Miehen teinityttö suuttui vauvauutisesta.
Olemme mieheni kanssa olleet naimisissa jo useamman vuoden, miehellä on aikaisemmasta liitosta teini-ikäinen tyttö. Kerroimme tytölle viimeviikolla että saamme vauvan tulevana syksynä. Tyttö suuttui silmittömästi tästä tiedosta ja oli sitä mieltä että häneltä olisi ehdottomasti pitänyt kysyä ensin mielipide ja lupa ennenkuin aloimme edes ajattelemaan lapsen hankkimista. Tyttö halusi uutisen jälkeen heti äitinsä luo jonne mieheni lapsen veikin. Nyttemmin tyttö on lähettänyt minulle noin 100 tekstiviestiä aiheesta, pääasiassa tyttö haukkuu minua ja osin myös isäänsä. En ole viesteihin vastannut muuta kuin että "soita jos haluat asiasta puhua" tai "voinko soittaa niin keskustellaan". Kuinka voisimme toimia tilanteessa, jos yritämme soittaa lapselle hän laittaa luurin kiinni vastaamatta, mutta lähettää kohta taas viestin.
Kommentit (75)
No huh huh.. Meillekin on tulossa lapsi uusperheeseen ja teini siitä hieman on näreissään ollut mutta sivusta kuulee kuinka nuorimman tytön kanssa kinastelee kumman huoneeseen vauvan sänky sitten aikanaan tulee.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 11:56"]
Meidän uusperheen lapset (17,15,12,10) ottivat riemulla uutisen vastaan uudesta tulokkaasta. Tosin 15v esitti roiveen,ettei se vauva hirveesti sitten huuda, mutta katselivat uä kuvaa innoissaan ja suunnitteleivat vauvan sängylle paikkaa jne. Mitähän lytättävää meidän uusperhekuviosta nyt keksitte? Lapsilla vikaa kiintymyssuhteessa kun odottavat innoissaan uutta velipuolta? Hymyillen:kääkkä
[/quote]
Ei taida sulla ja miehelläsi olla omaa elämää kun pitää koko ajan pukata maailmaan lisää äpiksiä. Elätte lastenne kautta.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 11:37"]
Ihan ymmärrettävää. Onhan lisääntyvät vanhat pierut kuvottavia ihmisiä. Minäkin vihaisin sinua. Sitä paitsi eiköhän hänellä ole katkeruutta jo siitäkin ettei ole saanut elää ehjässä perheessä. Turha luulla että pystytte uusiohässäkällä korvaamaan sitä minkä hän on menettänyt. Säälin lapsia jotka joutuvat ottamaan taakan vanhempiensa selkärangattomista ihmissuhdekuvioista.
Olen tosi pahoillani jos kohdallasi elämä on potkinut sinua noinkin pahasti päähän ja olet tullut jätetyksi jä sen kautta katkeroitunut todella pahasti. Mieheni on tällähetkellä 33 vuotias ja tytär 15v. Itse olen 32 vuotias. Lapsen äiti ja isä ei ole ollut koskaan yhdessä mutta ovat edelleenkin erittäin hyviä ystäviä, minäkin olen osa koko perhettä. Valitettavasti kohdallamme tämä katkeruuden siivittämä uusperhe elämä ei ole toteutunut vaikko moni täällä niin päätyykin ajattelemaan. Mieheni oli ihan vapaa nuori herrasmies meidän tavatessa eikä lapsi tai lapsen äiti ole koskaan ollut katkera meitä kohtaa. :)
[/quote]
[/quote]
Eli miehesi on hylännyt nyt teini-ikäisen lapsensa jo pienestä pitäen, jos ei ole kelvannut olla yhdessä lapsen äidin kanssa. Nythän tämä mysteeri ratkesikin ja teinillä on enemmän kuin hyvät syyt ottaa pulttia. Sitä sinä ja wt-miehesi eivät vain ymmärrä.
Ja muista se, että jos miehelläsi on tuollainen tausta, että tehdään lapsia ympäriinsä eikä aiota olla niiden äitien kanssa, niin se on sinunkin kohtalosi.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 11:46"]
Onhan se ikävää, että ensin tulee uusi luuska kuppaamaan isän rahoja ja sitten vielä joutuu perinnönkin jakamaan veli/siskopuolen kanssa.
[/quote]
Kuka teini ajattelee tulevaa perintöä? Aika kamala tilanne, jos vaan rahankiilto silmissä ollaan.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 11:46"]
Onhan se ikävää, että ensin tulee uusi luuska kuppaamaan isän rahoja ja sitten vielä joutuu perinnönkin jakamaan veli/siskopuolen kanssa.
[/quote]
Kuka teini ajattelee tulevaa perintöä? Aika kamala tilanne, jos vaan rahankiilto silmissä ollaan.
Voihan se olla niinkin, että tuleva vauva vie vanhempien kaiken ajan ja teini siinä unohtuu kauniista puheista ja vakuutteluista huolimatta.
Voihan se olla, että teini etääntyy teistä molemmista ja onkin vain oman äitinsä kanssa lapsen syntymästä lähtien.
Itse olen ainakin tottunut siihen, että vanhemmat saattoivat vakuutella ja sanoa mitä tahansa. Eikä anteeksi pyydetty mitään. Ja kaikki tietysti johtui siitä, että minä olin "siinä iässä". Olen nyt lähemmäs kolmikymppinen ja ilmeisesti jäänyt "siihen ikään", koska ajatukset ja tunteet eivät ole juuri muuttuneet. En pidä edelleenkään siitä, että vanhemmat sivuuttaa minut täysin, sitä mitä sanon ei kuunnella ja että minulle valehdellaan.
