Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies 29v miettii; olin ihmisten ilmoilla
02.04.2015 |
Lauleskelin karaokea ensin ihan tyhjälle salille, sitten kaveriksi tuli yksi nainen, joka aluksi puhui kuin hän olisi ainut ihminen siellä henkilökunnan lisäksi. Sanoin vieressä seisovalle naiselle, että olen minäkin täällä sinun lisäksesi, johon nainen ei reagoinut mitenkään. Lopulta pystyin kuitenkin keskustelemaan kanssaan ja aplooderasin hänen esityksilleen, hän kätteli minua, mutta pisti omituisen kovisroolin päälle; halveksui rehellisesti kuvailemaani musiikkimakuani ja haukkui minua nössöksi sen jälkeen, kun lähdin hänen kanssaan duetolle (vaikea ymmärtää mikä logiikka tuossa oli). Nainen taputti minulle pari ensimmäistä laulua, mutta kun emme olleet enää ihan yksin, taputtelu loppui. Vähän pöyristyin siitä, mutta jatkoin kuitenkin naiselle taputtamista, koska halusin antaa asennekasvatusta.
Porukkaa tuli sitten lisää ja jatkoin varsin pitkään, ilman että kukaan olisi lähestynyt minua missään tarkoituksessa eivätkä ihmiset oikein osanneet olla yhtä kohteliaita minua kohtaan kuin minä heitä. Lopulta minulle kehittyi sellainen rento ja välinpitämätön fiilis ja otin kaikki ihmisten irvistelyt ja ylimielisetkin hymyt hyvällä ja nautin jonkinlaisesta kummajaisen roolistani; alkaen ikään kuin nauraa muiden mukana välittämättä siitä, nauravatko tai nyrpistelevätkö he minulle vai minun kanssani (nauramisen suhteen). Lähes täydellisestä positiivisen palautteen puutteesta huolimatta koin varsinkin yhden biisin aikana onnen tunnetta, mitä oli vaikea peittää ja se vei minut takaisin lapsuuteen 90-luvun puolivälin tienoille.
-Mies 29v-
Kommentit (6)
Miksi et kirjoita eilen rekisteröimälläsi nimimerkillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 04:04"]
Miksi et kirjoita eilen rekisteröimälläsi nimimerkillä?
[/quote]Rekisteröin sen viikkoja sitten ja monestikaan en jaksa kirjautua.
-Mies 29v-
Osaatko laulaa? Sitä varten se karaoke toisaalta on, että saa hoilata... Entä naikkonen? Oliko humalassa? Menee mielialat aikamoista vuoristorataa.. älä ota ittees! Tuttua hommaa, likka hävisi, ei oo löytyny.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 03:58"]
Lauleskelin karaokea ensin ihan tyhjälle salille, sitten kaveriksi tuli yksi nainen, joka aluksi puhui kuin hän olisi ainut ihminen siellä henkilökunnan lisäksi. Sanoin vieressä seisovalle naiselle, että olen minäkin täällä sinun lisäksesi, johon nainen ei reagoinut mitenkään. Lopulta pystyin kuitenkin keskustelemaan kanssaan ja aplooderasin hänen esityksilleen, hän kätteli minua, mutta pisti omituisen kovisroolin päälle; halveksui rehellisesti kuvailemaani musiikkimakuani ja haukkui minua nössöksi sen jälkeen, kun lähdin hänen kanssaan duetolle (vaikea ymmärtää mikä logiikka tuossa oli). Nainen taputti minulle pari ensimmäistä laulua, mutta kun emme olleet enää ihan yksin, taputtelu loppui. Vähän pöyristyin siitä, mutta jatkoin kuitenkin naiselle taputtamista, koska halusin antaa asennekasvatusta.
Porukkaa tuli sitten lisää ja jatkoin varsin pitkään, ilman että kukaan olisi lähestynyt minua missään tarkoituksessa eivätkä ihmiset oikein osanneet olla yhtä kohteliaita minua kohtaan kuin minä heitä. Lopulta minulle kehittyi sellainen rento ja välinpitämätön fiilis ja otin kaikki ihmisten irvistelyt ja ylimielisetkin hymyt hyvällä ja nautin jonkinlaisesta kummajaisen roolistani; alkaen ikään kuin nauraa muiden mukana välittämättä siitä, nauravatko tai nyrpistelevätkö he minulle vai minun kanssani (nauramisen suhteen). Lähes täydellisestä positiivisen palautteen puutteesta huolimatta koin varsinkin yhden biisin aikana onnen tunnetta, mitä oli vaikea peittää ja se vei minut takaisin lapsuuteen 90-luvun puolivälin tienoille.
-Mies 29v-
[/quote]
TÄH?!
Sä olit 29v. kun luin tätä palstaa yli vuosi sitten.
Alue: Aihe vapaa
Just. Taputit asennekasvatukseksi.