleni että jos tulee epäilys pettämisestä niin teen voitavani asian selvittämiseksi.
Se on pieni juttu siinä sitten se toisen puhelimen tutkiminen tms.Ollaan oltu nyt yhdessä jo yli 20 v. enkä ole kertaakaan tutkinut mitään eli en minä sitä minään rutiinina pidä.
Jos minä epäilisin miestäni pettämisestä, vaatisin että hän näyttää minulle puhelimen itse ja jos ei näyttäisi, tekisin siitä omat johtopäätökseni. Selittäisin, että epäilys on niin vahva, että en ehkä pysty jatkamaan kanssasi, jos en saa nähdä puhelinta/sähköpostia ja se pitäisi näyttää juuri siinä hetkessä ilman mahdollisuutta poistella mitään ym. Hän voisi valita olla näyttämättä, jolloin minä voisin valita vaikka lähteä, jos siltä tuntuu. En kuitenkaan koskaan itse tekisi tällaista rikosta, että tutkisin esim. s.postin. Lopputulema olisi kuitenkin sama: näkisin viestit miehen näyttämänä ja jos en niin saisin myös vahvistuksen epäilyille. En halua avioliittoa, jossa urkkisin hänen tietoja salaa, koska vaikka hän itse ei sitä saisi tietää, minä tietäisin sen ja se ei sovi käsitykseeni hyvästä avioliitosta ja joutuisin aina itse tietämään, että minulla ei ole hyvä avioliitto, vaan avioliitto, jossa olen tehnyt rikoksen, jonka uhrina on oma aviomieheni. Sellaisessa avioliitossa eläminen ei toisi minulle sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka avioliitossa on tärkeä. Syy siihen, miksi en urkkisi on siis vain se, että itse menettäisin silloin jotain siitä avioliitosta, enkä itse näkisi liittoa enää samoin, tiesi mieheni tai ei. En ole joutunut koskaan vaatimaan noit anähtäväksi, mutta jos epäilys olisi, en epäröisi sitä vaatia kylläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas muutamat nostaa kauheeta haloota tosta urkkimisesta.
Me ollaan ainakin miehen kanssa sovittu, että jos epäilee, saa katsoa. Jos epäily osoittautuu aiheelliseksi, keskustellaan siitä, jos taas ei, keskustellaan siitä, mitkä syyt moiseen on johtaneet ja molemmissa tapauksissa mietitään onko suhde pelastettavissa ja mikä on pielessä.
Seitsemän vuotta suhdetta takana ja vielä ei ole kummankaan tarvinnut urkkia.Mutta lähinnä vain sitä, että toi laillisuus-höpinä on tässä yhteydessä todella typerää ja överiä.
Niin, siinä tulee sellainen tunne että haluaa siirtää huomion omasta väärintekemisestä pois.
Olen sanonut miehelleni että jos tulee epäilys pettämisestä niin teen voitavani asian selvittämiseksi.
Se on pieni juttu siinä sitten se toisen puhelimen tutkiminen tms.Ollaan oltu nyt yhdessä jo yli 20 v. enkä ole kertaakaan tutkinut mitään eli en minä sitä minään rutiinina pidä.
Jos minä epäilisin miestäni pettämisestä, vaatisin että hän näyttää minulle puhelimen itse ja jos ei näyttäisi, tekisin siitä omat johtopäätökseni. Selittäisin, että epäilys on niin vahva, että en ehkä pysty jatkamaan kanssasi, jos en saa nähdä puhelinta/sähköpostia ja se pitäisi näyttää juuri siinä hetkessä ilman mahdollisuutta poistella mitään ym. Hän voisi valita olla näyttämättä, jolloin minä voisin valita vaikka lähteä, jos siltä tuntuu. En kuitenkaan koskaan itse tekisi tällaista rikosta, että tutkisin esim. s.postin. Lopputulema olisi kuitenkin sama: näkisin viestit miehen näyttämänä ja jos en niin saisin myös vahvistuksen epäilyille. En halua avioliittoa, jossa urkkisin hänen tietoja salaa, koska vaikka hän itse ei sitä saisi tietää, minä tietäisin sen ja se ei sovi käsitykseeni hyvästä avioliitosta ja joutuisin aina itse tietämään, että minulla ei ole hyvä avioliitto, vaan avioliitto, jossa olen tehnyt rikoksen, jonka uhrina on oma aviomieheni. Sellaisessa avioliitossa eläminen ei toisi minulle sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka avioliitossa on tärkeä. Syy siihen, miksi en urkkisi on siis vain se, että itse menettäisin silloin jotain siitä avioliitosta, enkä itse näkisi liittoa enää samoin, tiesi mieheni tai ei. En ole joutunut koskaan vaatimaan noit anähtäväksi, mutta jos epäilys olisi, en epäröisi sitä vaatia kylläkään.
