Kaikki miehet eivät sovi hoivaajan rooliin
Toisessa ketjussa väitettiin myytiksi sitä, etteivät läheskään kaikki miehet pidä hoivaamista palkitsevana, luontevana ja mukavana toimintana. Minusta on yllättävää, että joku kyseenalaistaa ilmeisen tosiasian: monelle miehelle on täysin mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeaa sopeutua hoivaajan rooliin esimerkiksi vanhempana. Kaikista miehistä ei ole tähän, vaikka se tasa-arvon näkökulmasta olisikin tosi kivaa.
En ole vakuuttunut, että kyseessä olisi mikään biologiaan perustuva sukupuoliero. Monet naisetkaan eivät ole hoivaajatyyppejä. Tällaisiin naisiin vain kohdistuu suuremmat paineet yrittää olla jotakin muuta kuin he todellisuudessa ovat.
Kannattaako ei-hoivaajien hankkia ollenkaan lapsia? Se jääköön pariskuntien itsensä päätettäväksi. Älkää kuitenkaan kuvitelko, että voisitte muuttaa kumppaninne kokonaan toisenlaiseksi. Se ei toimi tässäkään asiassa.
Kommentit (16)
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 12:34"]
En ole hoivaajanainen, mutta minulla on lapsi.
[/quote]
Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä, eikä tulisi mieleenkään hankkia lapsia. Ihan sama, millainen se lapsi on joskus teini-ikäisenä. Sitä ennen lapsi kuitenkin tarvitsee monta vuotta hoivaamista.
Luulen, että olet enemmän hoivaajanainen kuin väität.
Tuossa aloituksessa on kyllä ainakin yksi hyvä pointti. Nimittäin se ettei ihmisen todellakaan kannata yrittää olla jotakin muuta kuin mitä on. Tämän olen saanut itsekin kokea karvaasti.
En minäkään ole hoivaaja. Silti minulla on lapsia. Se hoivaaja minussa kuitenkin putkahti esiin lapsen saatuani, sen verran että lapseni saavat riittävän hoivan. Hoivaviettini ei ulotu omia lapsiani kauemmas. Myöskään mieheni ei ole hoivaaja, ei vieläkään vaikka hänellä on lapsia. Eilisiä kenenkään etu että mieheni jäisi esim koti-isäksi. No, korkeintaan minä voisin siitä jonkin verran hyötyä.
Ei kaikki naisetkaan sovellu. Mutta sitä voi opetella, jso motivaatiota riittää. Jos motivaatiota ei ole, miksi hannkia lapsia, on sitten mies tai nainen?
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 12:43"]
Myöskään mieheni ei ole hoivaaja, ei vieläkään vaikka hänellä on lapsia.
[/quote]
Tästä juuri on kysymys. -ap
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 12:45"]
Ei kaikki naisetkaan sovellu. Mutta sitä voi opetella, jso motivaatiota riittää. Jos motivaatiota ei ole, miksi hannkia lapsia, on sitten mies tai nainen?
[/quote]Jotkut ovat uskoneet puheet siitä, ettei vanhemmuudesta voi tietää mitään etukäteen, joten he eivät ole vaivanneet asialla päätään. Jotkut suostuvat tekemään lapsen kumppaninsa mieliksi. Joillakuilla on täysin epärealistisia käsityksiä siitä, mitä lapsiperhe-elämään kuulu ja ei kuulu. Jotkut tulevat vahingossa raskaaksi eivätkä halua tehdä aborttia.
Lapsen hoitamisen tekniikat voi kyllä opetella mutta hoivaavutta välttämättä ei. Kyse on persoonallisuuden piirteestä. Introverttikaan ei voi opetella ekstrovertiksi, vaikka se olisikin työelämässä usein hyödyksi. -ap
En minä ainakaan, hyvä kun itsestä jaksan huolehtia.
Mistä tietää, minkälainen mies on? Riittääkö, että mies vakuuttaa kyllä haluavansa lapsia?
Hoivaaminen on vastuunkantoa, ja tietysti sitä hoivaa lapsiaan jos ne ovat itselle tärkeitä. Ei hoivaaminen ole niinkään luonnekysymys. Toki jotkut hoivaavat vähän kaikkea ja kaikkia, mutta varmaan suurin osa hoivaa vaan sitä omaa perhettään.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 13:53"]
Hoivaaminen on vastuunkantoa, ja tietysti sitä hoivaa lapsiaan jos ne ovat itselle tärkeitä. Ei hoivaaminen ole niinkään luonnekysymys.
