Rumat naiset, saatteko minkälaista huomiota miehiltä?

Tervetuloa samanlaiseen elämään mitä 70% miehistä elää. Itse pitää lähestyä naista ja pakeista ja ilkeistä sanoista ei saa pettyä ja katkeroitua tai sitten saa olla koko loppu elämän yksin, koska ilman omaa aktiivisuutta mies jää varmasti yksin.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 08:33"]

Tunnen muutaman suoraan sanottuna ruman naisen, ja heillä tuntuu seurustelukumppaneita riittävän, joten luultavasti teillä on myös ongelma ujouden tai itsetunnon kanssa jos ette oikeasti miesseuraa saa? Mielestäni ruman naisen on kuitenkin helpompi saada seuraa kuin vastaavan miehen, onkohan teillä rima liian korkealla? Elämä ei ole Hollywood-elokuvaa, kaikille ei niitä komeita prinssejä riitä.

[/quote]

Mitä väliä kauneudella/rumuudella tuossa vaiheessa on, kun kuitenkin ne naiset joilla itsetunto on kohdillaan on jo vieneet kaikki tarpeeksi hyvät miehet.

En saa huomiota. Olen töissä naisvaltaisella alalla (opettaja). Olen eronnut yh, jolla lapset jo teinejä. En käy missään baareissa, mutta kulttuuria harrastan kyllä monipuolisesti. En ole milläänlailla aloitteellinen itse sillä en todellakaan haluaisi ketään ulkopuolista hääräämään huushålliini.
Miehet eivät kuulu elämääni tällä hetkellä mitenkään ja minua olisikin mahdoton edes iskeä, joten kai viestitän tätä ihan alitajuisesti ulospäin, ja olen saanut olla rauhassa.
Ruma en ole vaan melko naisellinen.

Itse koen olevani keskivertoa rumempi ja vähän erikoisen näköinen. Mustapäitä riittää, silmänaluset on mustat, enkä saa niitä ikinä peitettyä vaikka mitä teen. Nenässä kyömy. Pisamia. Silmät punoittaa usein ja näytän ihan krapulaiselta, vaikken juo. Päärynävartalo, eli olemattomat tissit ja alavartalossa selluliittiä enemmän kun laki sallii. Normaalipainoinen kuitenkin olen.
Luulen, että voisin olla ihan ok näköinen, jos osaisin meikata paremmin ja olisi varaa käydä kosmetologilla ja hoitaa iho kuntoon.

Kouluaikana tuntui karulta nähdä, miten kaverit saa sitä huomiota ja minä en. Laudaksi ja läskiksi kyllä kutsuttiin joskus, teki hyvää itsetunnolle.
Kaiken lisäksi olen ujo, hyvä että uskallan puhua miehille. Yläasteella ujouteni oli vielä pahempaa. Seuraa olen kyllä löytänyt yöelämässä, mutta jotenkin sitä ajattelee, että lähes kuka vaan saa seuraa yhdeksi yöksi. Seurasin kerran baarissa erästä poikaa, jonka matkaan olin aijemmin harkinnut lähteväni. Hän jutteli jokaiselle naiselle, joka hänen pöytänsä ohi kulki. Jokaiselle järjestyksessä ehdotti luokseen lähtemistä. Itse kävin baarissa nuorempana vielä lyhyehkö hame/mekko päällä ja korkkarit jalassa, luulen että sillä oli osuutta asiaan.

Ihmettelen itsekin, että minulla on komea poikaystävä. Aina en ymmärrä, mitä hän minussa näkee.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:43"]

Kokemus "rumasta" naisesta: Olen noin 40 vuotias mies. Yläasteella luokallani oli ruma tyttö jota kiusattiin, itse kohtelun häntä neutraalisti. tyttö ilmeisesti ihastui minuun, johon reagoin valitettavan negatiivisesti. En oikeastaan suoraan kiusannut mutta esimerkiksi käytin hänen kuulleen hänen haukkuma-nimeään. No onhan se kiusaamista... Ihastumis jutut sivuutin nolostuneena mikä varmaan oli myös kamalaa. Muut myös varmaan näkivät tämän. Nykyään olen hänen kanssaan tekemisissä työn kautta ja vaikuttaa että olen hänen suosikkiasiakas. Paras hinta, aikataulut aina sopii... Itseä taas hävettää sen aikainen käytös. Tulee mieleen, miten muut häntä ovat kohdelleet, kun minä saan niin positiivista kohtelua tuon jälkeen. Jos joku nainen kohtelisi mua noin, käskisin mennä helvettiin.