Entä jos työnantaja velvoittaa pitämään tietokonetta ja kännykkää salasanan takana ja jos hänelle selviäisi, että ulkopuolinen on päästetty näkemään viestejä ja tiedostoja, seurauksena voisi olla jopa potkut?
Tämä ei ole vain hypoteettinen kysymys vaan todella monilla aloilla työ perustuu siihen, että niin känny- kuin tietokonetiedostotkin suojataan kaikilta ulkopuolisilta.
Kannattaa tosiaan kokeilla sitä että syöttää miehille heidän omaa lääkettään.
Itse olen aina kun olen kyllästynyt miehen toisten naisten kuolaamiseen ja vertailun kohteena oloon, antanut samalla mitalla takaisin.
Se ilme mikä miehen kasvoille tulee on oikeasti sen arvoista. Huvittavaa miten hiljaiseksi ja ymmyrkäiseksi voi äijä mennä kun alan luetella häntä komeampia miehiä, ja mitä kaikkea heidän kanssaan haluaisin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas muutamat nostaa kauheeta haloota tosta urkkimisesta.
Me ollaan ainakin miehen kanssa sovittu, että jos epäilee, saa katsoa. Jos epäily osoittautuu aiheelliseksi, keskustellaan siitä, jos taas ei, keskustellaan siitä, mitkä syyt moiseen on johtaneet ja molemmissa tapauksissa mietitään onko suhde pelastettavissa ja mikä on pielessä.
Seitsemän vuotta suhdetta takana ja vielä ei ole kummankaan tarvinnut urkkia.Mutta lähinnä vain sitä, että toi laillisuus-höpinä on tässä yhteydessä todella typerää ja överiä.
Niin, siinä tulee sellainen tunne että haluaa siirtää huomion omasta väärintekemisestä pois.
Olen sanonut miehelleni että jos tulee epäilys pettämisestä niin teen voitavani asian selvittämiseksi.
Se on pieni juttu siinä sitten se toisen puhelimen tutkiminen tms.Ollaan oltu nyt yhdessä jo yli 20 v. enkä ole kertaakaan tutkinut mitään eli en minä sitä minään rutiinina pidä.
Jos minä epäilisin miestäni pettämisestä, vaatisin että hän näyttää minulle puhelimen itse ja jos ei näyttäisi, tekisin siitä omat johtopäätökseni. Selittäisin, että epäilys on niin vahva, että en ehkä pysty jatkamaan kanssasi, jos en saa nähdä puhelinta/sähköpostia ja se pitäisi näyttää juuri siinä hetkessä ilman mahdollisuutta poistella mitään ym. Hän voisi valita olla näyttämättä, jolloin minä voisin valita vaikka lähteä, jos siltä tuntuu. En kuitenkaan koskaan itse tekisi tällaista rikosta, että tutkisin esim. s.postin. Lopputulema olisi kuitenkin sama: näkisin viestit miehen näyttämänä ja jos en niin saisin myös vahvistuksen epäilyille. En halua avioliittoa, jossa urkkisin hänen tietoja salaa, koska vaikka hän itse ei sitä saisi tietää, minä tietäisin sen ja se ei sovi käsitykseeni hyvästä avioliitosta ja joutuisin aina itse tietämään, että minulla ei ole hyvä avioliitto, vaan avioliitto, jossa olen tehnyt rikoksen, jonka uhrina on oma aviomieheni. Sellaisessa avioliitossa eläminen ei toisi minulle sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka avioliitossa on tärkeä. Syy siihen, miksi en urkkisi on siis vain se, että itse menettäisin silloin jotain siitä avioliitosta, enkä itse näkisi liittoa enää samoin, tiesi mieheni tai ei. En ole joutunut koskaan vaatimaan noit anähtäväksi, mutta jos epäilys olisi, en epäröisi sitä vaatia kylläkään.
Entä jos työnantaja velvoittaa pitämään tietokonetta ja kännykkää salasanan takana ja jos hänelle selviäisi, että ulkopuolinen on päästetty näkemään viestejä ja tiedostoja, seurauksena voisi olla jopa potkut?
Tämä ei ole vain hypoteettinen kysymys vaan todella monilla aloilla työ perustuu siihen, että niin känny- kuin tietokonetiedostotkin suojataan kaikilta ulkopuolisilta.
Miehellä on työpuhelin ja työtietokone, niiden sisältöä ei tulisi mieleenkään kysyä juurikin, koska se olisi laitonta, jos näyttäisi. t: se kenelle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fantasiat täytyy ehdottomasti kieltää lailla!
