Kutsuttu vieras tuo lisää vieraita, olenko nipo
Minulla on ystäväpiirissä pari ihmistä, jotka eivät tyydy juhlissa tai tapaamisissa siihen tiettyyn porukkaan joka on kutsuttu, vaan ryhtyvät kutsumaan omia kavereitaan lisäksi mukaan.
Jos olemme vaikka harrastuksesta tulleiden ystävien Marin, Maijan ja Minnan kanssa sopineet istuvamme iltaa ja lähtevämme kaupungille, niin tapaamispäivänä Maijalta tulee viesti, "kutsuin nyt Niinan ja Noorankin, ette ole ikinä tavanneet, mutta ovat siis työn kautta tuttuja..."
Kaiken huippu oli viikonloppuna, kun olin kutsunut meille saunomaan ja syömään kolme ystävääni. Niin eiköhän yksi rupea aamusta pommittamaan viesteillä, että "onhan ok, kun pyysin Riitankin mukaan..." Tunnen Riitan etäisesti, enkä erityisesti pidä hänestä, muut porukasta eivät tätä Riittaa ole tavanneet ikinä.
Sanokaa nyt, olenko kauhea nipo, kun mua tällainen yllätysvierailujoiden kutsuminen ketuttaa! Haluaisin viettää iltaa juuri sen tietyn porukan kanssa, jotka ovat just harrastuksesta tuttuja, omia naapureita tms. Jonkun ulkopuolisen tuntemattoman tai puolitutun tuominen yhtäkkiä mukaan vaikuttaa heti ilmapiiriin. Mitä mieltä olette?
Kommentit (98)
No kyllä mä ihmettelen tätä Riittaakin jos se tulee tuntemattomaan kyläpaikkaan kun kaveri on pyytänyt. Ilman että on saanut itse kutsua. Apua, mulle ei tulis mieleenkään mennä. Ja ap, et ole nipo. Älä nyt ihmeessä suostu tuohon!
Yksi kaveri tuo mukaansa usein siskonsa. Se on ok. Mutta kun hän haluaa tuoda kaverinsa, jota muut eivät tunne ja josta eivät pidä sen vähän perusteella mitä ollaan tavattu, niin ei ole ok.
Vierailija kirjoitti:
Minä ole ollut kutsumattomana vieraana vasten tahtoani. Olimme matkalla Mikkelistä Helsinkiin, kun kaverini ilmoitti, että koukataan hänen kaverinsa luona matkan varrella. Oli tosi noloa istua tuntemattomien ihmisten kahvipöydässä, vaikka isäntäväki oli kyllä ihan mukavaa porukkaa.
Mikäs ongelma tuossa oli?
I'm Arthur Name, Name by name but not by nature.
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurierot. Olen kasvanut yhteisöllisessä seurakuntaympäristössä. Illanviettoihin olivat aina kaikki (myös seurakunnan ulkopuoliset) lämpimästi tervetulleita.
Myöhemmin selvisi, ettei tämä ole suomalaisten yleinen tapa. Tuntuu kylmältä. Ei ihme, että on paljon yksinäisiä, kun on niin suljetut seurapiirit.
Tämä johtuu siitä että teidän yhteisö on perustettu jeesuksenveressäjanimessä, ja se on se pohja miksi ylipäätään tavataan. Tottakai sinne on tervetulleita kaikki jotka uskovat samaan, ja ne jotka eivät usko, koska heitä voi aina yrittää käännyttää. Aika suljettu tulee tuosta teidänkin seurapiiristä, jos mukaan haluaisivat tulla homoparit, jotka vielä vähän suukottelisivat ja kiehnäisivät keskenään. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, mutta ei ihan sittenkään.
Periaatteessa olen ihan samaa mieltä kuin aloittaja. Näen mieluiten omia kavereitani, en välitä juuri tutustua uusiin.
Mutta ehkä siksi mulla ei ole paljon kavereita, ja niitä on vaikea Suomessa saada. Ulkomailla tuo on niin normaalimpaa pyytää ihmisiä mukaan. Siinä tutustuu muihin ja saa kavereita helpommin. Suomessa ehkä ystävyyssuhteet koetaan niin läheisiksi ja naiset puhuu niin henkilökohtaisia ettei kaverin kaveria haluta mukaan.
