Kumppani ei huomioi mielipiteitäni

Ja höpö,höpö sanon minä.

L O L 🤣🤣🤣

Kippistä 🍾🥂🥂🍾

Minä minä minä minä.

Sinä et halua tehdä tai innostu mistään mitä mies ehdottaa ja samaan aikaan vaaditaan että mies tekee mitä sinä ehdotat

Vierailija kirjoitti:

Sinä et halua tehdä tai innostu mistään mitä mies ehdottaa ja samaan aikaan vaaditaan että mies tekee mitä sinä ehdotat

Jos olisit lukenut aloituksen kunnolla, niin olisit huomannut että olen mukana kumppanin ehdottamissa tekemisissä vaikka asia ei olisikaan minua kiinnostava. En lyttää hänen ehdotustaan vaan suostun tekemiseen.

Esimerkiksi elokuvan valinnassa en myöskään lyttää ehdotusta, ei minulta juurikaan kyllä edes kysytä että haluanko katsoa.

-Ap

Elämä on 🙄

Sinun tehtäväsi on kertoa mitä sinä haluat, ei alistua toisen haluamisiin kertomatta mielipidettäsi. Jos näkemykset eivät kohtaa, on teidän molempien tehtävä neuvotella ja hakea kompromisseja. Sillä tavalla hyvät ihmissuhteet toimivat - eivät odottamalla että toinen lukee ajatuksia.

Jos sanomisen jälkeenkään yhteistoimintakykyä ei löydy, niin kannattaa vaihtaa seuraavaan.

Vierailija kirjoitti:

Sinun tehtäväsi on kertoa mitä sinä haluat, ei alistua toisen haluamisiin kertomatta mielipidettäsi. Jos näkemykset eivät kohtaa, on teidän molempien tehtävä neuvotella ja hakea kompromisseja. Sillä tavalla hyvät ihmissuhteet toimivat - eivät odottamalla että toinen lukee ajatuksia.

Jos sanomisen jälkeenkään yhteistoimintakykyä ei löydy, niin kannattaa vaihtaa seuraavaan.

Olen kertonutkin mielipiteeni, mutta se ohitetaan tai lytätään ja sen jälkeen tehdään niinkuin kumppanini haluaa. Ja kuten sanoin, olen näistä asioista maininnut hänelle mutta lyttäsi senkin. :( Tuskin tämä tästä ainakaan paremmaksi muuttuu. Jos muuttaisimme yhteen niin saisin varmaan heittää hyvästit omalle itsemääräämisoikeudelleni.

-Ap

Miksi seeurustelet noisen tyrannin kanssa? Läheisriippuvainen?

Alat toimimaan samoin. Et enää suostu miehen ehdotuksiin. Jos ukko suuttuu anna suuttua. Ja seuraavan kerran kun tyrmää sun ehdotuksen, suutut samalla tavalla. Ei se luultavasti silti tajua.

Seurustelun tarkoitus on osoittaa, sovitaanko yhteen, onko toinen se loppuelämän elämänkumppani, jonka kanssa on onnellinen ja rakastettu. Kertomasi perusteella teidän seurustelunne on osoittanut, että ette ole oikeat toisillenne. Eroaminen on aina raskas päätös ja vuoden jälkeen voi tuntua, että kaikki on mennyt hukkaan ja olet investoinut paljon aikaa ja haaveita tähän parisuhteeseen. Silti vuoden jälkeen on helpompaa erota kuin kahden vuoden jälkeen.

Sinusta on tullut kynnysmatto. Kovaa, mutta asia voi muuttua. Jos et pidä asioiden nykytilasta, sinun pitää nyt ottaa oma tila haltuun. Esimerkiksi, kerro kumppanillesi, että vuoron perään tehdään niin kuin toinen haluaa. Jos ei käy, niin sitten kumppani vaihtoon. Lyhyesti asia on juuri näin. Äläkä luule, että hän mielellään muuttaisi asioiden nykytilaa. Voi olla että bänksit on yli 50% todennäköisyys.

Vierailija kirjoitti:

Sinun tehtäväsi on kertoa mitä sinä haluat, ei alistua toisen haluamisiin kertomatta mielipidettäsi. Jos näkemykset eivät kohtaa, on teidän molempien tehtävä neuvotella ja hakea kompromisseja. Sillä tavalla hyvät ihmissuhteet toimivat - eivät odottamalla että toinen lukee ajatuksia.

Jos sanomisen jälkeenkään yhteistoimintakykyä ei löydy, niin kannattaa vaihtaa seuraavaan.

Aloittaja ei odotakaan, että kumppani lukisi ajatukset, vaan ongelma on siinä, että kumappani ei piittaa toisen ehdotuksista/ohittaa ne kommentoimatta .