Ei pelkästään fantasiat vaan koko mielikuvitus!
Käyttäisitte sitten sitä mielikuvitusta, mutta kuten tästä ketjusta on tullut hyvin ilmi, miehille riittää tasan se silikonibimbon facebook-kuva.
Se jos mikä on mielikuvituksellista!:)
AP on varmaan tosi kiva ihminen kun huorittelee kaveriaan.
Aika vähän ap arvostaa miehensä yksityisyyttä, jos hän ihan silkasta uteliaisuudesta on valmis sitä loukkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas muutamat nostaa kauheeta haloota tosta urkkimisesta.
Me ollaan ainakin miehen kanssa sovittu, että jos epäilee, saa katsoa. Jos epäily osoittautuu aiheelliseksi, keskustellaan siitä, jos taas ei, keskustellaan siitä, mitkä syyt moiseen on johtaneet ja molemmissa tapauksissa mietitään onko suhde pelastettavissa ja mikä on pielessä.
Seitsemän vuotta suhdetta takana ja vielä ei ole kummankaan tarvinnut urkkia.Mutta lähinnä vain sitä, että toi laillisuus-höpinä on tässä yhteydessä todella typerää ja överiä.
Niin, siinä tulee sellainen tunne että haluaa siirtää huomion omasta väärintekemisestä pois.
Olen sanonut miehelleni että jos tulee epäilys pettämisestä niin teen voitavani asian selvittämiseksi.
Se on pieni juttu siinä sitten se toisen puhelimen tutkiminen tms.Ollaan oltu nyt yhdessä jo yli 20 v. enkä ole kertaakaan tutkinut mitään eli en minä sitä minään rutiinina pidä.
Jos minä epäilisin miestäni pettämisestä, vaatisin että hän näyttää minulle puhelimen itse ja jos ei näyttäisi, tekisin siitä omat johtopäätökseni. Selittäisin, että epäilys on niin vahva, että en ehkä pysty jatkamaan kanssasi, jos en saa nähdä puhelinta/sähköpostia ja se pitäisi näyttää juuri siinä hetkessä ilman mahdollisuutta poistella mitään ym. Hän voisi valita olla näyttämättä, jolloin minä voisin valita vaikka lähteä, jos siltä tuntuu. En kuitenkaan koskaan itse tekisi tällaista rikosta, että tutkisin esim. s.postin. Lopputulema olisi kuitenkin sama: näkisin viestit miehen näyttämänä ja jos en niin saisin myös vahvistuksen epäilyille. En halua avioliittoa, jossa urkkisin hänen tietoja salaa, koska vaikka hän itse ei sitä saisi tietää, minä tietäisin sen ja se ei sovi käsitykseeni hyvästä avioliitosta ja joutuisin aina itse tietämään, että minulla ei ole hyvä avioliitto, vaan avioliitto, jossa olen tehnyt rikoksen, jonka uhrina on oma aviomieheni. Sellaisessa avioliitossa eläminen ei toisi minulle sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka avioliitossa on tärkeä. Syy siihen, miksi en urkkisi on siis vain se, että itse menettäisin silloin jotain siitä avioliitosta, enkä itse näkisi liittoa enää samoin, tiesi mieheni tai ei. En ole joutunut koskaan vaatimaan noit anähtäväksi, mutta jos epäilys olisi, en epäröisi sitä vaatia kylläkään.
Entä jos työnantaja velvoittaa pitämään tietokonetta ja kännykkää salasanan takana ja jos hänelle selviäisi, että ulkopuolinen on päästetty näkemään viestejä ja tiedostoja, seurauksena voisi olla jopa potkut?
Tämä ei ole vain hypoteettinen kysymys vaan todella monilla aloilla työ perustuu siihen, että niin känny- kuin tietokonetiedostotkin suojataan kaikilta ulkopuolisilta.
Miehellä on työpuhelin ja työtietokone, niiden sisältöä ei tulisi mieleenkään kysyä juurikin, koska se olisi laitonta, jos näyttäisi. t: se kenelle vastasit
Eikö mielestäsi sitten olisi loogista, että kaikki sinun silmiltäsi salassa pidettävä sisältö on nimenomaan niillä laitteilla? Kyllä meillä ainakin saa käyttää somea työlaitteilta, koska somessa olemista edellytetään työnkin kannalta. Eikä työnantaja ole kiinnostunut mihin muuhun nettiä käyttää, ainakaan niin kauan kuin ei saa koneelleen mitään haittaohjelmaa.