Eli ymmärrän, mutta toisaalta mietin että ehkä voisi joskus olla sosiaalisempi. Itse ainakin olen ollut jotenkin menevämpi ja sosiaalisempi kun asunut muualla kuin Suomessa. Toisaalta eihän aina jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todennut, että ei ole OK, mutta viettäkää kiva ilta keskenänne. Muutaman kerran kutsuttu vieras on tuonut mukanaan jonkun tutun ja olen ihan tyynesti todennut, että voi harmi, en tajunnut kuokkavieraiden tulevan, joten sulle ei ole varattu pöydässä paikkaa.
Koska yhtä typerä kuin kutsujana toimiva on se vieras, joka lähtee itselleen tuntemattomille saamatta varsinaista kutsua.
Miten tällaisen vieraan pitää varmistaa kutsu? Usein se on kyllä se kutsuja, joka kaikin puolin vakuuttelee että totta kai on ok ja ilman muuta voit tulla mukaan. Miten vieras voi varmistaa että tämä on totta? Kurja tilanne kyllä hänellekin, jos ensin on annettu ymmärtää että on tervetullut mukaan, sitten joutuu nolostumaan kun ei olekaan ja talonväki vielä hänelle vieraalle ihmiselle kostaa oman tuttavansa törttöilyn.
Siis sinäkö menet esim. illanistujaisiin, vaikka et ole saanut kutsua itse järjestäjältä? Ihan sama, jos joku pöhkö inttää, että "tule nyt, se on ihan ok" toisen puolesta. Ihan yhtä junttimaista on kutsua porukkaa toisten juhliin ja mennä toisten juhliin, vaikka ei ole virallista kutsua saanut.
Ei ole ollut tällaista tilannetta, mutta jos minun luokseni joku toisi kutsumattoman vieraan, niin ainakin se on täysin varmaa että tälle vieraalle en alkaisi kiukuttelemaan ja asiaa kostamaan. Sen verran minulla on käytöstapoja. Myöhemmin sitten sopisin oman tuttavani kanssa, että ei tuo kutsumattomia vieraita kysymättä.
Käytöstapoja ei ole myöskään sillä kutsumattomalla vieraalla eikä myöskään toisen kotiin kutsujalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurierot. Olen kasvanut yhteisöllisessä seurakuntaympäristössä. Illanviettoihin olivat aina kaikki (myös seurakunnan ulkopuoliset) lämpimästi tervetulleita.
Myöhemmin selvisi, ettei tämä ole suomalaisten yleinen tapa. Tuntuu kylmältä. Ei ihme, että on paljon yksinäisiä, kun on niin suljetut seurapiirit.
Tämä johtuu siitä että teidän yhteisö on perustettu jeesuksenveressäjanimessä, ja se on se pohja miksi ylipäätään tavataan. Tottakai sinne on tervetulleita kaikki jotka uskovat samaan, ja ne jotka eivät usko, koska heitä voi aina yrittää käännyttää. Aika suljettu tulee tuosta teidänkin seurapiiristä, jos mukaan haluaisivat tulla homoparit, jotka vielä vähän suukottelisivat ja kiehnäisivät keskenään. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, mutta ei ihan sittenkään.
Ymmärrän mielikuvasi, koska usein ihmisillä on kovia ennakkoluuloja uskonyhteisöjä kohtaan. Tuosta ei ole suinkaan kyse, vaan ihan meillä on kaikenlaiset ihmiset pyörineet mukana ja ketään ei ole yritetty käännyttää. Ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat viettää aikaa mukavassa porukassa. Uskonnolliset menot hoidetaan siellä kirkossa. Kyseessä ei siis mikään outo lahko. Pointti oli lähinnä se, että kulttuuri oli yhteisöllinen ja lämminhenkinen.