Onhan se jo 15.v se teini. 16-vuotiaana se voi muuttaa toiselle paikkakunnalle lukioon. Tai viimeistään silloin 18-vuotiaana opiskelemaan jonnekki muualle. Eipä siinä kauheesti suhdetta ehdi syntyä, eiköhän teini löydä tällöin läheisempiä ihmisiä muualta, kuten kavereista.
Toivottavasti teini hylkää petturi-isänsä.
Aivan normaali reaktio teiniltä alkuun, olisi ollut varmaan, vaikkei kyseessä olisi uusperhekään. Kyllä se siitä.
Annatte rauhoittua. Sen jälkeen osoitatte teoin, että isä rakastaan häntä edelleen eikä uusi vauva sitä muuta mihinkään.
Anna ajan kulua, turha tuosta ottaa painetta. Miehen teini ei todellakaan päätä hankitteko toisen lapsen vai ette. Kyllä hän sen itsekin lopulta tajuaa, että ei ole hänen asiansa päsmätä elämäänne. Pelkää varmaan, että erityisasemansa perheen lapsena menee.
Normaalia teiniä. Antakaa myrskyn laskeutua.
Teineistä nolointa ikinä on se, että kaikki saa tietää, että meidän vanhukset vieläkin panee. Vaikkei sitä kukaan oikeasti ihmettele, eikä teinejä kiinnosta, mitä heidän kavereittensa vanhemmat tekee, vauvoja tai mitä nyt tekevätkään. Ne omat vanhemmat on niin noloja. Mutta kyllä se siitä.
Oot ottanut jonkun itteäsi 10 v vanhemman miehen?
Tää on just tätä. Ei pidä ottaa puolisoa jolla jo lapsia - ne ovat ykkösiä aina ja ikuisesti - uusi nuori kumppani uusine lapsineen ikuiset kakkoset, niin se vain menee.
Minä olin esiteininä mustasukkainen jopa siitä, kun rakas veljeni (15 vuotta vanhempi) sai lapsen :) En toki haukkunut heitä, mutta murjotin jonkin aikaa ja en käynyt kylässä.
No veljen pojasta tuli kuitenkin minulle todella läheinen ja nyt 40v ja 50v olemme parhaita kavereita.
Ehkä mies ei ole teinillekään kauhean hyvä isä ollut?
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 11:08"]
Tää on just tätä. Ei pidä ottaa puolisoa jolla jo lapsia - ne ovat ykkösiä aina ja ikuisesti - uusi nuori kumppani uusine lapsineen ikuiset kakkoset, niin se vain menee.
[/quote]
Olen pahoillani jos sinulle on käynyt noin, mutta älä jaksa katkeruuttasi purkaa muihin. Tervepäinen mies ei toimi noin, eikä tässä tilanteessa ollut edes siitä miehestä kyse, vaan teinistä.
Teini on mustsukkainen ja pelkää että hän jää vauvan tultua paitsioon. Pitäkää huolta ettei niin käy, niin tilanne varmasti rauhoittuu ja teinikin tajuaa, ettei vauva ole mikään uhka. Ihan normaali reaktio.
Normaalin teinin käytöstä, myös ydinperheessä. Sehän on niin noloa, että kaikki kaveritkin tajuaa, että vanhemmat harrastaa seksiä, vaikka ovat jo ikäloppuja ;)
Eikös aina sanota, että lapsella on turvallinen ja hyvä kiintymyssuhde vanhempiinsa (ja tässä tapauksessa myös sinuun) jos uskaltaa näyttää tunteensa oli se sitten vaikka suuttumusta. Laita sille viesti missä kerrot kuinka tärkeä hän on sulle ja miehelle. Teineille saattaa olla vaikea puhua tunteista kasvotusten tai edes puhelimessa. Tekstiviestiä se voi lukea uudelleen ja uudelleen ja sisäistää asiaa.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 11:37"]
Ihan ymmärrettävää. Onhan lisääntyvät vanhat pierut kuvottavia ihmisiä. Minäkin vihaisin sinua. Sitä paitsi eiköhän hänellä ole katkeruutta jo siitäkin ettei ole saanut elää ehjässä perheessä. Turha luulla että pystytte uusiohässäkällä korvaamaan sitä minkä hän on menettänyt. Säälin lapsia jotka joutuvat ottamaan taakan vanhempiensa selkärangattomista ihmissuhdekuvioista.
Olen tosi pahoillani jos kohdallasi elämä on potkinut sinua noinkin pahasti päähän ja olet tullut jätetyksi jä sen kautta katkeroitunut todella pahasti. Mieheni on tällähetkellä 33 vuotias ja tytär 15v. Itse olen 32 vuotias. Lapsen äiti ja isä ei ole ollut koskaan yhdessä mutta ovat edelleenkin erittäin hyviä ystäviä, minäkin olen osa koko perhettä. Valitettavasti kohdallamme tämä katkeruuden siivittämä uusperhe elämä ei ole toteutunut vaikko moni täällä niin päätyykin ajattelemaan. Mieheni oli ihan vapaa nuori herrasmies meidän tavatessa eikä lapsi tai lapsen äiti ole koskaan ollut katkera meitä kohtaa. :)
[/quote]