[/quote]

Itsekin kiusattuna voin sanoa, että koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää anteeksi. Nainen varmasti arvostaisi sitä.

Römpsä on rumallakin, miehiä varten ei muuta tarvita.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 13:08"]

Vai vievätkö kauniimmat kaverisi pidemmän korren? Joudutko yleensä jäämään seinäruusuksi? Jos miehet kiinnittävät sinuun huomiota, niin millä keinoilla teet sen?

[/quote]

Ole vaan tyytyväinen. Rumana et joudu kärsimään jatkuvasta seksuaaliseta häirinnästä.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:39"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 17:05"]

Olen tyytyväinen, etten saa miehiltä mitään huomiota. Minua on ahdisteltu miesten taholta ensimmäisen kerran 5-vuotiaana ja monesti sen jälkeenkin. Teininä, kun käsitys omasta itsestä on muutenkin hauras, ilkeät kommentit ja törkeät perään huutelut eivät nekään mitenkään lisää halua kiinnittää miesten huomiota. Nykyään pelkään ja inhoan miehiä, en pidä heistä edes työtovereina.

[/quote]

Mua kiusattiin koulussa, siis ala- ja yläasteilla nimenomaan pojat haukkuivat rumaksi, ja vielä aikuisenakin välttelen miehiä oikeastaan kaikissa tilanteissa. Valitsen aina naispuolisen kassan, menen naisen viereen istumaan julkisissa, vaihdan kadunpuolta jos joku mieskööri kävelee vastaan... Viimeisen 15 vuoden ajan en ole enää kuullut haukkuja, vaan lähinnä kehuja ulkonäöstäni, ja miehet ovat muuttuneet mukavimmiksi, mutta vieläkin pelkään heitä ja heidän kommenttejaan. Naiset ovat taas aina olleet mukavia mua kohtaan, ja heidän kanssaan tulen hyvin toimeen. Onneksi on naiset ja eläimet :)
[/quote]
mulla täysin sama juttu! Koska kaikki ilkeydet ulkonäköön liittyen on tullut miehiltä, pelkään heitä ja sitä mitä sieltä tällä kertaa voisi tulla :/

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:56"]

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:39"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 17:05"] Olen tyytyväinen, etten saa miehiltä mitään huomiota. Minua on ahdisteltu miesten taholta ensimmäisen kerran 5-vuotiaana ja monesti sen jälkeenkin. Teininä, kun käsitys omasta itsestä on muutenkin hauras, ilkeät kommentit ja törkeät perään huutelut eivät nekään mitenkään lisää halua kiinnittää miesten huomiota. Nykyään pelkään ja inhoan miehiä, en pidä heistä edes työtovereina. [/quote] Mua kiusattiin koulussa, siis ala- ja yläasteilla nimenomaan pojat haukkuivat rumaksi, ja vielä aikuisenakin välttelen miehiä oikeastaan kaikissa tilanteissa. Valitsen aina naispuolisen kassan, menen naisen viereen istumaan julkisissa, vaihdan kadunpuolta jos joku mieskööri kävelee vastaan... Viimeisen 15 vuoden ajan en ole enää kuullut haukkuja, vaan lähinnä kehuja ulkonäöstäni, ja miehet ovat muuttuneet mukavimmiksi, mutta vieläkin pelkään heitä ja heidän kommenttejaan. Naiset ovat taas aina olleet mukavia mua kohtaan, ja heidän kanssaan tulen hyvin toimeen. Onneksi on naiset ja eläimet :) [/quote] Mulla sama juttu! Olen tänne kirjoittanutkin joskus "miespelostani". En siis pelkää miehiä niinkään fyysisesti, mutta olen elämäni aikana kuullut niin paljon ilkeyksiä miehiltä, että tosiaankin valitsen sen naiskassan, naisvaltaisen alan ja työpaikan. Mä en voi kuin ihmetellä sitä, millaisella vihamielisyydellä jotkut miehet suhtautuvat siihen, että joku nainen ei ole "pantava". Naisetkin osaavat olla kamalia, mutta enemmän olen nähnyt täyttä empatiakyvyttömyyttä ja törkeyttä miesten suunnalta... No, osaanpa sitten arvostaa, jos joskus löydän säännön vahvistavan poikkeuksen :)

[/quote]

Myös mulla on ihan sama tilanne. Olen itse asiassa kasvoiltani ns. keskivertoa kauniimpi, mutta olen suurimman osan elämästäni ollut ylipainoinen (vaihtelevasti 10-40 kg liikaa). Huolehdin ulkonäöstäni muuten hyvin eli meikkaan nätisti, hiukset pitkät ja laitetut, kauniit ja sopivan kokoiset vaatteet jne. Jotenkin tuntuu, että ulkonäöstään huolehtiva ylipainoinen nainen ärsyttää miehiä erityisesti tyyliin, ei kai tuo läski vaan kuvittele olevansa jotenkin hyvännäköinen kun on laittautunut, pitääpä pudottaa se maan pinnalle.