Itse jo erkaantunut kyseisestä yhteisöstä muista syistä, joten en mitenkään puolustele "omaa porukkaani", jonka osa en enää ole. Vaan kerron miten asia on. (Ystäviä siis yhä olemme, osan kanssa etääntyneet lähinnä muualle muuttamisen takia. En käy enää seurakunnan tilaisuuksissa, eikä se ketään haittaa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua ärsyttäisi myös tollaset ylimääräiset ihmiset. Vähitellen kun näitä omia kavereita oppii tuntemaan, niin jatkossa osaa sitten sanoa, että ei muita. Toiset eivät vain tajua, että yksi ihminen muuttaa sitä ryhmän dynamiikkaa ihan älyttömästi, eikä aina kivaan suuntaan. Jos itse haluaa ottaa rennosti, eikä jännittää "kun se mua ärsyttävä tyyppi tulee." Todella ajattelematonta tuollainen.
Ja... jospa oletkin tehnyt juuri tietyn määrän jälkiruokia pikkukippoihin valmiiksi, niin kuka jää ilman?
Olen samaa mieltä, ettei tällainen toiminta ole aina ok mutta jostain syystä tämä nauratti minua aivan älyttömästi. Että jos sieltä olisikin tulossa maailman paras tyyppi, joka muuttaakin sitä ryhmädynamiikkaa parempaan ja on ihan huippu kaikin puolin. Mutta ei... ei sitä kannata nyt pyytää kun on nuo jälkiruuat tehty pikku kippoihin ja niitä on juuri tietty määrä niin sitten joku jää ilman. Siitä emme selviä... Parempi ettei se nyt tule tänne ollenkaan..
Tää oli hyvin ilmaistu :D
Kyllä meillä Suomessa olisi paljon vähemmän yksinäisyyttä jos ei oltaisi niin poteroituneita. Mutta mikä olen tuomitsemaan, muutun täällä Suomessa aina ihan samanlaiseksi kuin muut, epäsosiaaliseksi klikkiytyjäksi.
Mihinkään kotiin tai juhliin ei kutsuta tietenkään ylimääräisiä, mutta loppuillasta voidaan mennä samaan baariin eri porukoiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todennut, että ei ole OK, mutta viettäkää kiva ilta keskenänne. Muutaman kerran kutsuttu vieras on tuonut mukanaan jonkun tutun ja olen ihan tyynesti todennut, että voi harmi, en tajunnut kuokkavieraiden tulevan, joten sulle ei ole varattu pöydässä paikkaa.
Koska yhtä typerä kuin kutsujana toimiva on se vieras, joka lähtee itselleen tuntemattomille saamatta varsinaista kutsua.
Miten tällaisen vieraan pitää varmistaa kutsu? Usein se on kyllä se kutsuja, joka kaikin puolin vakuuttelee että totta kai on ok ja ilman muuta voit tulla mukaan. Miten vieras voi varmistaa että tämä on totta? Kurja tilanne kyllä hänellekin, jos ensin on annettu ymmärtää että on tervetullut mukaan, sitten joutuu nolostumaan kun ei olekaan ja talonväki vielä hänelle vieraalle ihmiselle kostaa oman tuttavansa törttöilyn.
Siis sinäkö menet esim. illanistujaisiin, vaikka et ole saanut kutsua itse järjestäjältä? Ihan sama, jos joku pöhkö inttää, että "tule nyt, se on ihan ok" toisen puolesta. Ihan yhtä junttimaista on kutsua porukkaa toisten juhliin ja mennä toisten juhliin, vaikka ei ole virallista kutsua saanut.
Ei ole ollut tällaista tilannetta, mutta jos minun luokseni joku toisi kutsumattoman vieraan, niin ainakin se on täysin varmaa että tälle vieraalle en alkaisi kiukuttelemaan ja asiaa kostamaan. Sen verran minulla on käytöstapoja. Myöhemmin sitten sopisin oman tuttavani kanssa, että ei tuo kutsumattomia vieraita kysymättä.
Käytöstapoja ei ole myöskään sillä kutsumattomalla vieraalla eikä myöskään toisen kotiin kutsujalla.