Hankala tehdä kompromisseja, jos toinen tekee aina niin kuin itse haluaa, eikä kuuntele toista/ei arvosta toisen ehdotuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun tehtäväsi on kertoa mitä sinä haluat, ei alistua toisen haluamisiin kertomatta mielipidettäsi. Jos näkemykset eivät kohtaa, on teidän molempien tehtävä neuvotella ja hakea kompromisseja. Sillä tavalla hyvät ihmissuhteet toimivat - eivät odottamalla että toinen lukee ajatuksia.

Jos sanomisen jälkeenkään yhteistoimintakykyä ei löydy, niin kannattaa vaihtaa seuraavaan.

Aloittaja ei odotakaan, että kumppani lukisi ajatukset, vaan ongelma on siinä, että kumappani ei piittaa toisen ehdotuksista/ohittaa ne kommentoimatta .

Hankala tehdä kompromisseja, jos toinen tekee aina niin kuin itse haluaa, eikä kuuntele toista/ei arvosta toisen ehdotuksia.

Juurikin näin.

-Ap

Sinun itsetuntoasi nakerretaan, ystävä hyvä. Jos mies olisi vain itsekeskeinen, hän päättäisi leffat ja kutsuisi aktiviteetteihin ilman minkäänlaista dialogia. Tuo, että sinulta saatetaan kysyä, mutta sinut aina tyrmätään, on askel huonompaan suuntaan... Kohta tunnet itsesi arvottomaksi ja lopetat itsesi ilmaisemisen hyödyttömänä, muru!

Jos kumppaniasi ei kiinnosta sinun ehdottamasi tekemiset, ala tehdä niitä ilman häntä. Vaikka tekisitkin joskus kompromisseja (kuten jokaisen parisuhteessa olevan pitäisi), niin älä unohda itseäsi ja omia haluasi. Ehkä kumppanisi herää kun et istukkaan jatkuvasti hänen kanssaan sohvalla hänen valitsemiaan leffoja katsomassa.

Et kuitenkaan voi pakottaa häntä tekemään jotain mitä hän ei halua vain sen takia että sinä haluat. Kaikkea ei parisuhteessa tarvitse tehdä yhdessä, vaikka sekin on tärkeää.

Mulla on hyvin vahvatahtoinen mies ja kun tavattiin olin se kiltti myötäilijä joka mukautui toisen tahtoon. Sitten tuli kriisi kun tajusin ettei tämä voi näin mennä, että mies tekee kaikkea mistä on haaveillut ja minä en. Perheenä ei ollut yhteistä aikaa kunnolla. Se riita, kun varasin viikon lomamatkan lasten kanssa ja mies koki jäävänsä ulkopuoliseksi. Sanoin, etten voi vaan odottaa kotona koska päästään yhdessä reissuun, kun hänen aikansa tuntuu menevän kaikkeen muuhun ja muu on tärkeämpää. Tämä herätti häntä ja olen jo vuosia pitänyt puoleni, eli nyt me molemmat toteutamme haaveita ja tuemme molemmin puolin, ei vain niin, että toinen tukee sitä joka tekee.

Hän nykyään valitsee tekemisensä perheen ehdoilla, eli ei mene tukka putkella kaikkeen mahdolliseen mukaan. Laittaa minunkin menemiseni välillä edelle, että pääsen minäkin. Nyt tämä sujuu kompromisseja puolin ja toisin tehden. Liitto voi paremmin kuin koskaan ja tehdään perheenkin asioita enemmän. Kun mietin meitä ennen kuin kuvainnollisesti vihelsin pelin poikki, niin huomaan mieheni kunnioittavan minua eri tavalla kuin ennen. Ei oleta asioita, vaan niistä keskustellaan yhdessä ja sovitaan yhdessä.

Jälleen kerran kysyn: Miksi ja miten ihmiset ajautuvat tällaisiin suhteisiin vaikka eivät selvästikään kuulu yhteen?

Miksi sinun pitäisi elää jonkun toisen mieliksi? Esitä itsellesi se kysymys: miksi sinun omat mielipiteet eivät ole edes sinulle itsellesi tärkeitä vaan haluat olla mieliksi kumppanillesi?

Parisuhteessa joutuu tekemään kompromisseja ja kumpikin joutuu tinkimään omista jutuista. Mutta ei se niin mene, että toinen tekee mitä tahtoo ja määräilee toistakin, joka ei saa koskaan tehdä mitään oman mielensä mukaan.

En edes tiedä miten minusta on tullut tällainen ovimatto. Olen mielestäni vahva ja itsenäinen persoona, mutta jostain syystä olen pikkuhiljaa alistunut tällaiseksi. Tälle pitää tehdä loppu! Selkeästi olen väärän ihmisen kanssa kun minusta on tehty jotain mitä en ole.

-Ap