Surullista, jos tunnet olosi petetyksi, ymmärrän, että tuntuu pahalta, että miehesi fantasioi jostain kaveristasi. En tiedä tuoko tämä sinulle mitään lohtua, mutta näin miehenä sanoisin, että kun nainen laittaa silarit tms. niin hän tavallaan (Ei ole tarkoitus loukata ketään, puhun vain omasta puolestani) esineellistää itsensä tai näin minä näen asian. Eli jos nainen laittaa silarit hänet on helpo nähdä pelkkänä seksiobjektina, eli se mitä haluan sinulle sanoa on se, ettei miehesi välttämättä ole lainkaan kiinnostunut kaveristasi ihimisenä/seurustelukumppanina. hänen kroppaansa on vain kiva katsoa runkatessa aivan kuin jotain pornonäyttelijää. Itse olen parisuhteessa, mutta jos olisin sinkku niin haluaisin kyllä käydä koeajamassa tällaisen silari pimun, mutta en kyllä haluaisi, että kumppanillani olisi silarit...
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tosiaan kokeilla sitä että syöttää miehille heidän omaa lääkettään.
Itse olen aina kun olen kyllästynyt miehen toisten naisten kuolaamiseen ja vertailun kohteena oloon, antanut samalla mitalla takaisin.
Se ilme mikä miehen kasvoille tulee on oikeasti sen arvoista. Huvittavaa miten hiljaiseksi ja ymmyrkäiseksi voi äijä mennä kun alan luetella häntä komeampia miehiä, ja mitä kaikkea heidän kanssaan haluaisin tehdä.
Onko mies luetellut sinulle paremman näköisiä naisia ja kertonut mitä voisi tehdä heidän kanssa? kai siinä naama venähtää kun muija alkaa sekoamaan jostain asiasta mistä ei parhaimmillaan itse tiedä mitään.
Hyh kun tulee kylmäävällä tavalla eksä mieleen näistä jutuista, oli pohjimmiltaan niin epävarma ja ihmeellinen ja käyttäytyi juuri noin, sillä erotuksella että antoi mielikuvituksensa luoda tapahtumat, mietti niitä vähän aikaa ja suuttui minulle siitä että VOISIN tehdä sellaista mahdollisesti :D
Jotkin naiset on aika pimeitä...
Vierailija kirjoitti:
Terve mies EI katso pornoa!
KUOLLUT mies EI katso pornoa.
Ei myöskään sokea tai sellainen jolla ei siihen ole mahdollisuutta.
Kun nainen päättää että mies on runkannut, niin silloin se todellakin on runkannut. Se on se naisen vaisto. Se ei ole koskaan epälooginen se vaisto.
Ihan sama mitä tänne kirjoitetaan. Kun se ämmä on päättänyt että on runkittu niin silloin ollaan runkittu. Kovaa, paljon ja usein?
Tässä ketjussa mua ihmetyttää se, että MIKSI miehelläsi on ylipäätään tarve runkata koneen ääressä? Jos siis näin tekee?
Meillä harrastetaan seksiä 3-4 krt/vko, joten olisin kyllä ihmeissäni jos mies tarvitsisi vielä jotain pornon katselua siihen päälle.
Joten oikeastaan omapahan on ap vikasi jos ukko käy urkkimassa muita nimenomaan runkkausmielessä.
Eri asia voisi olla ihan luonnollinen uteliaisuus esim. naisen kuvia kohtaan. Itsekin tulee kytättyä ihmisiä facessa ilman sen kummempaa tarkoitusta. :D
Anna miehellesi elämänsä kyydit niin lopettaa tuollaiset.
Miehesi on Gay-hetero junkkaji. Junkkaa, ojajoi ja majstujboi vaan koko ajan
Haha, kävin katsomassa huvikseni oman facebookin hakulokini, ja siinä oli ainakin viisi kertaa putkeen mieheni veljen nimi pelkästään huhtikuussa! :D Tosin tämä selittyy sillä, että piirsin tälle veljelle ja avovaimolleen kihlajaiskuvaa heistä, ja veljen nimihaulla pääsin nopeammin hänen kuviinsa kuin etsimällä tyypin nimi jostain muusta kohtaa. Jos mieheni stalkkaisi siis omaa hakuhistoriaani, hän saattaisi sekunnin ajan olla järkyttynyt, ennen kuin muistaisi että näki minut usein huhtikuussa piirtämässä koneella tuota kuvaa ja hakuni selittyisivät.
Mutta jos saisin selville, että mieheni kävisi usein katsomassa jotain tiettyä kaveriani (varsinkin jos erityisen hyvän näköinen), tuntuisi se kyllä pahalta. Mutta enpä kyllä tätä haluaisi tietääkään, ellei juttu menisi pidemmälle kuin olisi sinänsä viatonta kuvien katselua...