Mutta minulla on. En ala käyttäytymään huonosti vain siksi että muutkin käyttäytyvät huonosti. Jos kaverini tuo kaverinsa meille, hän saa ihan saman hyvän kohtelun kuin muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurierot. Olen kasvanut yhteisöllisessä seurakuntaympäristössä. Illanviettoihin olivat aina kaikki (myös seurakunnan ulkopuoliset) lämpimästi tervetulleita.
Myöhemmin selvisi, ettei tämä ole suomalaisten yleinen tapa. Tuntuu kylmältä. Ei ihme, että on paljon yksinäisiä, kun on niin suljetut seurapiirit.
Tämä johtuu siitä että teidän yhteisö on perustettu jeesuksenveressäjanimessä, ja se on se pohja miksi ylipäätään tavataan. Tottakai sinne on tervetulleita kaikki jotka uskovat samaan, ja ne jotka eivät usko, koska heitä voi aina yrittää käännyttää. Aika suljettu tulee tuosta teidänkin seurapiiristä, jos mukaan haluaisivat tulla homoparit, jotka vielä vähän suukottelisivat ja kiehnäisivät keskenään. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, mutta ei ihan sittenkään.
Aika surullista jos ainoat inhimilliset tavat toisiaan kohtaan ovat jeesuksennimessäjaveressä. Miksei "tavallisilla tallaajilla" ole sydäntä tuntemattomille? Vaan jotkut suljetut VIP klubit ja muut olkoot yksin kylmässä maailmassa?
Kieltäisin ovella ylimääräisiä tulemasta, enkä kutsuisi ylimääräisten tuojaa enää minnekään.
Tai itse asiassa varmaan sanoisin tuojalle, että menkää te keskenänne juhlimaan, kun teillä on hommat selvästi kesken. Moido!
Minä kysyin kerran kaveriltani pääsisinkö hänen kaverinsa järjestämään illanviettoon mukaan. Pääsin ja oli ihan mukavaa, mutta ehkä oli noloa kysyä. En tiedä. Totuus on että olin yksinäinen uudella paikkakunnalla, ja kaverilla olisi voinut ehkä olla pelisilmää kysyä minua muutenkin mukaan. Nykyään en enää kehtaisi tuppautua. Tosin kohtelias ei tällä kertaa et pääse olisi tottakai ollut ok. Mutta mistä sitä tietää mitä he ajattelivat.
Tässä asiassa on monta eri puolta. Itse tykkään tutustua uusiin ihmisiin ja haluan myös olla vieraanvarainen kaikille, en ikipäivänä ajaisi tutun tuomaa ihmistä ovelta pois kuten täällä ehdotetaan. Toivottavasti vitsillä :D
Ymmärrän kyllä jos joku aina tekee noin niin sitten kyllä minuakin ärsyttäisi.
Et ole nipo. Sano rohkeasti, että ei käy. Ihan senkin takia, että sun ei tarvitse antaa kenenkään puolitutun (josta et edes pidä) tulla syömään ja juomaan sun maksamia tarjottavia.
Naisissa löytyy näitäkin jotka raahaavat ukkonsa aina mukana, vaikka kuinka olisi naistenilta. Muistan yhdet syntymäpäiväni jolloin olisin halunnut olla vain ystävien kesken, niin eikös yksi vetänyt herneet nenäänsä. Raahasi toiveestani välittämättä ukkonsa paikalle. Koska "Tapsa saa tulla, jos Tapsa haluaa". Todella epäkunnioittavaa. Tuollaiset kannattaa heivata elämästä pois.
Mulla on yksi kaveri joka kutsuu aina mukaan juhliinsa minut vaikka olen tällainen vähän sosiaalisesti ahdistuja ja joskus awkward ja siitä tulee aina tosi hyvä mieli! Enemmän tällaista, otetaan kaikki huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurierot. Olen kasvanut yhteisöllisessä seurakuntaympäristössä. Illanviettoihin olivat aina kaikki (myös seurakunnan ulkopuoliset) lämpimästi tervetulleita.
