Kannattaisi mennä vihille viimeistään kun on maha pystyssä

Ja jos ei kukaan huolikaan..

Me menimme naimisiin vasta kun nuorimmainen oli täysi-ikäinen.

Vamhempani menivät naimisiin, kun olin 17 v. Kaksi nuorempaa sisarustakin oli jo maailmasta. Ei meidän perheemme arki tuosta vihkimisestä millään tavalla muuttunut.  

Kuuntele Erinin Popeda. Ja mieti niitä sanoja.

Niimpä. Siksi käytänkin aina isoa hattua ihmisten ilmoilla, ettei tarvitse katsoa ihmisiä silmiin kun hävettää niin kovasti neitiyteni vaikka olenkin äiti.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 20:38"]Ja jos ei kukaan huolikaan..
[/quote] Kaikille naimisiinmeno ei ole merkki huolimisesta.

voi ei, elän muiden ihmisten hyväksynnän kautta! Kuukausi aikaa vihille voi kääk! Tässä tulee kiire, täytyy alkaa heti valmistelemaan häitä.
Minä riepu kun luulin, että riittää kihlaus tämän raskauden aikana. hyvä kun sanoit asiasta. Kylläpä nyt hävettää jo itsellänikin.:(

No kyllähän miehen siinä vaiheessa jo pitäisi miettiä kosintaa kun tyttöystävällä alkaa maha näkyä:D

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 22:18"]

No kyllähän miehen siinä vaiheessa jo pitäisi miettiä kosintaa kun tyttöystävällä alkaa maha näkyä:D

[/quote]

Mitäs jos kosittu ja kelpuutettu on jo viisi vuotta sitten? Meillä oli kiire aloittaa lapsen yrittäminen, koska oli jo 35-vuotias. Suunnitteilla oli häät, mutta vauva ilmoittikin sitten tulostaan heti. En unelmoinut häistä vatsa pystyssä, ja muutenkin ajateltiin, että rahalle on parempaa käyttöä. Ostettiin isompi asunto. Nykyaikana avioituminen ei muuta juuri mitään laillisessa mielessä - kaikesta voi tehdä sopimuksen. Ja meille häissä oli pointtina se henkinen puoli, sitoutumisen osoitus. Nyt yhteiseloa takana 7 vuotta, esikoinen neljä ja toinen tulossa. Siinä ja kihlasormuksessa pitäisi olla tarpeeksi osoitusta sitoutumisesta. On nimenomaan oma valintani naisena, ettemme ole  vielä naimisissa. Voitaisiin olla, mutta en enää tiedä haluanko sitä enää itse. Pikkulapsiperheessä vanhempien suhde ei ole nyt sen ensimmäinen asia tapetilla. Odotan kai sitä, että jossain vaiheessa tulee aikaa keskittyä toisiimme. Nyt kun suhde on lähinnä hyvää kumppanuutta, toki rakkauttakin, mutta ei enää niin romanttista, tulisi vähän teennäinen olo järjestää häät. Ja kumpikaan ei halua tehdä tästä liiketointa ja allekirjoittaa kahdestaan papereita maistraatissa. Kaikelle aikansa, se aika ei meille ole nyt.

On tosi, että olisi tosi noloa mennä raskaana naimisiin tai kun lapset on jo muutaman vuoden ikäisiä, Kannattaa sitten pihdata sinne asti kun lapset on jo melkein aikuisia niin ei tule mitään pakkoavioliittoa.

Mä en jaksa mennä naimisiin. Ei huvita pitää häitä eikä tuhlata sellaiseen rahaa. Meillä on taapero ja rakasteltiin aamulla keittiön pöytää vasten.

No jos meillä olisi mieheltä kysytty niin olisi menty naimisiin maistraatissa ennen lapsia. Itse halusin pitää juhlat ja niihin sitten säästeltiin rahaa. Kerettiin sitten kuitenkin tehdä pari lasta ennen häitä :D.
Se naimisiin meno ei sitten muuttanut suhteessamme yhtään mitään. Ainoa mikä muuttui oli sukunimeni.
Ja ei hävettänyt sitten tippaakaan saada lapsia naimattomana. Lasten isä on ollut mukana koko ajan ja on edelleen.