[/quote]
Kyllä hoivaaminen on myös luonnekysymys. Hoivaaminen voi toki onnistua teknisenä suorituksena melkein keneltä tahansa, ja varmasti useimmat vanhemmat haluavat aidosti lapsensa parasta. Mutta lapsi vaatii niin paljon hoivaamista, että touhu käy helposti ahdistavaksi, jos hoivaamisesta ei saa mitään irti, vaan se tuntuu vain puuduttavalta, turhauttavalta rutiinilta. -ap
Luulen vai olisiko oikeampaa sanoa, että toivon heidän, jotka eivät saa hoivaamisesta mitään irti olevan vähemmistö. - Samalla tavalla toivon heidän jotka kantavat vastuun teoistaan, kuten siitä että saavat lapsia ovat enemmistö. Vaikka minulla ei ole lapsia ja olen mies, jos sillä nyt on mitään väliä, niin olen varma, että jossain vaiheessa itse kukin lapsia saanut kokee tuntee lapsen hoidon vain puuduttavalta, turhauttavalta rutiinilta.
Mielestäni hyvään vanhemmuteen kuuluu kyky hallita omia tunteitaan, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö vanhempi saisi kokea toisinaan myös negatiivisia tunteita. Vanhemmalta kysytään voimia ja lujuutta osata käsitellä erilaisia sekä omia tunnetiloja että samalla osittain, myös lapsen tunnetiloja. Erilaiset toisinaan isommat toisinaan pienemmät pettymykset ja harmit nyt vain kuuluvat elämään.
Tietysti voi olla niin, että osalle voi olla luontevampaa, etten sanoisi geeneissä enempi hoivaviettiä kuin toisilla, mutta hieman haastavaksi menee, jos sitä (hoivan olemassa oloa) voitaisiin mitatata, vaikka neuvolassa ja jos mittaus osoittaisi niin kerrottaisi suoraan, että kuulkaa teillä ei ole tarpeekisi hoivaa, niinpä on parempi, että steriloimme teidät että ette vain vahingossakaan saa, ainakaan uun ns. bilologisesti lapisa. - - Toki lienee niin, että voimme kyllä kartoittaa erilaisia riskitekijöitä, jotka saattavat ennustaa, että lapsella tulee olemaan yksikertaisesti sanottuna tulevaisuudessa, mahdollisesti puutetta riittävästä hoivasta.
Eivät kaikki naisetkaan. Mun tuntemani miehia kyllä sopisi.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 23:20"]
Eivät kaikki naisetkaan. Mun tuntemani miehia kyllä sopisi.
[/quote]Mitä ihmettä tuokin lause mahtaa tarkoittaa? Näyttää suomelta, suomen kielen sanoja laitettu pötköön, mutta mitä se tarkoittaa? Onko tämä jotain mamu-suomea vai jonkun elämämkoululaisen tajunnanvirtaa?
Itsellä puuttuu hoivavietti. Kuitenkin jollain tapaa halusin lapsen ja onneksi tapasin miehen jolla hoivavietti on todella iso. Eli lapsellamme on äiti ja isä ja perinteisen suomalaisen ydinperheen roolimallit vaikkakin hieman erilailla kuin yleensä. Sellaisen miehen kanssa jolta hoivavietti olisi puuttunut en olis lasta tehnyt.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 23:10"]
Luulen vai olisiko oikeampaa sanoa, että toivon heidän, jotka eivät saa hoivaamisesta mitään irti olevan vähemmistö. - Samalla tavalla toivon heidän jotka kantavat vastuun teoistaan, kuten siitä että saavat lapsia ovat enemmistö.
[/quote]
Vertailet yhteismitattomia asioita. Ihminen voi "ottaa vastuun teoistaan", vaikka hoivaaminen tuntuisi todella turhauttavalta, tai nostaa kytkintä, vaikka itse asiassa nauttisikin hoivaamisesta. -ap
En ole hoivaajanainen, mutta minulla on lapsi. Hyvin on pärjätty. Ei lapsi isommaksi kasvaessaan jatkuvaa hoivaa tarvitse. En kuitenkaan voisi kuvitella itseäni hoitoalalle, mieheni sopisi paremmin.