Miksi ihmisestä tulee läski?
Voiko jokainen päättää itse oman kohtalonsa mitä tulee ylipainoon? Onko kaikilla valinnanvapaus?
Kommentit (40)
Niillä, jotka ovat heti lapsuudesta asti ylipainoisia ja jotka aikuisena ovat sairaalloisen ylipainoisia on addiktio. Siitä on vaikeampi "parantua", koska ihmisen on jotain syötävä. Alkoholia ja huumeita voi vältellä ruokaa ei. Onko tuo geneettistä samalla tavalla kuin alkoholismi en tiedä.
Itse olen nyt 20 kg ylipainoinen. Viimeisen 10 kg syy on koronasta johtuva liikunnan puute eli etätyö ja herkkujen napostelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi ketjuun tulee joku selittämään ihmepillereistä joissa on 20.000 kcal/nappi ...1...2...3
Sinäkö et ole koskaan nähnyt vahvasta kortisonikuurista turvonnutta miestä?
Ystävän saattohoidossa kyllä. Kortisoni kerryttää elimistöön nestettä, ei läskiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi ketjuun tulee joku selittämään ihmepillereistä joissa on 20.000 kcal/nappi ...1...2...3
Sinäkö et ole koskaan nähnyt vahvasta kortisonikuurista turvonnutta miestä?
Ystävän saattohoidossa kyllä. Kortisoni kerryttää elimistöön nestettä, ei läskiä.
Ja kun sinä näet jossain tuollaisen tuntemattoman, turvonneen ihmisen, niin mistä sinä erotat onko kyse nesteturvotuksesta vai läskistä? Kerro toki, minua kiinnostaa.
Puusauna vai sähkösauna? Sähkö - puu - sähkö - puu - sähkö - puu - sähkö - puusähkösauna!
Siis puulämmitteinen sähkösauna.
Olin ammattiurheilija, jolle ilmeisesti liikatreenaamisen tuloksena puhkesi kilpirauhassyöpä ja tuli 20 kg lisäpainoa yhden kuukauden aikana ja siitä eteenpäin 5 kg vuodessa kaikista taikatempuista ja hoidoista huolimatta. Ehkä se oli omaa syytäni, mutta en kutsuisi sitä valinnaksi.
Onko nykyään liikkeellä joku outo sairaus, jota ei ollut 1980- tai 1990-luvulla?
Siis semmoista, joka aiheuttaa ylipainoa? Vai mikä selittää sen, että nykyään yli 30-vuotiaista suomalaisista yli puolet on ylipainoisia (naisten kohdalla puhutaan kehopositiivisuudesta)? Ei tämmöistä ollut vuonna 1982.
Tuskin kukaan HALUAA olla lihava.
Vierailija kirjoitti:
Eksäni oli hoikka, komea mies kun tavattiin. Pikkuhiljaa alkoi maistumaan kalja, ja mikään tavallinen, terveellinen kotiruoka ei enää kelvannut. Mäkkäriä, pizzaa ja kebabia kului kaljan ohella. Parissa vuodessa kasvoi aivan järkyttävän kokoinen maha.
Ison mahan takiako sinä lähdit läksimään vai kumpiko jätti kumman?
Vierailija kirjoitti:
Juu, kyllä lihavuus on pääosin täysin oma valinta. Toki siihen edesauttaa geenit, sairaudet, lääkkeet ym mutta noin yleisesti lähes jokainen pystyy pääsemään normaalipainoon. Itse tiedän ettei se helppoa ole, olen lihavan äidin lapsi ja äiti lapsesta saakka arvostellut painoani joka vaihdellut vuosien aikana hurjasti syömishäiriöiden, mielenterveysongelmien ja lääkitysten vuoksi. Mutta ensimmäisen kerran elämässäni nyt 38 vuotiaana koen että en ole enää ruuan "vanki" joka addiktoi. Toki syömishäiriöt ei koskaan poistu mutta ne ovat hallinnassa ja uskon että minulla nyt vihdoin työkaluja pitää tämä paino mihin olen päässyt. Laihduttaminen on ollut aina minulle helppoa mutta ihannepainossa pysyminen ei koska laihdutus on tapahtunut vain sitä ihannepainoa tuijottaen joko syömällä liian vähän, syömällä väärää ruokaa tai oksentamalla. Äkkiä nopeasti lähteneet kilot ovat tulleet sitten takaisinkin.