Olen kuullut niin kaameita kommentteja itsestäni sekä nuorilta että vanhoilta miehiltä (tosin en koskaan oikeasti hyvännäköiseltä mieheltä), että olen tullut todella araksi miesten suhteen. Minäkin valitsen aina naispuolisen lääkärin, myyjän, kampaajan...

Parisuhteessa en ole ollut 10 vuoteen, enkä usko, että enää tulen olemaankaan, kun en kerran uskalla miehiin mitenkään tutustua.

En saa. Olen täysin ilmaa. Aina kun olen itse yrittänyt tehdä aloitetta, miehet on yleensä vaivautuneena kääntyneet ja lähtenyt pois. Loput suoltavat rumia sanoja.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 17:37"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 16:56"]Mua ihmetyttää, kun nää "rumat" naiset tulee aina kertomaan kokemuksistaan ja usealla tuntuu silti olevan ihan oma mies. Mitä ihmettä??
[/quote]
No mulla ei ole. En ole kelvannut kuin panoksi sitten kuitenkin, vaikka ensin esitetään jotain muuta.
[/quote]

Mä en ole koskaan edes kelvannut panoksi kellekään vaikka baarissa on tullut notkuttua lappu kaulassa: pane mua.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:39"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 17:05"]

Olen tyytyväinen, etten saa miehiltä mitään huomiota. Minua on ahdisteltu miesten taholta ensimmäisen kerran 5-vuotiaana ja monesti sen jälkeenkin. Teininä, kun käsitys omasta itsestä on muutenkin hauras, ilkeät kommentit ja törkeät perään huutelut eivät nekään mitenkään lisää halua kiinnittää miesten huomiota. Nykyään pelkään ja inhoan miehiä, en pidä heistä edes työtovereina.

[/quote]

Mua kiusattiin koulussa, siis ala- ja yläasteilla nimenomaan pojat haukkuivat rumaksi, ja vielä aikuisenakin välttelen miehiä oikeastaan kaikissa tilanteissa. Valitsen aina naispuolisen kassan, menen naisen viereen istumaan julkisissa, vaihdan kadunpuolta jos joku mieskööri kävelee vastaan... Viimeisen 15 vuoden ajan en ole enää kuullut haukkuja, vaan lähinnä kehuja ulkonäöstäni, ja miehet ovat muuttuneet mukavimmiksi, mutta vieläkin pelkään heitä ja heidän kommenttejaan. Naiset ovat taas aina olleet mukavia mua kohtaan, ja heidän kanssaan tulen hyvin toimeen. Onneksi on naiset ja eläimet :)
[/quote]

Mulla sama juttu! Olen tänne kirjoittanutkin joskus "miespelostani". En siis pelkää miehiä niinkään fyysisesti, mutta olen elämäni aikana kuullut niin paljon ilkeyksiä miehiltä, että tosiaankin valitsen sen naiskassan, naisvaltaisen alan ja työpaikan. Mä en voi kuin ihmetellä sitä, millaisella vihamielisyydellä jotkut miehet suhtautuvat siihen, että joku nainen ei ole "pantava". Naisetkin osaavat olla kamalia, mutta enemmän olen nähnyt täyttä empatiakyvyttömyyttä ja törkeyttä miesten suunnalta... No, osaanpa sitten arvostaa, jos joskus löydän säännön vahvistavan poikkeuksen :)