Myöhemmin selvisi, ettei tämä ole suomalaisten yleinen tapa. Tuntuu kylmältä. Ei ihme, että on paljon yksinäisiä, kun on niin suljetut seurapiirit.
Tämä johtuu siitä että teidän yhteisö on perustettu jeesuksenveressäjanimessä, ja se on se pohja miksi ylipäätään tavataan. Tottakai sinne on tervetulleita kaikki jotka uskovat samaan, ja ne jotka eivät usko, koska heitä voi aina yrittää käännyttää. Aika suljettu tulee tuosta teidänkin seurapiiristä, jos mukaan haluaisivat tulla homoparit, jotka vielä vähän suukottelisivat ja kiehnäisivät keskenään. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, mutta ei ihan sittenkään.
Ymmärrän mielikuvasi, koska usein ihmisillä on kovia ennakkoluuloja uskonyhteisöjä kohtaan. Tuosta ei ole suinkaan kyse, vaan ihan meillä on kaikenlaiset ihmiset pyörineet mukana ja ketään ei ole yritetty käännyttää. Ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat viettää aikaa mukavassa porukassa. Uskonnolliset menot hoidetaan siellä kirkossa. Kyseessä ei siis mikään outo lahko. Pointti oli lähinnä se, että kulttuuri oli yhteisöllinen ja lämminhenkinen.
Itse jo erkaantunut kyseisestä yhteisöstä muista syistä, joten en mitenkään puolustele "omaa porukkaani", jonka osa en enää ole. Vaan kerron miten asia on. (Ystäviä siis yhä olemme, osan kanssa etääntyneet lähinnä muualle muuttamisen takia. En käy enää seurakunnan tilaisuuksissa, eikä se ketään haittaa.)
Höpöhöpö. Mihinkään seurakuntaan eivtä ole tervetulleita homosteleva pari. Jos oli noin hieno ja kiva yhteisö, niin eihän sellaisesta haluaisi erota "muista syistä" tai ylipäätään mistään syistä ;)
Kukaan norityyppi ei myöskään pyöri missään uskonlahkojen illoissa. Ja tämä on fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurierot. Olen kasvanut yhteisöllisessä seurakuntaympäristössä. Illanviettoihin olivat aina kaikki (myös seurakunnan ulkopuoliset) lämpimästi tervetulleita.
Myöhemmin selvisi, ettei tämä ole suomalaisten yleinen tapa. Tuntuu kylmältä. Ei ihme, että on paljon yksinäisiä, kun on niin suljetut seurapiirit.
Tämä johtuu siitä että teidän yhteisö on perustettu jeesuksenveressäjanimessä, ja se on se pohja miksi ylipäätään tavataan. Tottakai sinne on tervetulleita kaikki jotka uskovat samaan, ja ne jotka eivät usko, koska heitä voi aina yrittää käännyttää. Aika suljettu tulee tuosta teidänkin seurapiiristä, jos mukaan haluaisivat tulla homoparit, jotka vielä vähän suukottelisivat ja kiehnäisivät keskenään. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, mutta ei ihan sittenkään.
Aika surullista jos ainoat inhimilliset tavat toisiaan kohtaan ovat jeesuksennimessäjaveressä. Miksei "tavallisilla tallaajilla" ole sydäntä tuntemattomille? Vaan jotkut suljetut VIP klubit ja muut olkoot yksin kylmässä maailmassa?
Tämä koskee vain niitä jotka jakavat saman uskon, tai jotka ovat mahdollisia käännytettäviä. Eli oma porukka on heillä myös, ja sinne ei haluta ihmisiä joita ei voi käännyttää, jotka eivät usko samaan, tai jotka ovat ryhmän yhteisiä arvoja vastaan (esim. homous, ja sen näyttäminen julkisesti)
Minä ole ollut kutsumattomana vieraana vasten tahtoani. Olimme matkalla Mikkelistä Helsinkiin, kun kaverini ilmoitti, että koukataan hänen kaverinsa luona matkan varrella. Oli tosi noloa istua tuntemattomien ihmisten kahvipöydässä, vaikka isäntäväki oli kyllä ihan mukavaa porukkaa.