Eli sinä valitsit siis ihan itse nuo syömishäiriöt ja lääkitykset? Anorektikot kuolee omasta valinnasta?
Ei jeesus miten tyhmää jengiä.
Ja kyllä, mulla on aikalailla samanlainen historia kuin sulla. Mutta en nyt todellakaan sanoisi, että valitsin itse tulla lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, ja siitä syntyneeseen traumaan söin itseni lihavaksi jo nuorena. Ja sitten sain kuulla v ttuilua painosta kotona, sairastuin syömishäiriöihin jne. EN mä kyllä näistä mitään itse valinnut.
Nyt 40-vuotiaana olen vihdoin saanut monivuotisen terapian kautta ihan oikean avun, ja voin sanoa, että painon normalisoitumisessa ei ole ollut sekuntiakaan kyse itsekurista tai siitä tiedänkö mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Kyse on ollut koko ajan psyykkisistä asioista, mutta yleensä nämä asiat on ihan liian vaikeita palstapälleille, jotka kuvittelee olevansa niin kovin viksuja.
Ihan jo vaikka tuo hölinä siitä, että lääkkeillä ei voisi olla lihottavia vaikutuksia. Kyllä te ihan varmasti olette niin hel etisti fiksumia kuin ne lääketieteellisen koulutuksen käyneet tutkijaryhmät, jotka ne lääkkeet on valmistaneet ja hyvinkin pitkällisesti tutkineet.
Ei kaikilla kuitenkaan ole syömishäiriö tai lääkityshäiriö. 1980-luvun alussa ei ollut näin paljon lylleröpylleröitä kuin nykyään.
Länsimainen ruokavalio ei sovi ihmisen biologiaan. Liikaa hiilareita ja ruokaa liian paljon tarjolla. Ihminen on sopeutunut syömään vähemmän sokeria ja harvemmin. Jatkuva hiilareiden syöminen aiheuttaa jatkuvaa näläntunnetta. Pitäisi syödä vuorokauden kalorit pienessä aikaikkunassa ja karsia hiilareita.
Aamiaisen sanotaan olevan tärkein ateria, bullshit, se on vaarallisin ateria. Elimistö on yön jäljiltä rasvanpolttomoodissa, joten mitään tarvetta ruualle ei ole. Parempi olisi skipata aamupala aina ja syödä ensimmäisen kerran vasta lounaalla.
Joku varmasti lapioi sitä epäterveellistä ruokaa heidän loputtomaan kitaansa. Ainakin jos asianomaisilta kysytään.
Puusauna vai sähkösauna? Sähkö - puu - sähkö - puu - sähkö - puu - sähkö - puusähkösauna!
Siis puulämmitteinen sähkösauna.
Ympäristömyrkyt kerääntyy vatsan seudulle.
Minusta tuli siksi kun masennuin koulu- ja sen jälkeen työpaikkakiusauksen seurauksesta ja rupesin tunensyömään enkä enää harrastanut liikuntaa
Miksi sinun ap pitää kysellä tuota samaa asiaa joka päivä? Luulisi asian kirkastuneen sinulle jo aika päivää sitten.
Joku keksi tunne-syömisen,nyt se on vähän kaikilla.
Ei ollut juuri kellään 25v sitten.
Se joka sanoo että lääkkeet ei lihota, ei ole joutunut puolta vuotta syömään Prednisolonia..
Tervetuloa todellisuuteen. Kortikosteroidit kasvattaa rasvakudosta vaikka joisit vain vettä ja söisit kurkkua. Toisilla tosin vähemmän, enemmistöllä enemmän.