Oon aivan käsittämättömän ruma, mutta kyllä olen joutunut jopa hätistelemään miehiä ympäriltäni enimmäkseen baareissa. Facebookissa, irc-gaalleriassa ja kuvakkeessa olen saanut paljon jopa liikaa tykkäyksiä/sydämiä/bongauksia ja positiivisia kommentteja ulkonäöstäni, ei oo kukaan haukkunut rumaksi ala-asteen jälkeen. Yksityisesti myös satoja seksi/treffi ehdotuksia vaikka en ole noissa paikoissa ollut seuraa hakemassa. Kyllä mua joskus miehet katselee, itse en sitä niin huomaa, mutta mieheni suuttuu aina siitä. En minä mitään tee olen vaan normaalisti ja olen ihan tietoisesti katsomatta miehiä (koska mustasukkainen ukko on aina mukana<3), en käytä ikinä mitenkään paljastavia vaatteita ainakaan nyt talvella, mutta kyllä huomiota saan. Mulla on nuoresta iästä huolimatta paljon seurustelusuhteita, useampi seksiisuhde ja aivan vitusti liikaa yhden yön juttuja takana, en ikinä ole aloitetta tehnyt, en oikeastaan edes flirttaillut.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 16:15"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 15:32"]

Tää on helppo: en mitään.

Ei oo koskaan pyydetty ulos, kahville tai tarjottu drinkkiä.

t. 20v tyttö

[/quote]

Sulla on elämä edessä! Tilanne muuttuu varmasti. Itsevarmuutta, iloisuutta ja hymyä esille:). Olet liian nuori vatvomaan tällaista.
[/quote]
Voi v*ttu oikeesti! Näide viestien kirjottajat ei taida ymmärtää miltä tuntuu olla yksinäinen,normaalit/kunnolliset miehet ei huomioi yms. oon ite samanikänen ku toi kirjottaja 20v ja eikä muakaan miehet lähesty,ainoot on just jotku vanhat juopot,muutama afrikkalainen jotka on p*llun perässä,ja aina löytyy joku vanha pervo joka kuvittelee olevasa 20v. Oon vähän ujo eikä se auta asiaa kylläkään,todennäkösesti jään yksin. =( En tiiä missä on vika,ehkä kukaa mkes ei pidä musta tai mun ulkonäöstä. Ei mua oo ikinä rumaks sanottu päinvastoin oon muutamilta kuullu kehuja mun ulkonäöstä tosin nekin on ollu naisia. =D

Tottakai.

Negatiivista.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 16:56"]Mua ihmetyttää, kun nää "rumat" naiset tulee aina kertomaan kokemuksistaan ja usealla tuntuu silti olevan ihan oma mies. Mitä ihmettä?? [/quote] No mulla ei ole. En ole kelvannut kuin panoksi sitten kuitenkin, vaikka ensin esitetään jotain muuta.

[/quote]

Odota kauemmin, ennen kuin hyppäät sänkyyn. Ei ne jaksa kauan piirittää.

Nuoremmat ja ne pinnallisimmat ihmiset arvioivat muita ulkonäön peruusteella. Olen ollut nuorempana ja hoikempana ilmeisesti ihan nätti, kun sain huomiota tällaisilta tyhjäpäiltä paljonkin. Koin sen kiusallisena, enkä kaipaa niitä aikoja lainkaan.

Ihminen joka huomataan ja saa kiinnostusta osakseen fiksuilta ja järkeviltä tyypeiltä on tietyllä tavalla karismaattinen, älykäs ja seksikäs (ulkonäöstään huolimatta). Tällaiset ihmiset herättävät myös oman mielenkiintoni. Olen sinut itseni kanssa, huumorintajuinen ja mukava toisille ihmisille. En ole ruma, mutta en enää erityisen kauniskaan. Ja silti minulle tullaan usein juttelemaan baareissa, katsotaan silmiin pitkään esim. kaupassa ja joskus pyydetään treffeillekin. Ja niin, olen myös varattu ollut jo pitkään.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:37"]

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 16:56"]Mua ihmetyttää, kun nää "rumat" naiset tulee aina kertomaan kokemuksistaan ja usealla tuntuu silti olevan ihan oma mies. Mitä ihmettä?? [/quote] No mulla ei ole. En ole kelvannut kuin panoksi sitten kuitenkin, vaikka ensin esitetään jotain muuta.

[/quote]

Odota kauemmin, ennen kuin hyppäät sänkyyn. Ei ne jaksa kauan piirittää.

[/quote]

Kyllä muuten jaksaa.

No kyllähän ne joskus irvistelee ja huutelee perään.

Yleensä olen kuin ilmaa. Jos jonkun miehen on pakko olla tekemisissä kanssani esim. kaupoissa tai töissä, niin suurin osa on vaivautuneen kohteliaita (haluaisi tilanteesta mahdollisimman nopeasti pois) ja osa taas voi hädin tuskin peittää inhoaan.